Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.


Luvussa 5 päätetään ja kuvataan kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen käytännöt eri toimintamuodoissa.

• Punkalaitumella varhaiskasvatuksessa ei ole käytettävissä erityisryhmää. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatus toteutetaan pääsääntöisesti päiväkodissa, joskus poikkeuksellisesti myös perhepäivähoidossa, inkluusio periaatteiden mukaisesti. Lapsen sijoituspaikka päätetään keskustelemalla vanhempien kanssa sekä muiden hoitotahojen suositusten mukaan. Kehityksen ja oppimisen tukea tarjotaan lapsen omassa ryhmässä. Lapsen kehitystason ja tuen tarpeen mukaan ryhmän kokoa voidaan pienentää tai lapselle tai ryhmälle voidaan osoittaa avustaja. Varhaiskasvatuksessa on käytössä niin lapsille kuin henkilöstölle varhaiskasvatuksen erityisopettajan resurssi.
• Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen jo aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Arvioinnissa on olennaista tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri toimintaympäristöissä ja erilaisissa kasvatuksellisissa tilanteissa, sekä niihin liittyvät tuen ja ohjauksen tarpeet.
• Oppimisympäristö mukautetaan lapselle mahdollisimman sopivaksi. Päivittäistä kasvatus- ja opetustyötä mukautetaan esim. järjestämällä pienryhmätoimintaa, harjaannuttamalla lapsen perustaitoja sekä vahvistamalla lapsen itsetuntoa. Käytettävissä on myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki.
• Hoidon alkaessa tehdään huoltajien kanssa hoitosopimus, jossa hoidon ja jo todetun erityisen tuen pääperiaatteet kirjataan, ja sovitaan jatkokäytännöt esim. lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoajankohta ja osallistujahenkilöt. Jos erityisen tuen tarve tai huoli lapsen kehityksestä herää jo hoidossa olevasta lapsesta, on tärkeää keskustella lapsen huoltajien kanssa ja sopia jatkokäytännöistä. Toimintakauden alussa vanhempien kanssa laaditaan yhteistyösuunnitelma, jota päivitetään 2 kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Tärkeänä osana yhteistyötä ovat päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa sekä lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen lapsen omien mielipiteiden tiedustelu, huomioiminen ja kirjaaminen.
• Lapsen tarvitsema tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Siihen kirjataan lapsen oppimisen ja kehityksen tukeen liittyvät vastuut ja työnjako, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä toiminnan ja tuen arvioinnin periaatteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa otetaan tarvittaessa huomioon myös lapsen terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään sovitusti vähintään kerran vuodessa.
• Monialaista yhteistyötä tehdään tarvittaessa esim. kuntoutuspalaverien, henkilövierailujen, palaverien ja konsultointien muodossa. Vastuu yhteistyön järjestämisestä, palaverien koollekutsumisesta ja kirjaamisesta on varhaiskasvatuksen opettajilla. Vaikutusten seurantaa ja arviointia tehdään palavereissa.
• Siirtymävaiheissa järjestetään nivelpalaverit, joissa varmistetaan tiedon siirtyminen seuraavaan paikkaa.