Keramiikan polttoprosessi
Keramiikka A/ Keramiikka B/ Etätehtävä/ Tietoa polttoprosessista/
Lue teksti ja tarkastele linkit. Tee kommenttikenttään tarvittaessa kysymyksiä aiheesta tai huomioita polttoprosessista tai kommentoi muuten aihetta.
Keramiikan valmistusprosessiin kuuluvat oleellisesti poltot: raakapoltto ja lasituspoltto. Lisäksi voidaan polttaa koristepolttoja valmiiseen esineeseen. Saviesineet poltetaan keramiikkauunissa.
Keramiikkauuneja on monen mallisia ja kokoisia. Opiston käytössä olevat uunit ovat sähköuuneja, mutta pienyrityksissä ja taiteilijoilla voi olla käytössään kaasu-uuneja tai puu-uuneja, joilla voidaan ns. pelkistää lasitteita ja saada aikaan huikeita efektejä! Linkistä pääset tutustumaan Renkolaisen keramiikkataiteilijan Heli Valajan puu-uuniin; http://www.helivalaja.fi/puu-uuni
Opisto ja koulukäytössä olevien uunien tilavuus olisi hyvä olla 110-160 litran vetoisia. Uunikalustot ovat tulenkestävää keramiikkaa. Uunikalustoon kuuluvat pilarit ja uunilevyt. Näiden avulla uuniin rakennetaan sopivia kerroksia poltettaville esineille. Lasituspoltoissa saattaa uunilevyille valua lasitetta. Sen poistaminen helpottuu, kun uunilevyt on sivelty asiallisesti uuninsuoja-aineella. Sitä kutsutaan myös nimellä uunipesu. Sitä saa valmiina tai sen voi valmistaa itse; 50% alumiinioksidia ja 50% kaoliinia. Tämä sekoitetaan veteen juoksevaksi "velliksi tai jugurtiksi", tarvittaessa siivilöidään. Sillä sivellään uunilevyt ja niiden annetaan kuivua hyvin. Uunin lämpötilaa mittaa anturi. Lisäksi voidaan polttoihin asetella eri kerroksiin lämpötilan varmistamiseksi ns. Segerin keiloja tai nykyään Ortonin keiloja, koska Segerin keilojen valmistus on lopetettu. Keilat on merkitty erilaisilla numeroilla, jotka vastaavat tiettyä lämpötilaa. Kun tietty lämpötila on saavutettu keila ns. kaatuu eteenpäin.
Suomessa valmistetaan erittäin laadukaita keramiikkauuneja kauppanimellä Kerako. Linkistä pääset kurkistamaan heidän sivuilleen.https://www.kerasil.fi/Uunit/Kerako-uunit-keramiikka-posliininpoltto-lasinsulatus
Raakapoltto tehdään täysin kuivalle esineelle. Sen lämpötila on 900-1000 C. Raakapoltossa esine muuttuu veteenliukenemattomaksi sekä helposti käsiteltäväksi. Esine on raakapolton jälkeen ihanteellinen lasitettava; imee sopivasti lasitetta, koska on huokoinen. Esine ei kutistu raakapoltossa ja sen väri ei ole vielä "valmis". Raakapolttoon esineet voidaan latoa päällekkäin ja muutenkin niin, että koskettavat toisiaan. Latoessa täytyy huomioida se, ettei kuitenkaan lado raskasta esinettä kevytrakenteisen päälle. Raakapoltto tehdään nostamalla hitaasti lämpötilaa aluksi, jotta esineet pysyvät ehjinä. Esimerkiksi 80C/h 400 C asti, sen jälkeen 90C/h 600C asti ja lopuksi 100 C/h 1000C saakka.
Lasituspoltossa esine saa lopullisen muotonsa ja värinsä. Lasituspoltossa esine ns. sintraantuu eli tiivistyy. Sintrauspisteen jälkeen esine alkaa sulaa, vääntyillä ja menettää muotonsa. Tämän vuoksi on hyvä tietää aina niiden savien maksimipolttolämpötila. Lasituspoltossa lämpötilaa voidaan nostaa rohkeammin kuin raakapoltossa. Lasituspolton ladonta eroaa raakapolton ladonnasta siten, että lasitetut esineet eivät saa koskettaa toisiaan. Kun lasite sulaa esineen pinnassa, se koskettaessaan esim. toista esinettä sulaa siihen kiinni. Tämän vuoksi myös esineen pohja pitää huolellisesti pyyhkiä lasitteesta puhtaaksi. Kivitavaran lasituspolttolämpötila on 1200-1280 C välillä. Lasituspoltossa käytetään polton lopuksi ns. haudutusta. Se tarkoittaa loppulämpötilan pitämistä jonkin aikaa asetetussa loppulämpötilassa. Opiston uunissa se on 15 minuuttia 1235 C. On otettava myös huomioon uunin ladonta; täyteen ladotussa lasituspoltossa poltto on usein "kuumempi", haudutus tehostuu kun uuni on täynnä tavaraa.
Koristepoltot poltetaan valmiiseen esineeseen. Esimerkiksi siirtokuvia tai posliinivärejä poltetaan valmiiseen esineeseen. Tällöin väri tai kuva jää pinnan päälle ja on alttiina kulumiselle ajan myötä. Koristepolton lämpötila on noin 800C
Uunin purkaminen; Uunin kannen saa avata, kun uunimittari näyttää alle 100C.
Lopuksi vielä kokemukseni primitiivipoltosta Kreetalla. Primitiivipoltto voi tarkoittaa monenmuotoista polttoa yksinkertaisilla välineillä ja materiaaleilla. Uuni on ulkona esim. tiilistä ladottu, vanhaan metallitynnyriin tehty, maahan kaivettu jne. Jopa saunan pesässä voi metallipurkkiin pakata sanomalehteen käärittyjä savihelmiä ja mitä luultavammin ne onnistuvat!
Kreetan maun kurssilla Luovuuden herättelyä lokakuussa 2017 poltimme primitiivipolton Vamosissa, Fabrika Farmilla. Toisena ohjaajana viikon mittaisella kurssilla oli kirjailija Merja Tuominen-Gialitaki. Valmistimme mustetta saksanpähkinöitten mustuneista kuorista, teimme piirroshiiliä, veistelimme savityökaluja ja ruokokyniä jättiläisruo'osta, valmistimme kasvikuitupaperia ja teimme retkiä Margariteksen savikylään, Elefternan kaivauksille, Rethimnoniin ja useisiin kyliin.
Primitiivipolttomme uunina toimi vanha metallinen tynnyri, joka sahattiin puoliksi. Savena matalapolttoista vaaleaa savea. Kiillotimme nahkakuivat työt lusikoilla ja muovilla. Annoimme töiden kuivua ja sen jälkeen käärimme ne sanomanlehden palasiin jotka laitoimme tyhjiin kissanruokapurkkeihin. Purkit ladottiin uunin pohjalle. Osa purkeista oli nurinpäin, osa ns.oikein päin.
Sytytimme polton rauhallisesti heinillä ja paperilla. Pikkuhiljaa lisättiin isompia tikkuja ja lopulta puita. Poltossa kului 4-5 tuntia. Sitten uuni jäi rauhassa jäähtymään.
Seuraavana päivänä uunin purkaminen oli erittäin jännittävää! Poltto oli ns. pelkistävä eli hapeton poltto. Ne purkit jotka olivat nurinpäin, pitivät sisällään mustaksi pelkistyneitä esineitä. Oikeinpäin olleet purkit olivat saaneet happea ja palaneet vaalean saven värisiksi pienillä mustan säväyksillä. Muutama esine oli mennyt rikki, kuten usein tälläisessä rajussa poltossa, jonka lämpötilan säätäminen on melkoista tuuripeliä. Lämmön nostaminen pitäisi tapahtua erittäin tasaisesti ja hitaasti, mutta vaikeaa se on luonnonoloissa ja käsipelillä palavien aineksien kanssa!
Käy vielä kurkkaamassa opettajaesittelyni https://peda.net/p/p%C3%A4ivipeltola
Kiitos jos pääsit tänne saakka, terveisin Päivi Peltola
Keramiikan valmistusprosessiin kuuluvat oleellisesti poltot: raakapoltto ja lasituspoltto. Lisäksi voidaan polttaa koristepolttoja valmiiseen esineeseen. Saviesineet poltetaan keramiikkauunissa.
Keramiikkauuneja on monen mallisia ja kokoisia. Opiston käytössä olevat uunit ovat sähköuuneja, mutta pienyrityksissä ja taiteilijoilla voi olla käytössään kaasu-uuneja tai puu-uuneja, joilla voidaan ns. pelkistää lasitteita ja saada aikaan huikeita efektejä! Linkistä pääset tutustumaan Renkolaisen keramiikkataiteilijan Heli Valajan puu-uuniin; http://www.helivalaja.fi/puu-uuni
Opisto ja koulukäytössä olevien uunien tilavuus olisi hyvä olla 110-160 litran vetoisia. Uunikalustot ovat tulenkestävää keramiikkaa. Uunikalustoon kuuluvat pilarit ja uunilevyt. Näiden avulla uuniin rakennetaan sopivia kerroksia poltettaville esineille. Lasituspoltoissa saattaa uunilevyille valua lasitetta. Sen poistaminen helpottuu, kun uunilevyt on sivelty asiallisesti uuninsuoja-aineella. Sitä kutsutaan myös nimellä uunipesu. Sitä saa valmiina tai sen voi valmistaa itse; 50% alumiinioksidia ja 50% kaoliinia. Tämä sekoitetaan veteen juoksevaksi "velliksi tai jugurtiksi", tarvittaessa siivilöidään. Sillä sivellään uunilevyt ja niiden annetaan kuivua hyvin. Uunin lämpötilaa mittaa anturi. Lisäksi voidaan polttoihin asetella eri kerroksiin lämpötilan varmistamiseksi ns. Segerin keiloja tai nykyään Ortonin keiloja, koska Segerin keilojen valmistus on lopetettu. Keilat on merkitty erilaisilla numeroilla, jotka vastaavat tiettyä lämpötilaa. Kun tietty lämpötila on saavutettu keila ns. kaatuu eteenpäin.
Suomessa valmistetaan erittäin laadukaita keramiikkauuneja kauppanimellä Kerako. Linkistä pääset kurkistamaan heidän sivuilleen.https://www.kerasil.fi/Uunit/Kerako-uunit-keramiikka-posliininpoltto-lasinsulatus
Raakapoltto tehdään täysin kuivalle esineelle. Sen lämpötila on 900-1000 C. Raakapoltossa esine muuttuu veteenliukenemattomaksi sekä helposti käsiteltäväksi. Esine on raakapolton jälkeen ihanteellinen lasitettava; imee sopivasti lasitetta, koska on huokoinen. Esine ei kutistu raakapoltossa ja sen väri ei ole vielä "valmis". Raakapolttoon esineet voidaan latoa päällekkäin ja muutenkin niin, että koskettavat toisiaan. Latoessa täytyy huomioida se, ettei kuitenkaan lado raskasta esinettä kevytrakenteisen päälle. Raakapoltto tehdään nostamalla hitaasti lämpötilaa aluksi, jotta esineet pysyvät ehjinä. Esimerkiksi 80C/h 400 C asti, sen jälkeen 90C/h 600C asti ja lopuksi 100 C/h 1000C saakka.
Lasituspoltossa esine saa lopullisen muotonsa ja värinsä. Lasituspoltossa esine ns. sintraantuu eli tiivistyy. Sintrauspisteen jälkeen esine alkaa sulaa, vääntyillä ja menettää muotonsa. Tämän vuoksi on hyvä tietää aina niiden savien maksimipolttolämpötila. Lasituspoltossa lämpötilaa voidaan nostaa rohkeammin kuin raakapoltossa. Lasituspolton ladonta eroaa raakapolton ladonnasta siten, että lasitetut esineet eivät saa koskettaa toisiaan. Kun lasite sulaa esineen pinnassa, se koskettaessaan esim. toista esinettä sulaa siihen kiinni. Tämän vuoksi myös esineen pohja pitää huolellisesti pyyhkiä lasitteesta puhtaaksi. Kivitavaran lasituspolttolämpötila on 1200-1280 C välillä. Lasituspoltossa käytetään polton lopuksi ns. haudutusta. Se tarkoittaa loppulämpötilan pitämistä jonkin aikaa asetetussa loppulämpötilassa. Opiston uunissa se on 15 minuuttia 1235 C. On otettava myös huomioon uunin ladonta; täyteen ladotussa lasituspoltossa poltto on usein "kuumempi", haudutus tehostuu kun uuni on täynnä tavaraa.
Koristepoltot poltetaan valmiiseen esineeseen. Esimerkiksi siirtokuvia tai posliinivärejä poltetaan valmiiseen esineeseen. Tällöin väri tai kuva jää pinnan päälle ja on alttiina kulumiselle ajan myötä. Koristepolton lämpötila on noin 800C
Uunin purkaminen; Uunin kannen saa avata, kun uunimittari näyttää alle 100C.
Lopuksi vielä kokemukseni primitiivipoltosta Kreetalla. Primitiivipoltto voi tarkoittaa monenmuotoista polttoa yksinkertaisilla välineillä ja materiaaleilla. Uuni on ulkona esim. tiilistä ladottu, vanhaan metallitynnyriin tehty, maahan kaivettu jne. Jopa saunan pesässä voi metallipurkkiin pakata sanomalehteen käärittyjä savihelmiä ja mitä luultavammin ne onnistuvat!
Kreetan maun kurssilla Luovuuden herättelyä lokakuussa 2017 poltimme primitiivipolton Vamosissa, Fabrika Farmilla. Toisena ohjaajana viikon mittaisella kurssilla oli kirjailija Merja Tuominen-Gialitaki. Valmistimme mustetta saksanpähkinöitten mustuneista kuorista, teimme piirroshiiliä, veistelimme savityökaluja ja ruokokyniä jättiläisruo'osta, valmistimme kasvikuitupaperia ja teimme retkiä Margariteksen savikylään, Elefternan kaivauksille, Rethimnoniin ja useisiin kyliin.
Primitiivipolttomme uunina toimi vanha metallinen tynnyri, joka sahattiin puoliksi. Savena matalapolttoista vaaleaa savea. Kiillotimme nahkakuivat työt lusikoilla ja muovilla. Annoimme töiden kuivua ja sen jälkeen käärimme ne sanomanlehden palasiin jotka laitoimme tyhjiin kissanruokapurkkeihin. Purkit ladottiin uunin pohjalle. Osa purkeista oli nurinpäin, osa ns.oikein päin.
Sytytimme polton rauhallisesti heinillä ja paperilla. Pikkuhiljaa lisättiin isompia tikkuja ja lopulta puita. Poltossa kului 4-5 tuntia. Sitten uuni jäi rauhassa jäähtymään.
Seuraavana päivänä uunin purkaminen oli erittäin jännittävää! Poltto oli ns. pelkistävä eli hapeton poltto. Ne purkit jotka olivat nurinpäin, pitivät sisällään mustaksi pelkistyneitä esineitä. Oikeinpäin olleet purkit olivat saaneet happea ja palaneet vaalean saven värisiksi pienillä mustan säväyksillä. Muutama esine oli mennyt rikki, kuten usein tälläisessä rajussa poltossa, jonka lämpötilan säätäminen on melkoista tuuripeliä. Lämmön nostaminen pitäisi tapahtua erittäin tasaisesti ja hitaasti, mutta vaikeaa se on luonnonoloissa ja käsipelillä palavien aineksien kanssa!
Käy vielä kurkkaamassa opettajaesittelyni https://peda.net/p/p%C3%A4ivipeltola
Kiitos jos pääsit tänne saakka, terveisin Päivi Peltola