Käsitteitä
Erityiset painoalueet
Erityiset painoalueet on tuen muoto, jota voidaan käyttää tehostetun ja erityisen tuen aikana. Erityiset painoalueet on eriyttämisen menetelmä, jossa oppilas opiskelee valikoidusti, yleensä tavoitteenaan omaksua etenemisen kannalta välttämättömimmät tiedot ja taidot. Opettaja määrittelee opetussuunnitelma apunaan oppilaan oman vuosiluokan ydinasiat, keskeisimmät sisällöt, joita opiskellessaan oppilas pyrkii siis edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin, mutta pienemmällä oppimisen asiasisällöllä. Tarkoituksena on, että oppilaalle, jolle oppiminen ei ole ihan helppoa, jäisi voimavaoja myös oppimaan oppimiselle. Erityiset painoalueet tavoitteineen, miten oppilas opiskelee, mitä muuta tukea hän saa, mitä materiaaleja hän käyttää ja minkälaisin tavoin hän voi osoittaa osaamisensa kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. Oppilaalle ja huoltajille on tärkeä selvittää, miten painoalueisiin keskittynyt osaamisen näyttö näkyy oppilaan arvioinnissa todistukseen merkityn arvosanan muodostumisessa.
Eriyttäminen
Opetuksen eriyttämisellä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa muokataan oppilaan oppimisen edesauttamiseksi. Eriyttämisen puitteissa oppilaan tavoitteita voidaan yksilöidä, odotuksia optimoida, tehdä uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja, ryhmittää oppilaita uudella tavalla, käyttää oppimis-ja apuvälineitä ja muokata kotitehtäviä tai arviointimenetelmiä. Usein eriyttämistä käytetään, kun oppilaalla on oppimisvaikeuksia, ja tehtäviä/ opetusta halutaan muokata hänelle sopivammaksi. Eriyttämistä voidaan käyttää myös lahjakkaiden oppilaiden kohdalla.
HOJKS
HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tehdään kun oppilas on siirtynyt saamaan erityistä tukea. Se on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tukitoimista. HOJKS pohjautuu pedagogiseen selvitykseen ja usein myös muihin asiantuntijalausuntoihin ja sisältää myös mm. oppimisen tavoitteet ja suunnitelman oppimisen edistymisestä ja seurannasta.Se on ennen kaikkea kuvaus siitä, miten perusopetuksen oppimäärää toteutetaan oppilaskohtaisesti. HOJKSin tekee luokan- tai aineenopettaja yhdessä oppilaan huoltajan kanssa apunaan usein erityisopettaja.
Integraatio ja inkluusio
Integraatio erityisopetuksessa viittaa tasa-arvoisuuteen ja täyteen osallistumisoikeuteen oppilaiden kesken. Käytännössä se tarkoittaa oppilaan, jolla on erityisen tuen päätös tai joka on muuten katsottu haasteelliseksi, (osittaista) sijoittamista yleisopetuksen ryhmään. Kehitysvammaisten oppilaiden kohdalla tämä tarkoittaisi heidän siirtämistään terveiden lasten joukkoon opiskelemaan. Tämä on ollut suuntauksena erityisopetuksessa viime vuosina. Integraatioajatuksella on haluttu tuoda esiin monien erityisluokkien oppilaiden pärjääminen yleisopetuksen ryhmässä kun tarjolla on riittävästi tukea. Samalla on integroimisen myötä haluttu opettaa hyväksyntää, yhteistyötä ja sosiaalista vuorovaikutusta erilaisten oppijoiden kesken. Integraatio voi yksittäisen oppilaan integroinnin lisäksi tarkoittaa esim. erityiskoulun sijoittamista fyysisesti yleisopetuksen koulun yhteyteen.
