Väriraapetyö vaatii kaksi polttoa. Posliiniesineen pintaan tehdään ensimmäiseen polttoon haluttu värisommittelu. Pintaan voi tuputella paitsi normaaleilla posliinijauheväreillä, myös lystereillä. Myös väriarkeista voi leikata paloja. Voi lisätä useita värejä tai tyytyä yhteen. Kuvaa voi suunnitella etukäteen tai vain laittaa värejä sikin sokin ilman mitään suunnitelmaa.

 

Polton jälkeen tuputa musta väri koko pintaan. Tärkeää on tehdä väri maalausnesteeseen, joka on sekoitettava hyvin! Tällöin liima-aine nesteessä saa aikaan hyvin pysyvän pinnan, jota on helppo raaputtaa. Pinnan voi kuivattaa hiustenkuivaajalla.

 

Riippuen kuvasta, sitä voi suunnitella piirtäen kuivan värin pintaan valkoisella stabilokynällä tai jopa kopioida sen muusta kuvasta kalkkeeripaperin (punainen) läpi. Voi lähteä myös raaputtamaan suoraan ja rennosti.

 

Raaputukseen tarvitaan raapeterän tai vaikkapa hammastikun. Itse pidän enemmän hammastikun puisesta pehmeydestä posliinia vasten.

Lisäksi tarvitaan pehmeä ja kuiva sivellin, jolla raaputettu, pölymäinen väri saadaan siististi ja turvallisesti siveltyä vaikkapa vieressä olevalle paperille. Pölyä EI saa puhaltaa! Värit ovat haitallisia joutuessaan hengitettynä keuhkoihin.

 

Omassa esimerkkikuvassani olin ajatellut etukäteen tekeväni sitruunapuun oksia, sitruunoita ja lehtiä. Värit tuputtelin sekaisin, en suunnitellut tarkasti. Lisäsin sitruunankeltaista ja ruohonvihreää sekaisin tuputtaen. En jättänyt valkoista.

 

Suunnittelin vähän kuvaa kevyesti piirtäen valkoisella stabilolla. Raaputuksen aikana selvisi, missä oli vihreää, missä keltaista. Raaputtaessa minulla oli kuva sitruunapuun oksasta.


Ensimmäiseen polttoon

Polton jälkeen musta väri

 

 

Valmis raaputus, vielä polttamattomana

 

 

Teksti ja kuvat Päivi Peltola 30.3.2020