Opiskeluhuoltosuunnitelma Punkalaitumen lukio

 

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat.

Opiskeluhuoltosuunnitelma hyväksytään kunnan hyvinvointisuunnitelman yhteydessä.

Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

Opetuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.

Punkalaitumen kunnassa monialaiseen opiskeluhuollon ohjausryhmään (MOR) kuuluvat: Koulujen rehtorit, opinto-ohjaaja, kuraattori, psykologi ja kouluterveydenhoitaja.

Monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä MOR:

- Monialaisen ohjausryhmän kutsuu koolle Yhteiskoulun rehtori.

- Suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä. Lukuvuosittain valitaan kehittämisen painopistealue, jonka toteutumista arvioidaan lukuvuoden lopussa.

- Suunnittelee, miten opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden ja laadunarviointien tuloksia sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa.

- Suunnittelee, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan.

- Huolehtii lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyön toteuttamisesta.

Punkalaitumen Lukiossa on myös koulukohtainen oppilashuoltoryhmä KOR

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä KOR

- Koulukohtaisen ohjausryhmän kutsuu koolle koulun rehtori.

- Toteuttaa ja jalkauttaa omaan kouluun monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän antamat tehtävät.

- Informoi kunnan monialaista opiskeluhuollon ohjausryhmää koulutasolla.

 

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista kouluissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten koulujen toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on koulukohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5):

1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin koululta. Tiedot ilmoitetaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa.

Arvioon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi kouluyksiköiden määrä ja koulujen oppilasmäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa huomioidaan lisäksi esimerkiksi eri ikäisten, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukumäärät ja osuudet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.

Opetuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) henkilötyövuodet.

Nykytilanteessa Punkalaitumen kunnassa on kaksi alakoulua Pohjoisseudun koulu(62 oppilasta) ja Keskuskoulu(96 oppilasta), yksi yläkoulu Punkalaitumen Yhteiskoulu(88 oppilasta) ja lukio-opetusta antava Punkalaitumen lukio(61 opiskelijaa). Perusopetuksen oppilaista erityistä tai tehostettua tukea saa 54 oppilasta ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita on 7. Opiskeluhuollon henkilöstö on toiminut varsin joustavasti ja tarpeen mukaan eri yksiköissä. Kuraattorin ja terveydenhoitajan resurssia on ollut 1 htv ja psykologin 0.1 htv.

Arvio lakisääteisestä tulevasta tarpeesta Punkalaitumen kunnan koulutoimessa( perusopetus ja lukio-opetus) on terveydenhoitaja 1 htv, kuraattori 0.6 htv ja psykologi 0.5 htv.

 

 

 

2. Lukioyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa lukio-opetuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää johtamista. Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

• opiskelijoiden ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden seuraamisen käytännöt ja keskeiset tulokset

Oppilaitosten turvallisuutta ja hyvinvointia kartoitetaan kolmen vuoden välein. Tarkastus tehdään yhteistyössä koulujen henkilöstön, koulu-ja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.

Koulut osallistuvat kouluterveyskyselyihin ja tarvittaessa muihin terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta koskeviin kyselyihin.

Koulu- ja opiskeluterveyden huolto toteuttaa opiskelijoille terveystarkastuksia lakisääteisesti.

Kaikki tulokset käsitellään monialaisessa ohjausryhmässä ja koulukohtaiset tulokset koulun oppilashuoltoryhmässä. Lisäksi tulokset jaetaan tarvittaessa hyvinvointialueelle ja kunnan päättäviin elimiin.

 

• koulukohtaisten opiskeluhuoltoryhmien johtaminen, kokoonpano ja toimintatavat

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä (KOR) kokoontuu rehtorin koolle kutsumana vähintään kerran lukukaudessa, tarvittaessa useamminkin, toteuttamaan sille kuuluvaa tehtävää. Ryhmä nimetään vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa, mutta siihen kuuluvat ainakin rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja.

• poissaolojen ehkäisemisestä, suunnitelmallisesta seurannasta ja poissaoloihin puuttumisesta

Poissaoloja pyritään ehkäisemään monin tavoin, jotka tukevat opiskelijan kouluviihtyvyyttä. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty vapautusta koulutyöstä. Muuhun kuin sairaspoissaoloon lupa pyydetään etukäteen. Ryhmänohjaaja voi myöntää enintään 3 päivän vapautuksen koulutyöstä, pidemmät vapaat myöntää rehtori.

