Kallioinen, Mika: Kirkon ja kruunun välissä
"Yhteiskuntahistoriallinen yleisjohdatus Suomen keskiaikaan."
Keskisarja Teemu: Suomen ainoa sarjamurhaaja
” Keskisarja luo kirjassaan kiinnostavan näkökulman niin sarjamurhaajien mentaalihistoriaan kuin Suomen menneisyyteen. Kirja kertoo kerjäläispojasta, josta varttui irtolainen ja varas. Juhani päätyi päähänpistosta vankikarkuriksi ja jatkoi uraansa ryöstömurhaamalla keski-ikäisen pariskunnan muutaman kolikon takia - ja sitten neljä lähisukulaistaan. Juhani Adaminpoika eli 1800-luvun Suomessa, missä rikollisuus versoi yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Rutiköyhissä mökeissä Juhania syötettiin ja juotettiin kuin sankaria, mutta virkavalta ja vauraat maalaiset toimivat tarmokkaasti. Juhani jäi kiinni, koska harvaanastutussa maassa häneltä puuttui modernien sarjamurhaajien luontevin turva: suurkaupunkien ihmisvilinä.”
Keskisarja Teemu: Kyynelten kallio. Siltala 2011.
Pappilanrengit Heikki Mikonpoika ja Heikki Heikinpoika ovat Suomen ensimmäiset nimeltä tunnutut homot. Heidät poltettiin roviolla Taivassalon pitäjässä kyynelten kallioksi sanotulla mestauspaikalla vuonna 1665.
Kuudessa itsenäisessä kertomuksessa Teemu Keskisarja tutkailee Suomen historiaa ajattomien ihmiskohtaloiden kautta. Nykyaika luulee keksineensä sukupuolisuuden sateenkaaren, koulu- ja työpaikkakiusaamisen tai monikulttuurisuuden, mutta mikään ei ole uutta auringon eikä edes Pohjantähden alla. Hyvässä ja pahassa oli suomalainen valmis jo menneisyyden maalaiskylässä, siellä mistä jokseenkin kaikki ajatustottumuksemme juontuvat trendihömpötyksistä riippumatta.
Lahtinen, Anu: Sopeutuvat, neuvottelevat kapinalliset: naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä. SKS 200. (241s.)
”Avaa uuden, kiehtovan näkökulman menneisyyden naishistoriaan, erityisesti Flemingin sukupiirin naisiin vuosina 1470–1620.”
Lappalainen, Mirkka: Suku, valta, suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. WSOY, 2005..
Lappalainen, Mirkka: Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala, 2009.
”Susimessu kertoo ajasta, jolloin Suomen ja Ruotsin tapahtumat määräsivät koko Pohjois-Euroopan tulevaisuuden. Loistavana tarinankertojana tunnettu Mirkka Lappalainen keskittyy 1590-luvun kriisiaikaan ja vastauskonpuhdistuksen pyrkimyksiin Suomessa ja Ruotsissa. Valtakuntaa repineessä sisällissodassa protestanttinen Kaarle-herttua syrjäytti valtaistuimelta Ruotsin ja Puolan katolisen kuninkaan Sigismundin ja kukisti vallanhimoisen ruotsalaisen aristokratian. Samaan aikaan käytiin Suomessa nuijasodaksi kutsuttu talonpoikaiskapina. Kirjassaan Lappalainen purkaa nationalistisen historiankirjoituksen nuijasotamyytin ja osoittaa kuinka sisällissota olisi saattanut hajottaa valtakunnan ja repiä Suomen ja Ruotsin irti toisistaan jo 1500-luvun lopussa. Silloin Suomi olisi liitetty osaksi Puolaa; Ruotsi ja Suomi olisivat edelleen katolisia maita.”
Lappalainen, Mirkka: Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697. Siltala, 2012.
”Jumalan vihan ruoska -kirjassa käsitellään Suomessa vuosina 1695–1697 koettua suurta nälänhätää, joka tappoi lähes kolmasosan Suomen väestöstä. Lappalainen etsii kirjassa vastausta siihen, miksi kuolleisuus oli niin suuri ja mitkä asiat katastrofin kehittymiseen olivat vaikuttamassa.”
Lappalainen, Mirkka: Pohjolan leijona: Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632. Siltala, 2014. (321sivua)
”Teos kertoo Kustaa II Aadolfista ja Suomesta. Se kertoo, kuinka nuori kuningas otti valtakunnan itäisen osan, Suomen, hallintaansa. Tuolloin Suomi menetti paikallisen poliittisen identiteetin, ja Suomi liitettiin tiukemmin Ruotsiin. Teoksen keskiössä ovat sodat Venäjää ja Puolaa vastaan, ei 30-vuotinen sota, kuten yleensä Kustaa II Aadolfia käsiteltäessä.”
