OPO
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tarjota opiskelijalle mahdollisuus hankkia sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämässä, opiskelussa ja työelämässä. Opinto-ohjauksella tarkoitetaan toimia, joiden avulla opiskelija vahvistaa toimijuuttaan, toimintakykyään, oppimaan oppimistaan sekä urasuunnittelutaitojaan.
Henkilökohtaista ohjausta opiskelijat saavat koko opiskeluajan. Opinto-ohjaaja varaa jokaiselle opiskelijalle ohjausajan joka lukuvuosi, joka auttaa opiskelijaa pitkäjänteisen urasuunnittelun kehittymisessä.
Opinto-ohjauksen opintoihin kuuluu kaksi pakollista opintojaksoa OP1 ja OP2. Opintojaksot toteutetaan luokkaopetustunteina ja henkilökohtaisena ohjauksena.
Henkilökohtaista ohjausta opiskelijat saavat koko opiskeluajan. Opinto-ohjaaja varaa jokaiselle opiskelijalle ohjausajan joka lukuvuosi, joka auttaa opiskelijaa pitkäjänteisen urasuunnittelun kehittymisessä.
Opinto-ohjauksen opintoihin kuuluu kaksi pakollista opintojaksoa OP1 ja OP2. Opintojaksot toteutetaan luokkaopetustunteina ja henkilökohtaisena ohjauksena.
Opintojaksoilla käytettävät materiaalit
Lukuvuosi 2021- 2022
1. vuoden opiskelijat: Studeo OP1 Minä opiskelijana (LOPS 2021)
2.vuoden opiskelijat: Studeo OP1 Minä opiskelijana (LOPS 2016)
1. vuoden opiskelijat: Studeo OP1 Minä opiskelijana (LOPS 2021)
2.vuoden opiskelijat: Studeo OP1 Minä opiskelijana (LOPS 2016)
Jatko-opinnot ja ainevalinnat (LOPS21)
Jatko-opintoalat vs. lukion ainevalinnat (taulukko)
Taulukossa:
x = välttämätön
(x) = hyödyllinen
ld = lukiodiplomi(musiikki-, liikunta-, kulttuuri- ja taidealat)
amk = ammattikorkeakoulu(3,5-4 v.)
KM/FM/ = ylempi korkeakoulututkinto, kandidaatti+maisteri(3+2 v.)
x = välttämätön
(x) = hyödyllinen
ld = lukiodiplomi(musiikki-, liikunta-, kulttuuri- ja taidealat)
amk = ammattikorkeakoulu(3,5-4 v.)
KM/FM/ = ylempi korkeakoulututkinto, kandidaatti+maisteri(3+2 v.)
| Ammatti | äi | ru | en | sa ra |
maa | mab | bi | ge | fy | ke | fi | ps | hi | yh | ue et |
te | li | mu | ku | at | ld | |
| arkkitehti (FM) | x | x | (x) | x | (x) | x | ||||||||||||||||
| rakennusinsinööri(amk) | x | x | x | (x) | ||||||||||||||||||
| rakennusmestari(amk) | x | x | x | |||||||||||||||||||
| koneinsinööri(amk) | x | x | x | |||||||||||||||||||
| kemisti (FM) | x | x | (x) | x | ||||||||||||||||||
| fyysikko, säätieteilijä (FM) | x | x | x | (x) | ||||||||||||||||||
| geologi(FM) | x | x | x | |||||||||||||||||||
| erityisopettaja(KM) | (x) | (x) | (x) | x | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | x | (x) | |||||||||||
| luokanopettaja(KM) | (x) | x | x | x | (x) | (x) | (x) | x | x | x | x | x | ||||||||||
| pappi, teologi(TM) | (x) | x | (x) | (x) | x | |||||||||||||||||
| juristi, asianajaja(YTM) | x | x | x | x | (x) | (x) | ||||||||||||||||
| lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri(LL) | x | x | (x) | (x) | ||||||||||||||||||
| liikunnanohjaaja(amk) | x | x | (x) | (x) | (x) | x | (x) | x | ||||||||||||||
| farmaseutti, proviisori(FM) | x | x | (x) | x | x | (x) | ||||||||||||||||
| diplomi-insinööri(FL) | x | x | x | x | ||||||||||||||||||
| psykologi(PsM) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | x | (x) | |||||||||||||||
| metsänhoitotiede, metsänhoitaja(FM) | x | x | x | |||||||||||||||||||
| toimittaja(amk,YTM) | x | (x) | (x) | (x) | (x) | |||||||||||||||||
| medianomi(amk) | x | x | (x) | (x) | x | x | ||||||||||||||||
| informaatiotutkimus, kirjastoala(FM) | x | (x) | (x) | (x) | (x) | |||||||||||||||||
| kielenkääntäjä(FM) | x | x | x | x | (x) | |||||||||||||||||
| agrologi(amk) | (x) | (x) | x | x | (x) | |||||||||||||||||
| suojelualan ammatit(poliisi, upseeri ja palomies) amk | x | (x) | (x) | (x) | (x) | |||||||||||||||||
| arkeologi(FM) | (x) | (x) | x | x | ||||||||||||||||||