Opiskelijalle, jolla on paljon poissaoloja, pyritään järjestämään mahdollisimman varhainen tuki. Tarvittaessa opiskelija ohjataan opiskeluhuollon palveluiden piiriin.

 

• tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttuminen

Lukiossa on säännöllisin väliajoin tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttöön liittyvää valistusta. Käyttöön puuttumisen ohjeita lukion järjestyssäännöissä LIITE 1 ja kurinpidollisissa ohjeistuksissa LIITE 2.

• yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Tarkastuksen suorittaa hyvinvointialueen edustaja kokoamallaan ryhmällä. Tarkastuksissa esiin nousseita epäkohtia ja puutteita korjataan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään opiskelijan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. 

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Opiskelijan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

• opiskelijan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut)

Hyvinvointialue (Pirha) järjestää opiskeluhuoltopalvelut. Opiskelija voi hakeutua itse opiskeluhuollonpalveluihin, hänen huoltajansa voi ottaa kuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhuoltoon yhteyttä ja pyytää palveluita lapselleen, palveluiden piiriin voidaan myös ohjata yksilökohtaisen monialaisen palaverin pohjalta.

• yksittäisen opiskelijan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen

Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä. Asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksilökohtaiseen asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai koulun henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Opiskelijan tai huoltajan suostumus pyydetään aina yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Suostumus voidaan pyytää suullisesti siinä vaiheessa, kun aletaan koota yksilökohtaista asiantuntijaryhmää ja sen jäseniä. Suullinen suostumus vahvistetaan kirjallisesti ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Jos yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kokoonpanoon tulee myöhemmin muutoksia, tehdään niistä merkintä lomakkeeseen. Suostumuslomake arkistoidaan opiskeluhuoltokertomuksen yhteyteen.

• opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille

Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Opiskeluhuoltokertomukset sekä muut opiskeluhuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Rekisterin vastuuhenkilö on tulosyksikkötasolla Yhteiskoulun ja Lukion rehtori ja koulun tasolla koulun johtaja tai rehtori. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa, ovat salassa pidettäviä. Paperiset versiot opiskeluhuoltokertomuksista arkistoidaan koulun arkistoon. Arkisto on paloturvallinen lukittu tila / arkistokaappi ja vain tietoja työn takia tarvitsevalla tulee olla pääsy ko. asiakirjoihin.

Hyvinvointialueen työntekijät kirjaavat tiedot omiin järjestelmiinsä.

• tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai opiskelijan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Asia määritelty lukiolaissa, lukion järjestyssäännöissä ja kurinpidollisissa ohjeistuksissa. LIITTEET 2 ja 3.

 

• opiskelijan koulupäivän aikaisen eritysruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet

Punkalaitumen lukiossa ruokapalveluita tuottaa Arkea. Erityisruokavalioita on mahdollisuus saada, mikäli opiskelijan terveydentila tai eettinen vakaumus sitä edellyttävät. Osaan erityisruokavalioita riittää oma ilmoitus. Pääsääntöisesti tarvitaan terveydenhuollon todistus, jotta erityisruokavalioita on mahdollisuus saada.

Opiskelijan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukemisesta koulussa sovitaan tapauskohtaisesti opiskelijan ja huoltajan kanssa.

 

• opiskeluhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

Punkalaitumella sairaanhoitopalveluiden tuottamisesta vastaa hyvinvointialue ja sairaanhoitopalveluita järjestetään terveysasemilla/sairaaloissa.

Terveydenhoitaja tekee ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja hoidon tarpeen arviointia. Terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa opiskelijaa sairaanhoitopalveluiden piiriin.

 

4. Yhteistyön järjestäminen opiskeljoiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

• oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen

 Suunnitelma on tehty yhteistyössä koulun henkilöstön ja hyvinvointialueen työntekijöiden (kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi) kanssa.

