Pilviä purkissa

Tekijä: Jenni Tuokko
Veden reittiä luonnossa on nyt seurattu maaperässä - veden imeytymistä kasvien juuriin sekä maahan pohjavedeksi. Maaliskuussa tätä tutkimusmatkaa on päiväkodeissa jatkettu, tällä kertaa veden perässä on hypätty yläilmoihin!

Lasten kanssa kertasimme, miten pilvet muodostuvat eli hämmästeltiin jälleen kerran veden höyrystymistä kasveista, meristä, vesilätäköistä ynnä muista paikoista sekä auringon tärkeää tehtävää tässä. Lapsille jo tutuksi tulleen veden kiertokulku-kartan avulla tähän aiheeseen päästiin taas hyvin käsiksi. Viime aikoina päiväkoteja kierrellessä onkin ollut upea huomata, miten lapsille on niin hyvin hahmottunut veden kierron eri vaiheet! Esimerkiksi kyseisen veden kiertokulku-kartan avulla lapset kertovat omia tarinoitaan, miten vesipisarat matkustavat luonnossa. Välillä vesipisarana, välillä jäätyneenä lumihiutaleena ja välillä vesihöyrynä.


(Lähde: USGS, Water science school. Ladattavissa materiaalipankista.)

Tutkimme lasten kanssa veden eri olomuotoja (neste, kiinteä, kaasu) ja pohdimme, missä näitä veden olomuotoja voi nähdä. Nestemäisestä vedestä lapset keksivät lukuisia esimerkkejä: juomavesi, merivesi, suihkussa käytettävä vesi, pilvestä satava vesi. Kokeilimme vettä sormilla, lapset totesivat sen olevan märkää ja kylmää.

Kiinteää vettä eli jäätä tutkimme myös, sen todettiin olevan oikein tosi tosi kylmää. Mietimme, miten jää syntyy - tarvitsee olla riittävän kylmää. Hämmästelimme yhdessä, miksi sormi tulee märäksi jäätä koskettaessa. Hienosti lapset oivalsivat, että se johtuu lämpimästä sormesta, joka alkaa sulattaa jäätä. Jäästä lapset mainitsivat, että sitä voi löytää talvella maasta. Pohdimme, että lumi ja rakeet ovat myös jäätynyttä vettä.

Kolmas veden olomuoto on kaasu, ts. vesihöyry. Lapsille tuntui olevan päivän selvää, että pilvi on vettä. Totesimme, että oikeastaan pilvihän on lentävää vettä, ja tälläistä vettä voi nähdä myös monessa muussa paikassa: aamupalalla puurosta höyrystyy vettä tai saunassa kiukaalle heitettäessä. Vesihöyry tarvitsee siis riittävästi lämpöä syntyäkseen.


Sitten hauskimpaan osioon: voisiko pilven tehdä jotenkin itse? Vastaus löytyy täältä vesitutkimuksia kohdasta #3. Hauskoja ja innostavia tiedehetkiä sinne päiväkoteihin ja omiin koteihin!

Kommentit

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä