4.7 Paikallisesti päätettävät asiat
Paikallinen tarkennus
Pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttamisen periaatteita sekä seurannan ja arvioinnin käytäntöjä
Varhaiskasvatuksen yksikössä toiminta suunnitellaan ryhmän tarpeiden mukaisesti ja huomioiden lasten mielenkiinnon kohteet sekä huoltajien ja kasvattajien ideat. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat leikki ja lapsille ominaiset tavat toimia. Suunnittelussa otetaan myös huomioon joustavat siirtymiset toiminnasta toiseen sekä pienryhmätoiminta.
Toiminnan arvioinnissa kuullaan lasta. Pedagogisen toiminnan arviointi tapahtuu havainnoinnin ja dokumentoinnin avulla sekä huoltajien kanssa kädyin keskusteluin. Pedagoginen toiminta tehdään näkyväksi huoltajille mahdollistamalla toimintaan osallistuminen arjessa tai esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Lapsen siirtyminen esiopetukseen tapahtuu ilmoittautumalla ja tutustumisella yhdessä huoltajien kanssa sekä esiopetussuunnitelman laatimisella yhteistyöllä.
Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu joko tiimeittäin tai henkilökohtaisesti. Henkilöstön itsearviointia sekä huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta hyödynnetään työtapojen kehittämisessä. Toimintaa arvioidaan sekä ryhmittäin että toimintayksikössä kokonaisuudessaan toimintakauden aikana. Henkilöstö arvioi omaa toimintaansa (esim. vuorovaikutus, osallisuus, kokonaisvaltainen lapsen kasvun tukeminen) ja hyödyntää dokumentointeja toiminnan onnistumisesta ja lasten oppimisprosessin arvioinnista.
Varhaiskasvatuksen pedagogisen dokumentoinnin periaatteet ja käytännöt
Lapsen henkilökohtainen vasu päivitetään vähintään kerran vuodessa yhdessä huoltajien kanssa sekä aina tarvittaessa tai huoltajan sitä toivoessa. Lapsen oma arki varhaiskasvatuksessa tallennetaan kuvin (mikäli siihen on huoltajan lupa), muistelmin, piirustuksin, leikkiohjeiden, laulunsanojen yms. muodossa. Dokumentointi tapahtuu myös yhdessä lapsen kanssa, jolloin lapset oppivat havaitsemaan omaa kasvuaan ja kehitystään. Lasta ja lapsen kehitystä havainnoidaan jatkuvasti arjessa ja havainnot kirjataan ylös. Dokumentit ovat kaikkien ryhmässä työskentelevien aikuisten käytössä. Lapsikohtaiset dokumentoinnit kerätään kunkin lapsen omaan kansioon.
Monipuolisten työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavat periaatteet
Lasten tutkiva ote maailmaan mahdollistetaan. Erilaisia menetelmiä käytetään monipuolisesti ja oppimisympäristöjä rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Lapsille annetaan aikaa ja tilaa leikkiä. Henkilöstö pyrkii joustavuuteen suunnitelmissa ja työtavoissa pyrkien säilyttämään sensitiivisyytensä ottaa vastaan lapsilta tulevia aloitteita sekä työstää niitä yhdessä lasten kanssa.
Käytäntöjä, jotka tukevat lasten leikkiä
Leikki on keskeistä varhaiskasvatuksessa. Leikkiessään lapset jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä oppivat kokemuksistaan. Leikissä lapsen käsitys itsestä ja muista ihmisistä kehittyy.
Lasten leikeille annetaan aikaa, tilaa ja materiaaleja. Aikuinen tukee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lapsen leikin kehitystä, esimerkiksi rohkaisee ja auttaa tarvittaessa leikin aloittamista ja etenemistä. Aikuinen tukee lapsen mahdollisuutta olla osallisena yhteisissä leikeissä muun muassa ohjaamalla leikkiä tai olemalla itse mukana leikissä. Leikin kunnioittaminen näkyy myös siinä, että sekä lapselle että aikuiselle annetaan leikkirauha. Leikkitaitoja opetellaan yhdessä lasten kanssa, esimerkiksi sopien yhdessä leikin sääntöjä. Lapsen sosiaalista kehitystä tuetaan erilaisilla kokoonpanoilla ja mahdollistamalla monipuoliset leikit.
Henkilöstö havannoi ja dokumentoi lasten leikkiä. Se auttaa ymmärtämään lasten ajattelua, tunteita ja kokemuksia sekä huomaamaan lasten kiinnostuksen kohteita. Havaintoja hyödynnetään leikin ja muun toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Havainnoista ja leikin merkityksestä keskustellaan huoltajien kanssa, jolloin on mahdollista jatkaa leikkiä kotona tai varhaiskasvatuksessa.
Henkilöstön tulee tiedostaa erilaisten leikkien merkitys lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle. Leikki tuodaan arjen eri tilanteisiin, esim. siirtymätilanteet ja yhteiset hetket loruillen, laulaen, liikkuen ja mielikuvia hassusti sanoittaen.
Oppimisen alueiden tavoitteita ja sisältöjä
Lapsilla on oikeus saada monipuolisia kokemuksia oppimisen eri alueista. Näitä eri osa-alueita harjoitellaan yhdessä arkisissa tilanteissa. Ne eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Tärkeitä oppimistilanteita ovat mm. pukeminen, ruokailu, leikki ja vessahetket. Oppimisen osa-alueita ovat:
1. Lapsen uteliaisuutta ja innostusta kieleen vahvistetaan esimerkiksi riimeillä, loruilla, lauluilla ja saduilla. Kiireettömät juttelut, kasvattajan hetkessä antama ohjaus ja palaute ovat tärkeitä. Kasvattajan taito lukea sanatonta viestintää auttaa lasta tulemaan ymmärretyksi. Arjen tilanteissa hyödynnetään kuvia ym. materiaalia ympäröivän puhutun maailman sanoittamiseksi. Näin lisätään lapsen osallisuutta ja aktiivisuutta.
2. Ilmaisun eri muodoilla tuodaan arkeen oivaltamisen iloa ja omaa itseilmaisua näkyväksi. Lapsen mielikuvitukselle annetaan tilaa ja samalla rikastutetaan sitä. Hassutteluilla ja elämyksillä hahmotetaan maailmaa. Toiminnan pääpaino on itse prosessissa, ei niinkään lopputuloksessa.
3. Jokaisen ryhmän jäsenen menneisyyttä ja nykyisyyttä hyödynnetään moninaisuuden ja tasavertaisuuden ymmärtämiseksi. Aihepiirit voivat nousta spontaaneista lapsen ja kasvattajan välisistä tai lasten keskinäisistä vuorovaikutustilantaista.
4. Tutkimalla, ihmettelemällä, havainnoimalla, vertailemalla ja jäsentämällä ympäröivää maailmaa luodaan pohja matemaattiselle ajattelulle. Samalla opitaan arvostamaan ympäristöä, liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä sekä harjoittelemaan ongelmaratkaisutaitoja. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan leikillä, vuorovaikutuksella ja erilaisilla välineillä.
5. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja omaehtoiselle liikkumiselle ja edistää terveyttä ja hyvinvointia yhdessä lasten huoltajien kanssa.
Savukoskella on rikas luonto ja kulttuuri sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet, joita hyödynnetään varhaiskasvatuksessa.
Lasten mielenkiinnon kohteiden ja osallisuuden huomioon ottamisen tapoja pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa
Henkilöstön tulee toimia sensitiivisesti ja lapsia havainnoimalla ja lasten aloitteisiin vastaamalla. Lasten mielenkiinnonkohteita kirjataan ylös ja ne otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oivallista pedagogista otetta osoittaa aikuisen taito ottaa lapselta tuleva impulssi käsillä olevassa hetkessä käyttöön. Lapsi sitoutuu toimintaan paremmin, kun hän saa olla mukana toiminnan suunnittelussa ja saa kokemuksen siitä, että hänen ideansa otetaan käyttöön.
Vieras- ja monikielisten lasten kielen oppimisen ja eri kulttuuriryhmien tukeminen
Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen monikielisyyttä, arvostetaan lapsen äidinkieltä sekä opittua toista kielta ja tuetaan myös sen säilymistä suomen kielen ohella. Lapsen toiminnallista arkea tuetaan rohkaisemalla häntä vuorovaikutukseen ja itseilmaisuun. Tukena käytetään erilaisia kuvia tai tarvittaessa tukiviittomia ja muita materiaaleja puhutun kielen ohella.
Arkitilanteiden hyödyntäminen suomen kielen opetuksessa tarjoaa lapselle mahdollisuuden osallistua erilaisiin kommunikaatio- ja kielenkäyttötilanteisiin. Aikuisen tulee sanoittaa, kuvailla ja selittää asioita, esineitä, tekemistä ja tunnetiloja lapselle ymmärrettävällä tavalla. Sanoja opetellaan ja toistetaan luontevasti esimerkiksi pukemisessa, ruokailussa, leikeissä ja opetustuokioissa.