| koulukuraattori, sosionomi(amk), lastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja | x | (x) | (x) | x | ||||||||||||||||||
| restonomi, matkailu- ja ravintola-ala(amk) | x | x | x | (x) | (x) | (x) | (x) | |||||||||||||||
| kaupallinen ala: tradenomi(amk), ekonomi(Kauppatieteen maisteri) | x | x | x | (x) | (x) | (x) | ||||||||||||||||
| yhteiskuntatieteilijä: sosiologi(YTM) | (x) | (x) | x | |||||||||||||||||||
| käsityökasvatus:käsityön lehtori(KM) | x | x | x | |||||||||||||||||||
| ympäristönsuunnittelija(FM) | (x) | (x) | (x) | (x) | ||||||||||||||||||
| hortonomi, puutarha-ala(amk) | (x) | (x) | (x) | (x) | ||||||||||||||||||
| biokemia(FM) | x | x | (x) | (x) | ||||||||||||||||||
| lääketeknologia(Lääketieteen maisteri, DI) | x | x | x | (x) | ||||||||||||||||||
| maantiede(FM) | x | x | x | x | ||||||||||||||||||
| terveystiede, ylihoitaja, terveystiedon lehtori(terveystieteen maisteri) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | |||||||||||||||||
| koulutussuunnittelija, aikuiskasvatustiede(KM) | (x) | (x) | ||||||||||||||||||||
| sosiaalipsykologi(valtiotieteen maisteri) | x | x | (x) | |||||||||||||||||||
| yhteisöpedagogi, nuoriso-ohjaaja, amk, DIAK-amk | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | ||||||||||||
| logistiikka-insinööri (amk) | x | x | ||||||||||||||||||||
| hoitoalan ammatit, esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, geronominaprapaatti, osteopaatti, ensihoitaja (amk) | x | x | (x) | (x) | ||||||||||||||||||
| biotekniikka, elintarviketieteilijä(FM) | x | x | x | x | ||||||||||||||||||
| toimintaterapeutti(amk) | x | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | |||||||||||||||
| liikuntapedagogiikka(LitM) | (x) | (x) | x | x | (x) | x | ||||||||||||||||
| biologian tutkija(FM, FL,FT) | x | x | x | x | x | x | ||||||||||||||||
| hallintotiede, hallintosihteeri(YTM) | x | x | ||||||||||||||||||||
| logopedia, puheterapeutti(FM) | x | x | (x) | x | ||||||||||||||||||
| estenomi, kauneudenhoitoala (amk) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | ||||||||||||||||
| tietojenkäsittelytiede, ohjelmointi, asiantuntija(FM) | x | |||||||||||||||||||||
| tieto- ja viestintätekniikka: asiantuntija (amk) | x | x | x | x | ||||||||||||||||||
| fysikaalisten tieteiden koulutus: säätieteilijä ja tähtititeilijä(FM) | x | x | x | |||||||||||||||||||
| matemaatikko, matemaattisten aineiden lehtori(FM) | x | (x) | (x) | x | (x) | x | x | |||||||||||||||
| oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja (KM/FM, myös amk) | x | x | x | (x) | ||||||||||||||||||
| ammattikouluopettaja (amk) opetettavan alan 3 vuoden työkokemus | x | x | (x) | (x) | (x) | (x) | (x) | |||||||||||||||
| kuvatateen lehtori(taiteen maisteri, TaM) | x | (x) | (x) |
Lukion ainevalinnat vs. jatko-opinnot
Lukionaikaiset ainevalinnat ovat tärkeitä ja jopa ratkaisevia jatko-opintojen kannalta. Seuraavassa on yhteenveto aloista, joita amk- ja yliopisto-opinnoissa tarvitaan kyseistä ainetta:
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Äidinkieli on opiskelun perustyöväline. Hyvä äidinkielen taito on tärkeä muissa aineissa menestymiseen. Hyvästä äidinkielen taidosta on hyötyä laajastikin, esim. informaatiotutkimuksen (kirjastoala), opetus-, yhteisöviestintä-, teatteri-, puheviestintä- ja poliisialoilla. Myös logopediaa (puheterapeuteiksi valmistuvat), fonetiikkaa, kielitiedettä, draamapedagogiikkaa ja toimintaterapiaa opiskelevat tarvitsevat suullisia ja kirjallisia äidinkielen taitoja. Yliopistoissa suomen kieltä ja kirjallisuutta voi opiskella pää- ja sivuaineena. Suomen kieltä opiskelleet yliopisto-opiskelijat työllistyvät eniten opetus- ja asiantuntijatehtäviin, esim. kielitoimistoihin. Myös media- ja viestintäalan, hallintotehtäviin ja maahanmuuttajaopetukseen voivat sijoittua Suomen kielen opiskelijat.