Koulun henkilöstöä, opiskelijoita ja huoltajia kannustetaan yhteistyöhön opiskeluhuollossa. Henkilöstöä kuullaan kokouksissa ja muissa palavereissa. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Punkalaitumen lukiossa on opiskelijakunnan ohjaava opettaja ja opiskelijakunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti.

• koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä

Suunnitelma on käyty läpi henkilöstön kanssa. Tulevat uudet työntekijät perehdytetään suunnitelmaan.

• yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoisairaanhoito ja poliisi

Kunnan nuoristoimi on vahvasti mukana yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Nuoristoimi järjestää vuosittain erilaisia hyvinvointiin ja valistuksiin liittyviä tapahtumia. Lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä yksilöllisessä opiskeluhuollossa. Poliisin kanssa yhteistyötä tehdään mahdollisissa rikosasioissa ja he ovat mukana tarvittaessa valistustyössä.

• yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille

Suunnitelma käydään läpi opiskelijoiden kanssa ryhmänohjaajan toimesta lukuvuoden alkaessa. Lisäksi suunnitelma on nähtävillä koulun www-sivuilla opiskelijoille, huoltajille ja muille yhteistyötahoille.

 

 

5. Suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

Suunnitelma opiskeljoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Liite 3.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan opiskelijan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia.

 

Turvallisuussuunnitelman osana on kriisisuunnitelma. Liite 4.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

 

 

 

 

Liite 1

PUNKALAITUMEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Järjestyssäännöillä tai muilla oppilaitoksessa sovellettavilla ohjeilla ja määräyksillä edistetään

- sisäistä järjestystä

-opiskelun esteetöntä sujumista

-kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä

 

Järjestyssäännöt velvoittavat kouluyhteisön jokaista jäsentä ja luovat edellytykset opiskelun sujumiselle sekä yhteiselle turvallisuudelle ja viihtyisyydelle. Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa kaikessa koulun järjestämässä toiminnassa, myös koulun alueen ulkopuolella oppituntien aikana järjestettävissä tilaisuuksissa, koulun järjestämillä retkillä ja kouluajan ulkopuolella järjestetyissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

 

1. Koulumatkan aikana noudatetaan liikennesääntöjä. Jokainen on vastuussa omasta ja muiden turvallisuudesta, joten liikenteessä pitää toimia harkitsevasti. Liikennöinti koulun pihaan tapahtuu Vesilahden liittymästä. Yhteiskoulun ja liikuntahallin välinen tie on jalankulku-polkupyörätie. Polkupyörät ja muut ajoneuvot säilytetään koulupäivän ajan niille ilmoitetulla paikalla.
2. Kaikki ovat vastuussa tilojen siisteydestä, viihtyisyydestä, työrauhasta ja hyvästä ilmapiiristä.
3. Hyviin tapoihin kuuluu, että sisällä ei pidetä päähinettä. Luokkiin ja ruokalaan mentäessä päällysvaatteet ja päähineet jätetään naulakkoon.
4. Kaikissa tiloissa sekä ulkona että sisällä tulee noudattaa siisteyttä ja järjestystä. Roskat laitetaan roskiksiin. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Aiheutuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava koulun henkilökunnalle. Oppilas on velvollinen korvaamaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttamansa vahingon koulun, toisen oppilaan tai henkilökunnan omaisuudelle.
5. Tupakointi, sähkötupakointi ja päihtyneenä esiintyminen ja päihteiden hallussapito koulun alueella, koulun tilaisuuksissa ja retkillä ei ole sallittua. Kouluun ei saa yleisen turvallisuuden takia tuoda vaarallisia esineitä tai aineita.
6. Kännyköitä, tablett-tietokoneita yms. laitteita ei saa käyttää oppituntia häiritsevästi. Oppitunnin ja henkilökunnan kuvaaminen on kielletty ja kuvaaminen tulkitaan opetuksen häirinnäksi . Kokeiden ajaksi kännykät jätetään luokassa olevaan kännykkäparkkiin.
7. Plagiointi ja lunttaus kokeessa: Plagioinnilla tarkoitetaan luvatonta lainaamista eli jonkun toisen tekemän työn esittämistä omana ja lähdettä ilmoittamatta tai ns. itseplagiointia eli oman työn käyttämistä eri yhteyksissä uudelleen ilmoittamatta, että työtä on käytetty aiemmin toisessa opintosuorituksessa.