Lasta rohkaistaan vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa ja kannustetaan kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan. Lasta autetaan rakentamaan itsestään myönteistä käsitystä viestijänä ja kielenoppijana. Kannustavassa ja myönteisessä ilmapiirissä lapsi innostuu kokeilemaan kieltä aktiivisesti. Vuorovaikutuksen merkitys on keskeinen. Tavoitteena on myös vahvistaa huoltajuutta ja kykyä toimia suomalaisessa yhteiskunnassa lapsen parhaaksi. Lasta tuetaan myös kahteen kulttuuriin kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kykyä toimia kaksikielisesti.
Toiminnassa huomioidaan myös lapsen tuoma kielellinen rikkaus. On ilo oppia esimerkiksi tervehdykset lapsen omalla kielellä koko ryhmässä.
Arvostamme menneisyyttä . Satujen, tarinoiden ja kuvallisen viestinnän keinoin tutustutaan kulttuuriperintöön.
Perheen kielivalintoihin ja äidinkielen tukemiseen liittyvää yhteistyötä ja käytäntöjä
Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa huoltajien kanssa sovitaan yhdessä kieleen liittyvistä käytännöistä ja toimintaperiaatteista. Tarvittaessa on mahdollista käyttää tulkkipalveluja yhteistyön mahdollistamiseksi. Käytössä ovat tarvittaessa venäjän kieltä osaava tulkki sekä puhelintulkkipalvelut.
Varhaiskasvatuksessa pyritään avoimuuteen eri kulttuuri- ja kieliryhmien välillä. Tutustutaan eri tapoihin ja arvoihin esimerkiksi esittelyjen, tutustumisten, avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen avulla. Myös työntekijöiden eri kulttuuritausta tuo rikkautta ja erilaisuuden hyväksymistä arkeemme ja monikielisten perheiden kohtaamiseen.
Varhaiskasvatuksen yksikössä toiminta suunnitellaan ryhmän tarpeiden mukaisesti ja huomioiden lasten mielenkiinnon kohteet sekä huoltajien ja kasvattajien ideat. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat leikki ja lapsille ominaiset tavat toimia. Suunnittelussa otetaan myös huomioon joustavat siirtymiset toiminnasta toiseen sekä pienryhmätoiminta.
Toiminnan arvioinnissa kuullaan lasta. Pedagogisen toiminnan arviointi tapahtuu havainnoinnin ja dokumentoinnin avulla sekä huoltajien kanssa kädyin keskusteluin. Pedagoginen toiminta tehdään näkyväksi huoltajille mahdollistamalla toimintaan osallistuminen arjessa tai esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Lapsen siirtyminen esiopetukseen tapahtuu ilmoittautumalla ja tutustumisella yhdessä huoltajien kanssa sekä esiopetussuunnitelman laatimisella yhteistyöllä.
Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu joko tiimeittäin tai henkilökohtaisesti. Henkilöstön itsearviointia sekä huoltajilta ja lapsilta saatua palautetta hyödynnetään työtapojen kehittämisessä. Toimintaa arvioidaan sekä ryhmittäin että toimintayksikössä kokonaisuudessaan toimintakauden aikana. Henkilöstö arvioi omaa toimintaansa (esim. vuorovaikutus, osallisuus, kokonaisvaltainen lapsen kasvun tukeminen) ja hyödyntää dokumentointeja toiminnan onnistumisesta ja lasten oppimisprosessin arvioinnista.
Varhaiskasvatuksen pedagogisen dokumentoinnin periaatteet ja käytännöt
Lapsen henkilökohtainen vasu päivitetään vähintään kerran vuodessa yhdessä huoltajien kanssa sekä aina tarvittaessa tai huoltajan sitä toivoessa. Lapsen oma arki varhaiskasvatuksessa tallennetaan kuvin (mikäli siihen on huoltajan lupa), muistelmin, piirustuksin, leikkiohjeiden, laulunsanojen yms. muodossa. Dokumentointi tapahtuu myös yhdessä lapsen kanssa, jolloin lapset oppivat havaitsemaan omaa kasvuaan ja kehitystään. Lasta ja lapsen kehitystä havainnoidaan jatkuvasti arjessa ja havainnot kirjataan ylös. Dokumentit ovat kaikkien ryhmässä työskentelevien aikuisten käytössä. Lapsikohtaiset dokumentoinnit kerätään kunkin lapsen omaan kansioon.