MATEMATIIKKA
Pitkän matematiikan tiedoista on hyötyä erityisesti kaupallisen alan, matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla ja DI-opinnoissa. Hyödyllisenä sitä voidaan pitää myös lääketieteeseen, liiketaloustieteelliseen, yhteiskunta- ja valtiotieteelliseen, fysiikkaan, metsätieteelliseen, sotilasalaan, teologiaan, filosofiseen logiikkaan, tilastomatematiikkaa psykologian opintoihin ja metsätieteellisiin opintoihin.
Lyhyestä matematiikasta on hyötyä oikeustieteellisellä, liiketaloudellisellä, humanistisella ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Pitkästä ja lyhyestä matematiikasta on hyötyä logistiikka-alalle(AMK) ja hoitoalan lääkelaskutehtäviin. Matemaatikot sijoittuvat esimerkiksi opetus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin (IT-Specialist, IT-konsultti, tilastotieteilijä, vakuutusmatemaatikko). Työnimikkeitä on yli 100.
FYSIIKKA
Fysiikan tiedot ja taidot ovat edellytyksenä teknillisiin korkeakouluihin ja tekniikan alan amk-opintoihin. Myös metsätieteelliselle alalle, lääketieteelliseen ja liikuntatieteelliseen fysiikasta on hyötyä. Fysiikka on välttämätön biotekniikkaan, fysiikan opiskeluun ja fysiikan soveltaviin tieteisiin (esim. tähtitiede, geologia ja meteorologia). Fysiikan lukio-opinnoista on hyötyä matematiikasta, kemiasta, lääketieteestä, farmasiasta ja muista luonnontieteistä kiinnostuneelle. Lääkintäteknologia on uusi lääketieteen ja fysiikan sovelluysalue, joka työllistää hyvin nyt ja tulevaisuudessa.
KEMIA
Kemian tietoja tarvitaan biokemian, biologian, lääketieteen, farmasian, elintarviketieteellisen, tekniseillä aloilla (esim. insinööriopinnoissa), liikuntatieteellisessä ja metsätieteellisessä. Kemistejä on töissä esim. paperi-, öljynjalostus-, elektroniikka-, lannoite-, kosmetiikka-, lääke- ja kemianteollisuudessa. Bioanalyytikoiksi valmistuneet laboratorionhoitajat opiskelevat kemiaa. Opetusalalla kemia on monesti sivuaine ja pääaineena voi olla esimerkiksi matematiikka tai fysiikka.
PSYKOLOGIA
Psykologiaa tarvitaan laajasti erilaisissa ohjaus-, opetus- ja kasvatusammateissa. Myös kaupan, mainonnan ja markkinoinnin ja lääketieteellisessä aloilla opiskelija hyötyy psykologian peruskäsitteistöstä. Psykologian lukio-opinnoista on hyötyä oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen, poliisi- ja sotilasalalla sekä teologisella alalla. Psykologian osa-alueista opetus- ja ohjaustyössä on keskeistä elämänkaari- ja kehityspsykologia, oppimisen ja koulutettavuuden psykologia opetustyössä, kliininen psykologia esim. kasvatusneuvoloissa. Psykologin työssä keskeistä eri koulukuntien tunteminen, esim. psykoanalyysi, humanistinen psykologia, differentiaali-, persoonallisuuden ja kognitiivinen psykologia.
Psykologisen tiedon merkitys on kasvanut esimerkiksi työnohjaus- ja esimiestehtävissä (organisaatiopsykologia). Psykologista testausta ja haastattelua käytetään soveltuvuuskokeissa. Nykyaikana hyvin ajankohtainen on psykologisen tiedon hyödyntäminen rikosten selvittämisessä(Itä-Suomen yliopistossa, Joensuussa). Koulutettavuus ihmisen elämänkaaressa on mm. Joensuussa tutkimusalue.
TIETOTEKNIIKKA
Hyötyä kaikilla aloilla. Tietotekniikka samankaltaistaa ammatteja tulevaisuudessa. Tietojenkäsittelyä voi opiskella ammatillisessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä pääaineena ja sivuaineena. Maisteri-tason ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) suorittaneet ovat työllistyneet hyvin, esim. opetustyöhön, kouluttajiksi ja asiantuntijaksi esim. erilaisiin tutkimuslaitoksiin. Tietotekniikka-alan yritykset työllistävät hallintotehtäviin, myyntiin ja markkinointiin, ostoon ja logistiikkaan, viestintään ja juridiikkaan. Esimerkkejä tehtävänimikkeistä on ohjelmistosuunnittelija, sihteeri, assistentti, markkinointijohtaja, toimitusjohtaja, hankintapäällikkö ja viestintäjohtaja.
FILOSOFIA
Opettaa filosofian taitoja, esim. ajattelemaan, argumentoimaan, pohtimaan, kyselemään ja tiedon arviointiin. Filosofiaa voidaan opiskella pääaineena ja usein sivuaineena humanistisilla aloilla (esim. historiatieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät). Myös psykologian, kasvatustieteen, sosiologian ja vieraiden kielten opiskelijat voivat sivuaineena opiskella filosofiaa. Filosofiaa opiskelleet valmistuvat esim. opetustehtäviin, viestintä- ja mediatyöhön, tutkimus-, johto- ja esimiestehtäviin. Filosofiasta on hyötyä yhteiskuntatieteellisessä ja käyttäytymistieteessä.
HISTORIA JA YHTEISKUNTATIETO
Molemmat ovat yleissivistäviä aineita, joita opiskellaan humanistisilla aloilla. Asiantuntijatehtävissä (esim. sosiologia, valtio-oppi, sosiaalipolitiikka, yhteiskuntapolitiikka, kansantaloustiede) tarvitaan yhteiskuntatieteellistä tietoa, tutkijana, aineenopettajana, museo- ja arkistoalalla, järjestöaloilla, hallintotieteessä, taideopinnoissa sekä lehdistöalalla. Molemmat aineet ovat hyödyllisiä kunnan julkisiin virkoihin. Historian sivuaineita voivat olla äidinkieli ja kirjallisuus, filosofia, yhteiskuntatieteet(sosiologia, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalipolitiikka), kansantaloustiede, kansantiede, kulttuuriantropologia, kasvatustiede, maantiede, elämänkatsomustieto ja teologia. Historiasta on myös hyötyä maanpuolustus- ja sotilasalalla. Aate- ja oppihistoriaa, joka on lähinnä yhteiskuntafilosofiaa, voi opiskella Oulun yliopistossa.
USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Molemmat ovat katsomusaineita, joita tukee myös filosofian opiskelu. Näitä aineita voi opiskella filosofian rinnalla. Elämänkatsomustieto on poikkitieteellinen aine, jossa opiskellaan filosofista etiikkaa, yhteiskuntafilosofiaa, kulttuurien tuntemusta(ns. kulttuuriosaaminen), aatehistoriaa, kulttuuriantropologiaa, uskontotiedettä ja tulevaisuuden tutkimusta. Elämänkatsomustietoa voi opiskella sivuaineena esim. yhteiskuntatieteiden ja historian koulutusohjelmassa.
Uskontojen tunteminen on tarpeen kaikissa kansainvälisissä tehtävissä.
MAANTIEDE
Maantiedettä tarvitaan globaalistuvassa maailmassa. Maantieteellisten ilmiöiden ymmärtäminen ja geologian merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Maantiede on yleissivistävä aine. Maantieteilijät opiskelevat biologiaa, geologiaa, meteorologiaa, avaruustutkimusta ja aluetiedettä. Maantieteilijä voi pätevöityä ympäristönsuojelutehtäviin, matkailualalle, tiedotustehtäviin, kehitysmaatehtäviin ja suunnittelutehtäviin. Ammatteja, jossa hyödynnetään maantiedettä: kartoittaja, hydrologi, geologi ja kaavoitusarkkitehti. Aineenopettajat opettavat yleensä biologiaa ja maantietoa.