Mikäli opiskelija jää kiinni plagioinnista tai lunttauksesta, työ/koe hylätään ja työ/koe pitää suorittaa uudelleen hyväksytysti. Lisäksi opiskelijan kurssiarvosanaa lasketaan yhdellä numerolla. Mikäli plagiointi tai lunttaus toistuu, seuraa edellä olevien toimenpiteiden lisäksi kurinpitorangaistuksena rehtorin antama kirjallinen varoitus

8. Lukio toimii samassa kiinteistössä Punkalaitumen Yhteiskoulun kanssa. Opiskelijoiden on huomioitava Yhteiskoulun erilaiset säännöt ja käytänteet.
9. Kurinpito: Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. (LL§26)

Rehtorin kirjallista varoitusta on syytä harkita, jos esim. opiskelija joudutaan poistamaan luokkahuoneesta häiritsevän käyttäytymisen takia lukukauden aikana 5 kertaa.

10. Niissä asioissa, joista järjestyssäännöissä ei erikseen mainita, noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä opettajien, muun henkilökunnan tai rehtorin määräyksiä.

 

 

Liite 2

Kurinpidollisten keinojen käyttö Punkalaitumen Lukiossa

 

Yleiset käytänteet

Miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille

Koteja tiedotetaan kurinpitokeinoista lukuvuoden alussa jaettavan tai julkaistavan koulutyön tiedotteen yhteydessä. Muut tahot saavat em. tiedot opetussuunnitelmasta tai koulujen www-sivujen kautta.

 

Miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisestä

Kun kurinpidollisia keinoja käytetään, noudatetaan lukiolakia. Muita kuin lakiin perustuvia ojentamis- ja kurinpitokeinoja ei voi käyttää. Koulun johto on vastuussa henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Uuden henkilökunnan perehdyttämisessä varmistetaan, että työntekijä tutustuu kurinpidollisia keinoja koskevaan suunnitelmaan.

 

Mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

Ryhmänohjaaja seuraa luokkansa opiskelijoiden kurinpitomenettelyjä. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa seuraamusten kertymistä ja arvioi niiden vaikuttavuutta. Yksittäisen opiskelijan kohdalla seurataan, onko kurinpitokeinoilla vaikutusta käyttäytymiseen. Näin arvioidaan, mikä on edellä mainittujen keinojen vaikuttavuus. Kurinpitokeinojen ollessa jatkuvia, on syytä miettiä muita vaikuttavampia toimenpiteitä ja apukeinoja yksilöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Opetuksen järjestäjä seuraa kurinpidollisten keinojen käyttöä ja niiden kehittymistä vuosittain sekä päivittää tätä suunnitelmaa tarvittaessa.

 

 

 

Sovittelu vaihtoehtona ja vahingonkorvaus

Sovittelu perustuu osallisten suostumukseen ja sitä voidaan käyttää kasvatuksellisten tai kurinpidollisten seuraamusten sijasta tai ohella. Erityisesti tapauksissa, jossa asiaton käytös tai erimielisyys on henkilöiden välistä. Opiskelijan aiheuttamissa vahingoissa noudatetaan vahingonkorvauslakia. Vahingoista ilmoitetaan opiskelijan huoltajalle, mikäli opiskelija on alaikäinen.

 

 

Kurinpidolliset keinot sekä turvaamistoimet opetuksessa

Mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt

Kurinpidolliseen keinoon johtanut teko yksilöidään, opiskelijan näkemys asiasta kuullaan sekä tarvittaessa hankitaan muuta selvitystä. Muuta tarvittavaa selvitystä voidaan hankkia muilta opiskelijoilta, koulun henkilökunnalta tai muista asiaa selventävistä lähteistä.

Opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa haltuun esine tai aine, jota opiskelijalla ei ole oikeutta pitää hallussaan koulussa tai koulun muussa toiminnassa, taikka jolla häiritään oppimista tai opetusta. Jos on ilmeistä, että opiskelijalla on hallussaan turvallisuutta vaarantava esine tai aine, eikä opiskelija luovuta esinettä tai ainetta tai luotettavasti osoita, ettei opiskelijalla ole sitä hallussa, on opettajalla ja rehtorilla oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat esineen tai aineen haltuun ottamiseksi. Esineitä tai aineita haltuun otettaessa opiskelijaa tulee ensisijaisesti pyytää luovuttamaan esine tai aine. Esineiden tai aineiden haltuunotto ja tavaroiden tarkastaminen tulee suorittaa mahdollisimman turvallisesti ja hienotunteisesti sekä niin, että opiskelijan koskemattomuuteen ja yksityisyyteen ei puututa enempää kuin on välttämätöntä.

 

 

ESINE TAI AINE	HALTUUNOTTO	VÄLTTÄMÄTTÖMÄT VOIMAKEINOT HALTUUNOTOSSA	TAVAROIDEN TARKASTAMINEN
omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava esine tai aine	mahdollista, luovutetaan esineestä tai aineesta riippuen huoltajalle tai poliisille	mahdollista, jos opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen	mahdollista, jos hallussa pito on ilmeistä ja opiskelija ei luovuta tai luotettavasti osoita, että hänellä ei ole esinettä tai ainetta hallussa
opetusta tai oppimista häiritsevä esine tai aine	mahdollista, luovutetaan opiskelijalle oppitunnin tai viimeistään työpäivän jälkeen, jos häirinnän jatkuminen on todennäköistä	mahdollista, jos opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen	mahdollista vain, jos esine tai aine on myös omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava(kts. yltä)
erityisesti omaisuuden vahingoittamiseen soveltuva esine tai aine, jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä	mahdollista, luovutetaan esineestä tai aineesta riippuen huoltajalle tai poliisille	ei mahdollista, ellei esinettä tai ainetta käytetä opetuksen tai oppimisen häirintään	mahdollista vain, jos esine tai aine on myös omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava (kts. yltä)
muussa laissa, kuten tupakka-, alkoholi- tai järjestyslaissa, kielletty esine tai aine	mahdollista, luovutetaan esineestä tai aineesta riippuen huoltajalle tai poliisille	ei mahdollista, ellei esinettä tai ainetta käytetä opetuksen tai oppimisen häirintään	mahdollista vain, jos esine tai aine on myös omaa tai muiden turvallisuutta vaarantava(kts.yltä)

 

Huoltajaa tiedotetaan (mikäli opiskelija on alaikäinen) kurinpidollisista keinoista sekä muista kurinpito- ja turvaamistoimenpiteistä ensisijaisesti oppilashallintojärjestelmän kautta tai tilanteesta riippuen puhelimitse. Opiskelijan määrääminen poistumaan, opiskelijan opetukseen osallistumisen epääminen, esineen tai aineen haltuunotto sekä opiskelijan tavaroiden tarkistaminen kirjataan oppilashallintojärjestelmään. Kurinpidollisiin keinoihin liittyviä kirjauksia säilytetään kulloinkin voimassa olevien kunnallisia asiakirjoja koskevien määräysten ja suositusten mukaisesti.

 

Kurinpidollisia keinoja koskeva suunnitelma

Miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä:

 Kurinpidollisen seuraamuksen harkinnan yhteydessä tulee aina ottaa huomioon sekä teon laatu että opiskelijan ikäkausi ja kehitys. Käytettyjen menetelmien ja seuraamuksien on oltava oikeassa suhteessa tekoon tai laiminlyöntiin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlaisia seuraamuksia, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä.

Mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt

 

