Luvussa 4 päätetään varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminna pääperiaatteista.

• Pedagogista toimintaa toteutetaan kokonaisvaltaisesti niin, että se läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden. Eri toimintamuodoissa pedagogisen toiminnan suunnittelupäivä järjestetään koko henkilöstölle kerran vuodessa. Pedagogisesta toiminnasta vastaavat suunnittelevat toimintaa viikoittain yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Suuntaa antava viikko-ohjelma laitetaan vanhemmille nähtäväksi. Pedagogista toimintaa arvioidaan jatkuvasti ja säännöllisesti henkilöstön palavereissa.
• Pedagogisen toiminnan dokumentoinnin pohjana on jokaisen lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota päivitetään sovitusti säännöllisesti. Jokaisen lapsen kehitystä ja oppimista seurataan ja dokumentoidaan eri tavoin toimintavuoden aikana. Käytössä voivat olla esim. kasvun kansiot tai erilaiset seurantalomakkeet, valokuvat, videointi yms.
  
• Tarjotaan lapsille monipuolisia mahdollisuuksia tutkia, kokeilla ja harjoitella asioita kokonaisvaltaisesti ja moniaistillisesti. Lasten kanssa pysähdytään ihmettelemään ja tutkimaan maailmaa.
• Lasten leikkiin varataan aikaa ja mahdollisuuksia, tilaa ja rauhaa. Lasten leikin kehittymistä ja sosiaalisten taitojen kehittymistä leikin kautta tuetaan.
• Valtakunnallisen suunnitelman oppimisen alueiden sisältöjä noudatetaan. Yksikkökohtaisesti voidaan painottaa eri oppimisen alueita kulloisenkin lapsiryhmän ikätason ja kiinnostusten mukaan.
• Lapsia havainnoidaan ja haastatellaan ikäryhmään sopivalla tavalla, jotta saadaan selville lasten mielenkiinnon kohteet.
• Punkalaidun on yksikielinen kunta, esim. toisen kotimaisen kielen oppimiseen ei ole tarvetta. Punkalaitumella maahanmuuttajataustaisia perheitä on jonkun verran. Vieraskielisten lasten erityispiirteenä on, että he ovat lähes poikkeuksetta kiintiöpakolaisperheistä, joiden kanssa yhteistä kieltä ei yleensä ole. Heidän kohdallaan kotoutumisen kannalta on oleellista suomen kielen oppiminen. Varhaiskasvatuksessa se tapahtuu kokonaisvaltaisesti muun toiminnan sisällä huomioiden lapsen ikätaso. Suomen kielen opetuksen tukena voidaan käyttää kuvia, tekstejä, satuja, loruja, musiikkia, liikkumista, leikkiä yms. Ohjaavan henkilöstön oma puhemalli on tärkeää.
• Yhteistyötä vanhempien kanssa ylläpidetään aluksi tulkin välityksellä. Tuetaan lapsen ja perheen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheen yhteisen kielen, kulttuurin ja elämänkatsomuksen opettaminen ja ylläpitäminen ovat perheen omalla vastuulla. Perheen kieleen ja kulttuuriin voidaan tutustua lapsille sopivalla tavalla. Perheen uskonnollisesta vakaumuksesta johtuvat ruoka- ym. rajoitukset otetaan varhaiskasvatuksessa huomioon.