BIOLOGIA
Biologia on välttämätön biologian ja maantieteen aineenopettajaksi opiskeleville, lääketieteelliseen, liikuntatieteelliseen maa- ja metsätieteisiin, farmasiaan ja terveydenhoitoalalle. Hyödyllinen geologiaan, meteorologiaan (säätiede) ja psykologiaan (esim. neuropsykologia). Ammatteja, jossa hyödynnetään biologiaa: lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, lääketutkija, laborantti, bioanalyytikko, biokemistit, biofyysikot, limnologit(vesistöjen tutkija),biologi ja ympäristönsuojelun asiantuntijat. Biologiaa pääaineena opiskelijat opiskelevat usein maantiedettä.
TERVEYSTIETO
Terveystiedon opinnoista on hyötyä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa, ravitsemustieteissä, lääketieteessä ja liikuntatieteen opinnoissa. Opetusalalla terveystieteitä opettavat mm. liikunnan ja kotitalouden aineenopettajat.
VIERAAT KIELET
Kielten opiskelu on välttämätöntä kansainvälistyvässä ja globaalisoituvassa maailmassa. Kielten opiskeluun liittyy kielihistorian lisäksi kulttuuritietoa. Vieraiden kielen taito on panostusta tulevaisuuteen. Ruotsi on tärkeä virkamieskielenä, englanti ja venäjä mm. kaupallisella alalla. EU-kielenä englannin merkitys on kasvanut. Ruotsin kielestä on paljon hyötyä norjan oppimisessa ja norjalaisessa työelämässä sekä kunnallishallinnon tehtävissä. Ranska ja saksa ovat tärkeitä EU-kieliä. Ranskan kieli on hyödyllinen myös ravintola-alalla (restonomi). Tulevaisuudessa myös espanjan, japanin ja kiinan kielen taito ovat tärkeitä. Germaanisia kieliä eli sukukieliä ovat englanti, saksa, norja ja ruotsi, jotka tukevat toistensa oppimista. Romaanisia kieliä ovat italia, espanja ja ranska. Ne pohjautuvat latinaan. Latinasta on hyötyä myös biologin (esim. kasvitieteilijän), fysioterapeutin työssä ja englannin kielen opiskeluun. Vieraista kielistä on hyötyä jatko-opinnoissa kaikilla aloilla, asiakaspalvelu- ja johtamistehtävissä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Yliopisto-opinnoissa syventävien kurssien kirjallisuus on yleensä englanninkielistä. Myös puheterapeutin työssä englannin kielen hallinta on eduksi.
TAITO- JA TAIDEAINEET
Taide- ja taitoaineissa kehitetään luovuutta esim. ongelmaratkaisu-, ilmaisu- ja viestintätaitoa. Kulttuurialoilla em. aineessa on hyötyä. Arkkitehdin, lastentarhan- ja luokanopettajan ammateissa tarvitaan luovuutta. Lukiossa kannattakin suorittaa lukiodiplomeja, esim. kuvataiteessa, liikunnassa, tekstiilityössä, draamassa ja musiikissa. Kuvataiteesta on hyötyä käsi- ja taideteollisuusaloilla, suunnittelu- ja markkinointitehtävissä. Liikunta on välttämätön esim. liikunta-, turvallisuus- ja terveysaloilla. Lukiodiplomien suorittamisesta on hyötyä haettaessa taito- ja taideainealoihin.
Kotitaloutaloudesta on hyötyä mm. elintarvikealalla ja kotitalouden opettajan tehtäviin. Myös Personal Trainer-tehtäviin ja restonomi-koulutukseen kotitalous on eduksi. Kotitaloudessa voi suorittaa lukiodiplomin. Käsityössä voi suorittaa myös lukiodiplomin. Tekstiilityöstä on hyötyä mm. artesaani- ja tekstiilityönopettajan koulutukseen. Teknisestä työstä on hyötyä mm. puualalle, insinööriopintoihin ja teknisen työnopettajan ammattiin. Monipuolinen käsityö vahvistaa visuaalista ja materiaalista ilmaisua ja teknologista osaamista. Se kehittää myös monilukutaitoa, joka voi olla materiaalista, teknistä, teknologista, eettistä ja ekologista. Luokanopettajan, askarteluohjaajan ja nuoriso-ohjaajan työssä edellytetään nykyään taito- ja taitoaineiden kokonaisvaltaista osaamista.