TAPAHTUNUT RIKE	SEURAAMUS	HUOMIOITAVAA
1) tupakoi kielletyllä alueella tai pitää esillä tupakkatuotteita tai tupakan vastikkeita 2) oppitunnin häirintä 3) vilpin yritys(lunttaus, plagiointi yms.) 4) luvattomia poissaoloja	-Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa opetustilasta -Keskustelu/ohjaus - Lisäksi lunttauksen/plagioinnin seurauksena kyseinen suoritus voidaan hylätä.	Ryhmänohjaaja käy ohjauskeskustelun ensimmäisellä kerralla ja ilmoittaa alaikäisen opiskelijan kohdalla asiasta huoltajalle. Opiskelija ohjataan tarvittaessa kuraattorille/terveydenhoitajalle. Toistuvasta rikkomuksesta seuraa kirjallinen varoitus( opiskelijalle selvitetään kirjallisen varoituksen merkitys). Ohjauskeskustelu kirjataan Wilmaan.
1) häiritsee opetusta ohjauskeskustelun jälkeen edelleen 2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti 3) menettelee toistuvasti vilpillisesti tai rikkoo oppilaitoksen järjestystä 4) esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena oppilaitoksessa, oppitunneilla, koulussa tai koulun järjestämässä tilaisuudessa 5) tupakoi kielletyllä alueella tai pitää esillä tupakkatuotteita toistuvasti 6) luvattomia poissaoloja toistuvasti yhteydenotoista ja keskusteluista huolimatta	Rehtorin kirjallinen varoitus ( hallintopäätös). Lisäksi lunttauksen/plagioinnin seurauksena kyseinen suoritus voidaan hylätä.	Kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys, varattava opiskelijalle tulla kuulluksi, kuultava myös huoltajaa( alle 18 v), toimenpiteet tulee kirjata ja päätöksestä on annettava kirjallinen päätös. Päätöksestä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa tiedoksi saannista.
Teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan.	Oppilaitoksesta(lukio) erottaminen määräajaksi, enintään vuodeksi(hallintopäätös). Päätöksen tekee kunnan opetuksesta vastaava lautakunta	Kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys, varattava opiskelijalle tulla kuulluksi, kuultava myös huoltajaa( alle 18 v), toimenpiteet tulee kirjata ja päätöksestä on annettava kirjallinen päätös. Päätöksestä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa tiedoksi saannista.
Opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta yli 6 viikkoa, tai jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja.	Opiskelija katsotaan eronneeksi ja päätöksen eroamisesta tekee lukion rehtori.	Kaksi kirjettä 1) kirjeessä annetaan tiedoksi mahdollisuus tulla kuulluksi seuraavan kahden viikon aikana 2. kirje on päätös eronneeksi katsomisesta( alle 18v huoltajalle tieto). Kirjeeseen liitetään erotodistus. Päätöksestä voi hakea muutosta aluehallintovirastolta

 

 

Liite 3

 

SUUNNITELMA OPPILAIDEN/OPISKELJOIDEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ  

 

1. Väkivalta  

  

Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Tällaisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Turvallinen ympäristö on edellytys oppilaiden tasapainoiselle kasvamiselle ja hyvälle oppimiselle. Se on myös edellytys henkilökunnan laadukkaalle ja tulokselliselle työskentelylle kouluyhteisössä.  

Väkivaltaan on syytä puuttua viipymättä. Väkivallan sietäminen tai piilottelu ei ole sallittua, väkivaltaan suhtaudutaan kouluyhteisössä vakavasti. Kuitenkin on syytä pohtia ja käydä yhteisössä keskustelua:  

• Mikä on normaalia lasten/oppilaiden pelaamista tai leikkiä? Esimerkiksi miten suhtaudutaan jalkapallopelissä tapahtuneeseen jalkaan osuneeseen potkuun.  
• Mikä on lasten riitelyä huomioon ottaen lapsen ikä ja kehitystaso?  
• Mikä on tekijän ominaisuus, vamma tai kyky ymmärtää tekonsa seuraus?  
    

1.1. Ennaltaehkäisy  

  

Koulussa tehdään kaikille kyllin selkeästi selväksi, ettei yhteisössä hyväksytä väkivaltaa missään muodossa. Yhteisössä järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset tukevat ymmärrystä siitä mikä on ei-toivottua käytöstä ja mikä rakentaa yhteisöllistä hyvinvointia ja turvallisuutta yksilötasolla.  
Väkivallan ennaltaehkäisevänä toimina ovat lisäksi mm. seuraavat keinot:   