Integraatio on välivaihe inkluusioon, jolla puolestaan viitataan ajatukseen yhteisestä koulusta kaikille. Inkluusio merkitsee siten kaikkien oppilaiden kasvamista koulu-uran alusta alkaen yhdistyneessä koulutusjärjestelmässä, jossa ei ole erillisiä erityiskouluja ja erityisluokkia. Keskeistä ovat joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opiskelujärjestelyt. Inkuulsioajatus on herättänyt varsinkin opettajaväessä paljon vastarintaa ja monet uskovat, etteivät erityiskoulut ja -luokat tule koskaan poistumaan
Integraatio on välivaihe inkluusioon, jolla puolestaan viitataan ajatukseen yhteisestä koulusta kaikille. Inkluusio merkitsee siten kaikkien oppilaiden kasvamista koulu-uran alusta alkaen yhdistyneessä koulutusjärjestelmässä, jossa ei ole erillisiä erityiskouluja ja erityisluokkia. Keskeistä ovat joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opiskelujärjestelyt. Inkuulsioajatus on herättänyt varsinkin opettajaväessä paljon vastarintaa ja monet uskovat, etteivät erityiskoulut ja -luokat tule koskaan poistumaan
Joustavat ryhmittelyt
Joustava ryhmitteleminen on kiinteästi sidoksissa eriyttämiseen. Joustavat opetusjärjestelyt tarkoittaa oppilaiden (uudelleen)ryhmittelyä heidän oppimistarpeidensa mukaisesti. Käytännössä se tarkoittaa tyypillisen luokkarakenteen (väliaikaista) hajoittamista ja oppilaiden jakamista tietyissä tilanteissa ominaisuuksiensa tai taitojensa perusteella uusiin ryhmiin, kuten esim. tyttö-/poikaryhmiin tai aloittelevat/ harjoitelleet ryhmiin.Joustavilla opetusjärjestelyillä vaikutetaan oppilaan oppimisympäristöön siten, että eriyttävien menetelmien hyödyntäminen helpottuu.
Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan tehdä osana yleistä tukea, mutta viimeistään se on tehtävä oppilaan siirtyessä tehostettuun tukeen. Pääsääntöisesti se perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon ja sen laatii luokan-tai aineenopettaja yhdessä oppilaan huoltajan kanssa. Apuna usein on erityisopettaja tai mahdollisesti muitakin asiantuntijoita.
Pedagoginen arvio
Pedagoginen arvio laaditaan kun oppilas siirtyy yleisestä tuesta tehostettuun tukeen tai tehostetusta tuesta yleiseen tukeen. Pedagoginen arvio toimii oppilaalle tehtävän oppimissuunnitelman pohjana ja siinä arvioidaan oppilaan lähtötilanne ja tarvittava tuki. Arvion tekee ensisijaisesti se opettaja, joka on oppilaasta/opetusryhmästä vastuussa. Pedagogisessa arviossa kuvataan mm. oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tila kokonaisuutena, hänen saamansa tuki ja sen vaikutukset, oppimisvalmiudet, erityistarpeet sekä millaisen tuen tarpeessa hän on. Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogisen arvion ja päättää tehostetun tuen aloittamisesta / lopettamisesta.
Pedagoginen selvitys
Pedagoginen selvitys laaditaan ennen kuin oppilaalle tehdään päätös erityisestä tuesta tai ennen kuin päätetään siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Pedagoginen selvitys toimii pohjana oppilaalle tehtävälle HOJKS-asiakirjalle. Selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen eteneminen, oppimisen kokonaistilanne, oppimisvalmiudet, erityistarpeet sekä oppilaan saama tehostettu tuki. Lisäksi siinä arvioidaan, millaisilla järjestelyillä oppilasta tulisi tukea ja tarvitseeko oppilas yksilöllistetyn oppimäärän useammassakin aineessa. Pedagogisen selvityksen laativat luokan- tai aineenopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa. Oppilaan huoltajaa on myös kuultava. Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän käsiteltyä selvityksen tekee perusopetusjohtaja päätöksen erityisestä tuesta.
Pedagoginen selvitys erityisen tuen tarpeesta tehdään ainakin 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. luokalle siirtymistä.
Pedagoginen selvitys erityisen tuen tarpeesta tehdään ainakin 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. luokalle siirtymistä.
Samanaikaisopetus
Samanaikaisopetus, eli jaettu opettajuus, viittaa opetustilanteeseen, jolloin samaan aikaan samassa tilassa opettaa kaksi tai useampi opettaja. Samanaikaisopetusta käytetään usein kouluissa tukimuotona ja se mahdollistaa opetustilanteissa tietojen, taitojen, voimien ja oppilaantuntemuksen jakamisen. Samanaikaisopetus on yksi osa kolmiportaista tukijärjestelmää, jonka uskotaan auttavan oppimisen lisäksi esim. kurinpidollisiin ongelmiin. Se on myös yksi eriyttämisen menetelmä, joka parhaimmillaan johtaa opetuksen tehostumiseen.