Lukiodiplomeista lisätietoa: www.edu.fi > yleissivistävä koulutus > lukiokoulutus > lukiodiplomit
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Äidinkieli on opiskelun perustyöväline. Hyvä äidinkielen taito on tärkeä muissa aineissa menestymiseen. Hyvästä äidinkielen taidosta on hyötyä laajastikin, esim. informaatiotutkimuksen (kirjastoala), opetus-, yhteisöviestintä-, teatteri-, puheviestintä- ja poliisialoilla. Myös logopediaa (puheterapeuteiksi valmistuvat), fonetiikkaa, kielitiedettä, draamapedagogiikkaa ja toimintaterapiaa opiskelevat tarvitsevat suullisia ja kirjallisia äidinkielen taitoja. Yliopistoissa suomen kieltä ja kirjallisuutta voi opiskella pää- ja sivuaineena. Suomen kieltä opiskelleet yliopisto-opiskelijat työllistyvät eniten opetus- ja asiantuntijatehtäviin, esim. kielitoimistoihin. Myös media- ja viestintäalan, hallintotehtäviin ja maahanmuuttajaopetukseen voivat sijoittua Suomen kielen opiskelijat.
MATEMATIIKKA
Pitkän matematiikan tiedoista on hyötyä erityisesti kaupallisen alan, matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla ja DI-opinnoissa. Hyödyllisenä sitä voidaan pitää myös lääketieteeseen, liiketaloustieteelliseen, yhteiskunta- ja valtiotieteelliseen, fysiikkaan, metsätieteelliseen, sotilasalaan, teologiaan, filosofiseen logiikkaan, tilastomatematiikkaa psykologian opintoihin ja metsätieteellisiin opintoihin.
Lyhyestä matematiikasta on hyötyä oikeustieteellisellä, liiketaloudellisellä, humanistisella ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Pitkästä ja lyhyestä matematiikasta on hyötyä logistiikka-alalle(AMK) ja hoitoalan lääkelaskutehtäviin. Matemaatikot sijoittuvat esimerkiksi opetus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin (IT-Specialist, IT-konsultti, tilastotieteilijä, vakuutusmatemaatikko). Työnimikkeitä on yli 100.
FYSIIKKA
Fysiikan tiedot ja taidot ovat edellytyksenä teknillisiin korkeakouluihin ja tekniikan alan amk-opintoihin. Myös metsätieteelliselle alalle, lääketieteelliseen ja liikuntatieteelliseen fysiikasta on hyötyä. Fysiikka on välttämätön biotekniikkaan, fysiikan opiskeluun ja fysiikan soveltaviin tieteisiin (esim. tähtitiede, geologia ja meteorologia). Fysiikan lukio-opinnoista on hyötyä matematiikasta, kemiasta, lääketieteestä, farmasiasta ja muista luonnontieteistä kiinnostuneelle. Lääkintäteknologia on uusi lääketieteen ja fysiikan sovelluysalue, joka työllistää hyvin nyt ja tulevaisuudessa.
KEMIA
Kemian tietoja tarvitaan biokemian, biologian, lääketieteen, farmasian, elintarviketieteellisen, tekniseillä aloilla (esim. insinööriopinnoissa), liikuntatieteellisessä ja metsätieteellisessä. Kemistejä on töissä esim. paperi-, öljynjalostus-, elektroniikka-, lannoite-, kosmetiikka-, lääke- ja kemianteollisuudessa. Bioanalyytikoiksi valmistuneet laboratorionhoitajat opiskelevat kemiaa. Opetusalalla kemia on monesti sivuaine ja pääaineena voi olla esimerkiksi matematiikka tai fysiikka.
PSYKOLOGIA
Psykologiaa tarvitaan laajasti erilaisissa ohjaus-, opetus- ja kasvatusammateissa. Myös kaupan, mainonnan ja markkinoinnin ja lääketieteellisessä aloilla opiskelija hyötyy psykologian peruskäsitteistöstä. Psykologian lukio-opinnoista on hyötyä oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen, poliisi- ja sotilasalalla sekä teologisella alalla. Psykologian osa-alueista opetus- ja ohjaustyössä on keskeistä elämänkaari- ja kehityspsykologia, oppimisen ja koulutettavuuden psykologia opetustyössä, kliininen psykologia esim. kasvatusneuvoloissa. Psykologin työssä keskeistä eri koulukuntien tunteminen, esim. psykoanalyysi, humanistinen psykologia, differentiaali-, persoonallisuuden ja kognitiivinen psykologia.