• Kaikki tapahtumat selvitetään. Selvittelyssä käytetään apuna tarvittaessa selvittelymuistiota.  
• Aikuiset ovat oppilaiden apuna/tulkkina kun riitoja selvitellään.  
• Vuorovaikutustaitojen oppiminen ja harjoittelu ryhmätasolla (luokissa).
• Koulussa opiskellaan ohjatusti ja valvotusti mutta samalla kasvatetaan vastuuntuntoiseen käyttäytymiseen niin että väkivaltaa ei tapahdu myöskään silloin kun aikuinen ei ole välittömässä läheisyydessä.  
• Riittävä valvonta siirtymätilanteissa ja välitunneilla. Jos edellä mainituissa tilanteissa tapahtuu ei-toivottua käytöstä, valvontaa lisätään  
• Kouluyhteisön tilaa seurataan erilaisin kyselyin esim. hyvinvointiprofiili, terveyskyselyt. Kyselyiden tuloksiin reagoidaan niiden vaatimalla tavalla.  
• Ennaltaehkäisevistä toimista ja puuttumismalleista keskustellaan vanhempainilloissa.  
• Koulun henkilökunnan, opettajien, ohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön havainnot kouluyhteisössä.  
• Tukioppilastoiminta
• Ryhmäytymisleikit ja toimintamallit uusilla ryhmillä mutta myös lomien jälkeen.  
• Oppilaita rohkaistaan kertomaan epäasiallisesta toiminnasta   
• Tiivis, luottamuksellinen ja hedelmällinen yhteistyö vanhempien kanssa rakentaa välitöntä ja yhteisöllistä ilmapiiriä.   

  

  

1.2. Oppilaaseen kohdistunut väkivalta  

  

Väkivaltaan puututaan välittömästi  

• Aikuinen puuttuu tilanteeseen ensisijaisesti puhumalla. Tarvittaessa aikuinen erottaa osapuolet toisistaan. Jos tilanne ei rauhoitu, kutsutaan paikalle koulun muita aikuisia tai poliisi.  
• Oppilas toimitetaan tarvittaessa terveydenhoitajalle tai lääkäriin.  
• Osapuolet erotetaan toisistaan eri tiloihin aikuisen valvonnassa.  
• Väkivaltatilanteesta ilmoitetaan rehtorille. Rehtori päättää jatkotoimenpiteistä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus) ja kurinpitotoimista (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Rehtori voi evätä turvallisuutta vaarantavan oppilaan opetukseen osallistumisen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi.  
• Molempien osapuolten huoltajiin ollaan yhteydessä. Tarvittaessa huoltajat pyydetään koululle.  
• Tarvittaessa osapuolet ohjataan oppilashuoltohenkilöstön palveluihin tai muuhun hoitavaan tahoon.  
• Huoltajat voivat asianosaisten huoltajana tehdä poliisille tutkintapyynnön riippumatta siitä tekeekö koulu/koulu ei tee poliisille tai lastensuojeluun ilmoitusta.  
    

1.3. Väkivallan tekijä on aikuinen  

  

Kysymyksessä on rikos ja sitä selvittää poliisi.  

  

1.4. Koulun aikuiseen kohdistunut väkivalta  

  

Väkivaltaan puututaan aina ja ensisijaisesti pyritään rauhoittamaan tilanne. Paikalle kutsutaan aina viipymättä toinen aikuinen.  

• Jos tilanne ei rauhoitu koulun keinoin, paikalle kutsutaan poliisi.  
• Tapahtuneesta ilmoitetaan viipymättä rehtorille. Rehtori päättää jatkotoimenpiteistä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus) ja kurinpitotoimista (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Rehtori voi evätä turvallisuutta vaarantavan oppilaan opetukseen osallistumisen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi.  
• Uhri ohjataan työterveyshuoltoon tai lääkärille.  
• Jos tekijä on oppilas, huoltajiin ollaan heti yhteydessä.   
• Rehtori tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  
• Tarvittaessa rehtori järjestää neuvottelun (uhri, tekijä, huoltajat, oppilashuollon henkilöstö)  
• Tarvittaessa tekijä ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.   

  

  

  

1.5. Koulun aikuisen nimittely, solvaava puhe tai väkivallalla uhkailu  

  

Koulun aikuiseen kohdistuneeseen nimittelyyn, solvaavaan puheeseen tai väkivallalla uhkailuun puututaan aina.  