Monipuolisten työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavat periaatteet
Lasten tutkiva ote maailmaan mahdollistetaan. Erilaisia menetelmiä käytetään monipuolisesti ja oppimisympäristöjä rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Lapsille annetaan aikaa ja tilaa leikkiä. Henkilöstö pyrkii joustavuuteen suunnitelmissa ja työtavoissa pyrkien säilyttämään sensitiivisyytensä ottaa vastaan lapsilta tulevia aloitteita sekä työstää niitä yhdessä lasten kanssa.
Käytäntöjä, jotka tukevat lasten leikkiä
Leikki on keskeistä varhaiskasvatuksessa. Leikkiessään lapset jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä oppivat kokemuksistaan. Leikissä lapsen käsitys itsestä ja muista ihmisistä kehittyy.
Lasten leikeille annetaan aikaa, tilaa ja materiaaleja. Aikuinen tukee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lapsen leikin kehitystä, esimerkiksi rohkaisee ja auttaa tarvittaessa leikin aloittamista ja etenemistä. Aikuinen tukee lapsen mahdollisuutta olla osallisena yhteisissä leikeissä muun muassa ohjaamalla leikkiä tai olemalla itse mukana leikissä. Leikin kunnioittaminen näkyy myös siinä, että sekä lapselle että aikuiselle annetaan leikkirauha. Leikkitaitoja opetellaan yhdessä lasten kanssa, esimerkiksi sopien yhdessä leikin sääntöjä. Lapsen sosiaalista kehitystä tuetaan erilaisilla kokoonpanoilla ja mahdollistamalla monipuoliset leikit.
Henkilöstö havannoi ja dokumentoi lasten leikkiä. Se auttaa ymmärtämään lasten ajattelua, tunteita ja kokemuksia sekä huomaamaan lasten kiinnostuksen kohteita. Havaintoja hyödynnetään leikin ja muun toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Havainnoista ja leikin merkityksestä keskustellaan huoltajien kanssa, jolloin on mahdollista jatkaa leikkiä kotona tai varhaiskasvatuksessa.
Henkilöstön tulee tiedostaa erilaisten leikkien merkitys lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle. Leikki tuodaan arjen eri tilanteisiin, esim. siirtymätilanteet ja yhteiset hetket loruillen, laulaen, liikkuen ja mielikuvia hassusti sanoittaen.
Oppimisen alueiden tavoitteita ja sisältöjä
Lapsilla on oikeus saada monipuolisia kokemuksia oppimisen eri alueista. Näitä eri osa-alueita harjoitellaan yhdessä arkisissa tilanteissa. Ne eivät ole erikseen toteutettavia, toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti. Tärkeitä oppimistilanteita ovat mm. pukeminen, ruokailu, leikki ja vessahetket. Oppimisen osa-alueita ovat:
| 1. Kielten rikas maailma kielelliset taidot ja valmiudet kielelliset identiteetit |
2. Ilmaisun monet muodot musiikillinen kuvallinen sanallinen kehollinen |
3. Minä ja meidän yhteisömme eettinen ajattelu katsomuskasvatus lähiyhteisön menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus mediakasvatus |
4. Tutkin ja toimin ympäristössäni matemaattinen ajattelu ympäristökasvatus teknologiakasvatus |
5. Kasvan, liikun ja kehityn liikkuminen ruokakasvatus terveys ja turvallisuus |
1. Lapsen uteliaisuutta ja innostusta kieleen vahvistetaan esimerkiksi riimeillä, loruilla, lauluilla ja saduilla. Kiireettömät juttelut, kasvattajan hetkessä antama ohjaus ja palaute ovat tärkeitä. Kasvattajan taito lukea sanatonta viestintää auttaa lasta tulemaan ymmärretyksi. Arjen tilanteissa hyödynnetään kuvia ym. materiaalia ympäröivän puhutun maailman sanoittamiseksi. Näin lisätään lapsen osallisuutta ja aktiivisuutta.
2. Ilmaisun eri muodoilla tuodaan arkeen oivaltamisen iloa ja omaa itseilmaisua näkyväksi. Lapsen mielikuvitukselle annetaan tilaa ja samalla rikastutetaan sitä. Hassutteluilla ja elämyksillä hahmotetaan maailmaa. Toiminnan pääpaino on itse prosessissa, ei niinkään lopputuloksessa.
