Blogi - Seuraa puutarhan elämää

Multaa ja Mukuloita blogi

Sähköä joka puolella

Tekijä: Jenni Tuokko
Huhtikuussa tutustuimme lasten kanssa sähköön. Avaruuslaatikosta löytyi tällä kertaa mysteerinen sähkölaite, jonka arvailtiin olevan mm. minitelkkari, puhelin tai joku ilmastointilaite. Laite ei toiminut ja koska laitteesta löytyi patteri, lapset päättelivät patterin virran olevan loppu. Valitettavasti mukana ei ollut varapatteria, joten nyt pitikin keksiä joku toinen keino saada laitteeseen virta...


Mietimme alkuun mitä sähkö oikein onkaan, missä sitä on ja voiko sähkö olla vaarallista. Samoja asioita oli pohdittu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksessä, joten katsoimme videon ja siitä saimme idean kokeilla ilmapallosähkön tekemistä. Hieromalla ilmapalloa villasukalla saimme pallon sähköistymään ja viemällä sen hiusten lähelle saimme hiukset nousemaan ylös. Tämä oli lapsista huippuhauskaa ja he kertoivatkin, että sama on käynyt heille esim. liukumäessä. Moni oli myös saanut joskus kaveria koskiessaan sähköiskun. Aivan kuten tutkija videolla vakuutti - sähköä on jokapaikassa, jopa meissä ihmisissä.


Lapset ideoivat, että voisimme kokeilla ilmapallosähköä laitteemme käynnistämiseen. Hieroimme patteria ja laitetta sähköistettyyn ilmapalloon, mutta virtaa ei tuntunut laitteeseen tulevan. Loistava idea silti!

No, jos kerran sähköä olisi joka paikassa, sitä pitäisi olla myös ruuassa. Pöydälle nostetut perunat naurattivat lapsia hirmuisesti. Ei kai perunasta voi sähköä tehdä?!...



Perunasähkön tekemiseen tarvitset:
  • Kuparitankoja, sinkkinauloja ja johtimia. Meillä oli kuparisähköjohtoa, joka toimi itsessään sekä kuparitankona että "johtona". Lisäksi naulat ja johdot oli yhdistetty liittimellä toisiinsa, mutta tämä ei ole välttämätöntä, jos metallien kontaktin saa riittävän tiukaksi esim. kierittämällä kuparinlankaa sinkkinaulojen ympärille tai erillisillä johtimilla.
  • Perunoita, joita keitetty 8 min (yhdestä perunasta tulee n. 0,5V virtaa)
  • Kohde mihin sähköä johdetaan esim. pienijännitteinen led 1,5V. Meillä käytössä pieni lämpömittari, johon tarvitsimme 4 perunaa.
Ohje perunoiden kytkemiseen patteriksi täältä



Johtojen perunoihin kytkemisen jälkeen oli aika yhdistää virta mysteerilaitteeseen. Ja wau, näyttöön ilmestyi numeroita! Laite oli siis lämpömittari. Perunasähkö sai selvästi lasten ajatuksetkin surraamaan ja heiltä alkoi sadella valtavasti hienoja kysymyksiä ja ideoita sähköstä. Voisiko robootin herättää eloon perunapatterilla? Onko minun huulissa sähköä? Onko mämmissä sähköä? Entä voisiko tyhjentyneen patterin ladata perunasähköllä tai ilmapallosähköllä?? Lopuksi kävimme vielä uudelleen läpi sähkön vaaroja ja sitä, että jos sähkö kiinnostaa, sitä voi tutkia vain aikuisen kanssa, ei koskaan yksin omia tutkimuksia tehden.

Pienten tutkijoiden iloksi tässä vielä muutama lisätutkimus, joita on helppo kokeilla vaikka kotona:

-hanketyöntekijä Jenni

Kasvuvoimaa auringosta

Tekijä: Jenni Tuokko
Maaliskuussa alkoi virallisesti kevät ja niin alkoivat myös kasvien esikasvatukset. Auringolla on tässäkin työssä tärkeä merkitys. Se saa siemenet heräämään ja antaa niille kasvuvoimaa. Esikasvatusten yhteydessä pohdimme siis lasten kanssa auringon merkitystä kasvulle.


Kylvimme lasten toivomia siemeniä ja laitoimme ne lasten rakentamiin kasvihuoneisiin kasvamaan. Näistä saadaa kesäksi ihania kesäkukkia, vihanneksia ja yrttejä pihalle kaikkia ilahduttamaan!


Mutta entä jos siemenet eivät saisi auringonvaloa? Mitä siemenille tapahtuisi, kasvaisivatko ne lainkaan? Kasvihuoneessa kasvavien siementen vertailuksi kylvimme muutamia siemeniä myös erilliseen purkkiin, jonka laitoimme pimeään kaappiin. Ja koska kaapissa olevien siementen kastelun hyvin todennäkoisesti unohtaisimme, teimme siemenille itsekastelevan ruukun muovipullosta ja puuvillalangasta. Tiedettä löytyi tästäkin kivasti, sillä itsekastelu perustuu kapillaari-ilmiöön - vesi kulkeutuu lankaa pitkin ylös pulloon ja kastelee mullan! Havainnollistimme ilmiötä laittamalla vesilasiin käsipaperin niin, että vain paperin alareuna osui veteen. Ja todellakin, tovin kuluttua koko paperi oli täysin märkä imemästään vedestä.


-Jenni

Valopöydän rakennusta

Tekijä: Jenni Tuokko
Törmäsin ohjeeseen, jossa Ikean lack-pöydästä oli tehty valopöytä. Tämähän olisi loistavaa jatkoa meidän valo- ja varjoteemoihin ja varmasti lapset keksivät pöydällä mitä lie omia hienoja käyttötarkoituksia. Valopöytä vähentäisi kivasti myös värityskuvien tulostamista, kun lapset saisivat itse piirtää omat värityskuvansa. Läpipiirtäminen on loistavaa hienomotoriikkatreeniä! Niinpä hain hiihtolomaviikolla Facebookin roskalava-ryhmän kautta kyseisen pöydän ja ryhdyimme Pääskynpesässä lasten kanssa rakennuspuuhiin. Pöytä oli todella helppo rakentaa. Tässä ohjeet:

Tarvitset: pitkä ja tukeva viivotin, kynä, mattopuukko, valkoista maalia, pensseleitä, porakone, 4 ruuvia, poranteriä ja ruuvikärkiä, väh. 2m ledinauhaa muuntajalla (meillä 400 lm), 55x55 cm opaalinvalkoista muovilevyä.
  • Mittaa 5 cm kustakin pöydän ulkoreunasta ja piirrä viivottimella viivat pöydän kanteen
  • Leikkaa mattopuukolla viivoja pitkin ja poista pala pöytälevyä (Tämä oli haastavin vaihe koko rakentamisessa, sillä puukolla täytyy leikata useampaan kertaan ennen kuin levy leikkautuu)
  • Poista paperikenno sisuksista ja siivoa siistiksi
  • Maalaa sisus valkoisella maalilla
  • Maalin kuivuttua poraa pohjaan reikä ledivalon johdolle
  • Asettele ledinauhaa pöydän sisälle mahdollisimman tasaisesti joka paikkaan. Asenna ledinauha poistamalla ledinauhan tarraosa ja painamalla se kiinni pöytään.
  • Poraa reijät muovikannen kulmiin
  • Piirrä reijistä merkit pöytään ja poraa pienet reijät pöytälevyyn
  • Ruuvaa ruuveilla muovilevy paikalleen

-Jenni

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä