Koulun lähivedet
Lähivesialueen esittely
Äyhönjärvi
Äyhönjärvi on pieni Raumanjoen-Pitkäjärven vesistöalueeseen kuuluva järvi Raumalla. Se sijaitsee aivan kaupungin keskustan lähellä Valtatie 8:n itäpuolella.
Äyhönjärvi laskee Raumanjokea ja myöhemmin Rauman kanaalia myöten mereen Rauman satamassa.
Äyhönjärven ympäri kulkee tehty hyvänlaatuinen lenkkipolku. Polun pituus on N.3km.
Äyhönjärven eteläpäähän on rakennettu kuntopuisto.
Koiran tuominen Äyhönjärvelle on kielletty.
Äyhöjärvellä ei saa uida eikä veneillä.
Äyhönjärvellä nähtiin monta sorsaa ja ötökkää ja käärme ja kuollut lokki.
Elli, Netta ja Noora J
7D
7-luokan oppilaat tutustuvat Äyhönjärven eliöstöön
Biologian tunnilla 7-luokkalaiset kävivät tutustumassa Äyhönjärven kasveihin.
Kasveista tunnistettiin mm. ulpukka, järviruoko, tervaleppä, pietaryrtti ja rantakukka.
19.9.2014
7d-luokka tutustui järvellä selkärangattomiin eläimiin.
Myös muut 7-luokat etsivät selkärangattomia.
Kuvassa osa 7g:n oppilaista on saanut saalista.
14.9.2015 7d-luokka sai saaliiksi haavilla vähän suuremman eläimen.
Äyhönjärven selkärangattomiin tutustuminen luokassa
Selkärangattomiin tutustuttiin myös lähdemateriaalien avulla kirjallisesti.
Äyhönjärven veden ominaisuuksien tutkiminen
19.9 2014 tehtiin ensimmäisiä vesimittauksia kolmesta mittauspaikasta. Veden laaduntarkkailijoina tällä kertaa Saina ja Julia.
Mittauspaikka 1 järven pohjoisosassa. Tällä kertaa paikalla oli myös rantakäärme.
Mittauspaikka 2 oli kasvillisuuden peitossa oleva matala vesialue erillisenä alueena järven pohjoisosassa.
Mittauspaikka 3 oli UPM-kanava järven pohjoisosassa. Tässä paikassa veden virtaus oli suurinta.
19.9.2014 tehtiin mittauksia,
jossa tutkittiin mittauspaikkojen vedestä mm. pH-arvoa,
veden sameutta
ja veden hajua.
29.9 .2014 Tehtiin uudestaan mittauksia. Tutkittavaksi otettiin tällä kertaa myös lämpötila.
Samalla tutkittiin myös hajua. Tarkkailijoina olivat tällä kertaa Lassi ja Ossi.
VEDEN HAJU
Veden haju ja sen voimakkuus kertovat mm. veden rehevyydestä.
Biomassan (=eloperäinen aineksen) haju on sitä voimakkaampi mitä enemmän sitä on vedessä.
Vedessä voi olla biomassaa runsaasti esim. kalaisuuden vuoksi. Kaikilla vesillä on ominaistuoksunsa, johon vaikuttavat mm. suola- ja happipitoisuus. Veden hajuun vaikuttaa vuodenaikojen kierto. Kasvit ja eläimet vaikuttavat myös veden hajuun.
Aineet, jotka rehevöittävät vettä, ja tavarat mitkä ei kuulu veteen vaikuttavat sen hajuun.
Veden hajun voi selvittää, kun pulloon laitetaan pieni määrä vettä, suljetaan korkki ja ravistetaan. Kun pullon korkki avataan ja haistetaan voi selvittää veden hajun.
Suvi ja Iida
Veden vaahtoavuus oli myös tarkkailun kohteena.
VEDEN VAAHTOAVUUS
Keski-Suomen ELY- keskuksen mukaan syy vesien vaahtoamiseen on todennäköisesti sateissa, jotka ovat nostaneet esimerkiksi monet Keski-Suomen vesialueet ennätyskorkealle.
VEDEN VAAHTOAMINEN
Vaahtoaminen on yleinen ja vaaraton luonnonilmiö, jonka voi tavata missä vesistöissä tahansa, myös puhdasvetisissä. Niiden esiintyminen kuitenkin kertoo useimmiten maalta jokivesien mukana tuleva eloperäinen aines, joka kohtaa rannikolla meriveden.
MITEN VAAHTO SYNTYY??
Kun aalto murtuu rannan tuntumassa tai iskeytyessä vedenalaisiin esteisiin, veteen sitoutuu ilmaa, jolloin muodostuu vaahtoa. Vaahto onkin oikeastaan ohuen nestekalvon ympäröiviä ilmakuplia. Vaahdotessaan vesi valkaistuu. Eri väristen nesteiden vaahtoamista ja vaahdon väriä voidaan tutkia kaatamalla esimerkiksi olutta tai virvoitusjuomaa lasiin.
MISSÄ VAAHTOA ESIINTYY??
Vaahtoa esiintyy merissä, järvissä, joissa ja padoissa. VAAHTO EI OLE VAARALLISTA
Julia ja Saina
Veden väristä voi päätellä erilaisia asioita.
Veden väri
Veden väri määräytyy valuma-alueen maaperän perusteella.
Runsas suola aiheuttaa humushuuhtoumia ja vesi muuttuu ruskeaksi.
Planktonit tuovat veteen vihreää väriä.
Humusaineet, humus, ovat ruskeita aineita, jotka vapautuvat maasta sen kastuessa. Keltaisesta ruskeaan vaihteleva väri aiheutuu suurista ja monimutkaisista hiiliyhdisteistä, jotka ovat suurimmaksi osaksi peräisin hajoavasta eläin-kasviaineksesta.
Useat pintavedet ovat humuksen johdosta luontaisesti happamia (pH<6).
Puhdas vesi ilman haitallisia organismeja ja kemikaaleja on välttämättömyys ihmisyhteisölle.
tekijät: Senni, Jannika ja Sini
Samalla toistettiin myös edellisen mittauskerran tutkimuksia. Pojat tutkivat veden sameutta.