3. Jokaisen ryhmän jäsenen menneisyyttä ja nykyisyyttä hyödynnetään moninaisuuden ja tasavertaisuuden ymmärtämiseksi. Aihepiirit voivat nousta spontaaneista lapsen ja kasvattajan välisistä tai lasten keskinäisistä vuorovaikutustilantaista.
4. Tutkimalla, ihmettelemällä, havainnoimalla, vertailemalla ja jäsentämällä ympäröivää maailmaa luodaan pohja matemaattiselle ajattelulle. Samalla opitaan arvostamaan ympäristöä, liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä sekä harjoittelemaan ongelmaratkaisutaitoja. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan leikillä, vuorovaikutuksella ja erilaisilla välineillä.
5. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja omaehtoiselle liikkumiselle ja edistää terveyttä ja hyvinvointia yhdessä lasten huoltajien kanssa.
Savukoskella on rikas luonto ja kulttuuri sekä monipuoliset liikuntamahdollisuudet, joita hyödynnetään varhaiskasvatuksessa.
Lasten mielenkiinnon kohteiden ja osallisuuden huomioon ottamisen tapoja pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa
Henkilöstön tulee toimia sensitiivisesti ja lapsia havainnoimalla ja lasten aloitteisiin vastaamalla. Lasten mielenkiinnonkohteita kirjataan ylös ja ne otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oivallista pedagogista otetta osoittaa aikuisen taito ottaa lapselta tuleva impulssi käsillä olevassa hetkessä käyttöön. Lapsi sitoutuu toimintaan paremmin, kun hän saa olla mukana toiminnan suunnittelussa ja saa kokemuksen siitä, että hänen ideansa otetaan käyttöön.
Vieras- ja monikielisten lasten kielen oppimisen ja eri kulttuuriryhmien tukeminen
Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen monikielisyyttä, arvostetaan lapsen äidinkieltä sekä opittua toista kielta ja tuetaan myös sen säilymistä suomen kielen ohella. Lapsen toiminnallista arkea tuetaan rohkaisemalla häntä vuorovaikutukseen ja itseilmaisuun. Tukena käytetään erilaisia kuvia tai tarvittaessa tukiviittomia ja muita materiaaleja puhutun kielen ohella.
Arkitilanteiden hyödyntäminen suomen kielen opetuksessa tarjoaa lapselle mahdollisuuden osallistua erilaisiin kommunikaatio- ja kielenkäyttötilanteisiin. Aikuisen tulee sanoittaa, kuvailla ja selittää asioita, esineitä, tekemistä ja tunnetiloja lapselle ymmärrettävällä tavalla. Sanoja opetellaan ja toistetaan luontevasti esimerkiksi pukemisessa, ruokailussa, leikeissä ja opetustuokioissa.
Lasta rohkaistaan vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa ja kannustetaan kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan. Lasta autetaan rakentamaan itsestään myönteistä käsitystä viestijänä ja kielenoppijana. Kannustavassa ja myönteisessä ilmapiirissä lapsi innostuu kokeilemaan kieltä aktiivisesti. Vuorovaikutuksen merkitys on keskeinen. Tavoitteena on myös vahvistaa huoltajuutta ja kykyä toimia suomalaisessa yhteiskunnassa lapsen parhaaksi. Lasta tuetaan myös kahteen kulttuuriin kasvamisessa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kykyä toimia kaksikielisesti.
Toiminnassa huomioidaan myös lapsen tuoma kielellinen rikkaus. On ilo oppia esimerkiksi tervehdykset lapsen omalla kielellä koko ryhmässä.
Arvostamme menneisyyttä . Satujen, tarinoiden ja kuvallisen viestinnän keinoin tutustutaan kulttuuriperintöön.
Perheen kielivalintoihin ja äidinkielen tukemiseen liittyvää yhteistyötä ja käytäntöjä
Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa huoltajien kanssa sovitaan yhdessä kieleen liittyvistä käytännöistä ja toimintaperiaatteista. Tarvittaessa on mahdollista käyttää tulkkipalveluja yhteistyön mahdollistamiseksi. Käytössä ovat tarvittaessa venäjän kieltä osaava tulkki sekä puhelintulkkipalvelut.
Varhaiskasvatuksessa pyritään avoimuuteen eri kulttuuri- ja kieliryhmien välillä. Tutustutaan eri tapoihin ja arvoihin esimerkiksi esittelyjen, tutustumisten, avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen avulla. Myös työntekijöiden eri kulttuuritausta tuo rikkautta ja erilaisuuden hyväksymistä arkeemme ja monikielisten perheiden kohtaamiseen.