Psykologisen tiedon merkitys on kasvanut esimerkiksi työnohjaus- ja esimiestehtävissä (organisaatiopsykologia). Psykologista testausta ja haastattelua käytetään soveltuvuuskokeissa. Nykyaikana hyvin ajankohtainen on psykologisen tiedon hyödyntäminen rikosten selvittämisessä(Itä-Suomen yliopistossa, Joensuussa). Koulutettavuus ihmisen elämänkaaressa on mm. Joensuussa tutkimusalue.
TIETOTEKNIIKKA
Hyötyä kaikilla aloilla. Tietotekniikka samankaltaistaa ammatteja tulevaisuudessa. Tietojenkäsittelyä voi opiskella ammatillisessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä pääaineena ja sivuaineena. Maisteri-tason ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) suorittaneet ovat työllistyneet hyvin, esim. opetustyöhön, kouluttajiksi ja asiantuntijaksi esim. erilaisiin tutkimuslaitoksiin. Tietotekniikka-alan yritykset työllistävät hallintotehtäviin, myyntiin ja markkinointiin, ostoon ja logistiikkaan, viestintään ja juridiikkaan. Esimerkkejä tehtävänimikkeistä on ohjelmistosuunnittelija, sihteeri, assistentti, markkinointijohtaja, toimitusjohtaja, hankintapäällikkö ja viestintäjohtaja.
FILOSOFIA
Opettaa filosofian taitoja, esim. ajattelemaan, argumentoimaan, pohtimaan, kyselemään ja tiedon arviointiin. Filosofiaa voidaan opiskella pääaineena ja usein sivuaineena humanistisilla aloilla (esim. historiatieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät). Myös psykologian, kasvatustieteen, sosiologian ja vieraiden kielten opiskelijat voivat sivuaineena opiskella filosofiaa. Filosofiaa opiskelleet valmistuvat esim. opetustehtäviin, viestintä- ja mediatyöhön, tutkimus-, johto- ja esimiestehtäviin. Filosofiasta on hyötyä yhteiskuntatieteellisessä ja käyttäytymistieteessä.
HISTORIA JA YHTEISKUNTATIETO
Molemmat ovat yleissivistäviä aineita, joita opiskellaan humanistisilla aloilla. Asiantuntijatehtävissä (esim. sosiologia, valtio-oppi, sosiaalipolitiikka, yhteiskuntapolitiikka, kansantaloustiede) tarvitaan yhteiskuntatieteellistä tietoa, tutkijana, aineenopettajana, museo- ja arkistoalalla, järjestöaloilla, hallintotieteessä, taideopinnoissa sekä lehdistöalalla. Molemmat aineet ovat hyödyllisiä kunnan julkisiin virkoihin. Historian sivuaineita voivat olla äidinkieli ja kirjallisuus, filosofia, yhteiskuntatieteet(sosiologia, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalipolitiikka), kansantaloustiede, kansantiede, kulttuuriantropologia, kasvatustiede, maantiede, elämänkatsomustieto ja teologia. Historiasta on myös hyötyä maanpuolustus- ja sotilasalalla. Aate- ja oppihistoriaa, joka on lähinnä yhteiskuntafilosofiaa, voi opiskella Oulun yliopistossa.
USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Molemmat ovat katsomusaineita, joita tukee myös filosofian opiskelu. Näitä aineita voi opiskella filosofian rinnalla. Elämänkatsomustieto on poikkitieteellinen aine, jossa opiskellaan filosofista etiikkaa, yhteiskuntafilosofiaa, kulttuurien tuntemusta(ns. kulttuuriosaaminen), aatehistoriaa, kulttuuriantropologiaa, uskontotiedettä ja tulevaisuuden tutkimusta. Elämänkatsomustietoa voi opiskella sivuaineena esim. yhteiskuntatieteiden ja historian koulutusohjelmassa.
Uskontojen tunteminen on tarpeen kaikissa kansainvälisissä tehtävissä.
MAANTIEDE
Maantiedettä tarvitaan globaalistuvassa maailmassa. Maantieteellisten ilmiöiden ymmärtäminen ja geologian merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Maantiede on yleissivistävä aine. Maantieteilijät opiskelevat biologiaa, geologiaa, meteorologiaa, avaruustutkimusta ja aluetiedettä. Maantieteilijä voi pätevöityä ympäristönsuojelutehtäviin, matkailualalle, tiedotustehtäviin, kehitysmaatehtäviin ja suunnittelutehtäviin. Ammatteja, jossa hyödynnetään maantiedettä: kartoittaja, hydrologi, geologi ja kaavoitusarkkitehti. Aineenopettajat opettavat yleensä biologiaa ja maantietoa.
BIOLOGIA
Biologia on välttämätön biologian ja maantieteen aineenopettajaksi opiskeleville, lääketieteelliseen, liikuntatieteelliseen maa- ja metsätieteisiin, farmasiaan ja terveydenhoitoalalle. Hyödyllinen geologiaan, meteorologiaan (säätiede) ja psykologiaan (esim. neuropsykologia). Ammatteja, jossa hyödynnetään biologiaa: lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, lääketutkija, laborantti, bioanalyytikko, biokemistit, biofyysikot, limnologit(vesistöjen tutkija),biologi ja ympäristönsuojelun asiantuntijat. Biologiaa pääaineena opiskelijat opiskelevat usein maantiedettä.
TERVEYSTIETO
Terveystiedon opinnoista on hyötyä sosiaali- ja terveysalan opinnoissa, ravitsemustieteissä, lääketieteessä ja liikuntatieteen opinnoissa. Opetusalalla terveystieteitä opettavat mm. liikunnan ja kotitalouden aineenopettajat.
VIERAAT KIELET
Kielten opiskelu on välttämätöntä kansainvälistyvässä ja globaalisoituvassa maailmassa. Kielten opiskeluun liittyy kielihistorian lisäksi kulttuuritietoa. Vieraiden kielen taito on panostusta tulevaisuuteen. Ruotsi on tärkeä virkamieskielenä, englanti ja venäjä mm. kaupallisella alalla. EU-kielenä englannin merkitys on kasvanut. Ruotsin kielestä on paljon hyötyä norjan oppimisessa ja norjalaisessa työelämässä sekä kunnallishallinnon tehtävissä. Ranska ja saksa ovat tärkeitä EU-kieliä. Ranskan kieli on hyödyllinen myös ravintola-alalla (restonomi). Tulevaisuudessa myös espanjan, japanin ja kiinan kielen taito ovat tärkeitä. Germaanisia kieliä eli sukukieliä ovat englanti, saksa, norja ja ruotsi, jotka tukevat toistensa oppimista. Romaanisia kieliä ovat italia, espanja ja ranska. Ne pohjautuvat latinaan. Latinasta on hyötyä myös biologin (esim. kasvitieteilijän), fysioterapeutin työssä ja englannin kielen opiskeluun. Vieraista kielistä on hyötyä jatko-opinnoissa kaikilla aloilla, asiakaspalvelu- ja johtamistehtävissä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Yliopisto-opinnoissa syventävien kurssien kirjallisuus on yleensä englanninkielistä. Myös puheterapeutin työssä englannin kielen hallinta on eduksi.
TAITO- JA TAIDEAINEET
Taide- ja taitoaineissa kehitetään luovuutta esim. ongelmaratkaisu-, ilmaisu- ja viestintätaitoa. Kulttuurialoilla em. aineessa on hyötyä. Arkkitehdin, lastentarhan- ja luokanopettajan ammateissa tarvitaan luovuutta. Lukiossa kannattakin suorittaa lukiodiplomeja, esim. kuvataiteessa, liikunnassa, tekstiilityössä, draamassa ja musiikissa. Kuvataiteesta on hyötyä käsi- ja taideteollisuusaloilla, suunnittelu- ja markkinointitehtävissä. Liikunta on välttämätön esim. liikunta-, turvallisuus- ja terveysaloilla. Lukiodiplomien suorittamisesta on hyötyä haettaessa taito- ja taideainealoihin.
Kotitaloutaloudesta on hyötyä mm. elintarvikealalla ja kotitalouden opettajan tehtäviin. Myös Personal Trainer-tehtäviin ja restonomi-koulutukseen kotitalous on eduksi. Kotitaloudessa voi suorittaa lukiodiplomin. Käsityössä voi suorittaa myös lukiodiplomin. Tekstiilityöstä on hyötyä mm. artesaani- ja tekstiilityönopettajan koulutukseen. Teknisestä työstä on hyötyä mm. puualalle, insinööriopintoihin ja teknisen työnopettajan ammattiin. Monipuolinen käsityö vahvistaa visuaalista ja materiaalista ilmaisua ja teknologista osaamista. Se kehittää myös monilukutaitoa, joka voi olla materiaalista, teknistä, teknologista, eettistä ja ekologista. Luokanopettajan, askarteluohjaajan ja nuoriso-ohjaajan työssä edellytetään nykyään taito- ja taitoaineiden kokonaisvaltaista osaamista.
Lukiodiplomeista lisätietoa: www.edu.fi > yleissivistävä koulutus > lukiokoulutus > lukiodiplomit