• Jos tekijä on oppilas, puheista ilmoitetaan huoltajalle.  
• Tapauskohtaisesti on harkittava, onko kysymyksessä kunnianloukkaus (rikoslaki). Siinä tapauksessa asianomainen voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.  
• Laittoman uhkauksen seurauksena kohde saattaa tuntea turvallisuutensa olevan uhattu. Jos opettajaa uhataan ja hänellä on perusteltu syy pelkoonsa, hän voi tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.    
• Rehtori, uhri tai paikallaollut aikuinen tekee turvallisuusilmoituksen (läheltä piti/poikkeamailmoitus)  
• Jos tilanteesta tehdään tutkintapyyntö, rehtori on yhteydessä oppilaan huoltajaan, jos tekijä on oppilas.   
• Tarvittaessa tekijä (oppilas) ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.   
• Tarvittaessa mm. työsuojelu ja/tai työterveys antavat ammattiapua.  

  

  

  

  

2. Koulukiusaaminen  

 

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu toistuvasti tai jatkuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee voimasuhteiden epätasapaino niin, että kiusattu on puolustuskyvytön hyökkääjään nähden. Kiusaamisesta on erotettava riidat ja erimielisyydet, ne ovat yleensä hetkellisiä eikä niiden kohteeksi joudu sama oppilas. Kiusaaminen voidaan naamioida leikiksi tai urheiluksi. Fyysinen kiusaaminenkin voidaan tehdä niin, ettei sitä juuri huomata – tarkoitushan ei ole jäädä kiinni.  

  
Kiusaamiselle on tyypillistä, että se tapahtuu yleensä ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kiusaaminen ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen tapahtuma.  
  

2.1. Koulukiusaamisen tunnistaminen  
 

On tärkeää tiedostaa, että tutkimusten mukaan käytännössä jokaisessa koulussa esiintyy kiusaamista. Kiusaaminen luultavasti jatkuu myös vuodesta toiseen ja jopa työelämään asti, vaikka joskus kiusaaminen saattaa loppua spontaanistikin, kuten esimerkiksi kesäloman jälkeen.  

Kiusattu oppilas ei itse välttämättä halua kertoa tulleensa kiusatuksi – usein hän pelkää, että tämän seurauksena kiusaaminen pahenee entisestään. Vain osa kiusatuista kertoo kiusaamisesta – todennäköisemmin kotona kuin koulussa.  

  
Vaikka opettaja ei aina huomaakaan kiusaamista, voi hän pyrkiä ottamaan selvää luokan tilanteesta seuraamalla erityisen tarkasti, mitä oppilaiden välillä tapahtuu välitunneilla, koulun käytävillä tai oppituntien alussa ja niiden aikana.  

  

Suoralla kiusaamisella tarkoitetaan uhrin fyysistä ja verbaalista satuttamista.   
Fyysisellä satuttaminen voi olla esimerkiksi esim. lyömistä, potkimista, retuuttamista, nipistelyä. Myös housujen alas vetäminen julkisella paikalla on fyysistä kiusaamista.  
Fyysinen kiusaaminen voi olla myös sitä, että kiusaaja ikään kuin sattumalta tönäisee uhriaan tai hänen pulpettiaan, kiusaaja nipistää ohimennen, kiusaaja seisoo tiellä   

  

Verbaalinen satuttaminen ilmenee esim. uhkailuna, nimittelynä, väheksymisenä, olemuksen ja ulkonäön arvosteluna. Lisäksi mm. toisen naurunalaiseksi tekeminen on kiusaamista sekä  

tekstiviestien, nimettömien ja/tai sopimattomien some -viestien, kuvien tai kuvamanipulaatioiden  lähettämistä.  

  

Epäsuoralla kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että uhria vahingoitetaan kiertoteitse. Uhrista esim. levitetään perättömiä huhuja tai juoruja. Hänet suljetaan ulkopuolelle ja eristetään tarkoituksella muista, häntä kohdellaan kuin ”ilmaa”.  

Nettikiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi pilkkaavien, uhkailevien tai järkyttävien viestien lähettäminen (usein nimettömänä tai väärällä nimellä), netissä olevien valokuvien (esim. kuvagallerioiden profiileista) muokkaaminen ja levittäminen, kiusattavasta luodut kiusasivut kiusattavan nimellä tai nimimerkillä sopimattomasti esiintyminen verkkoyhteisöissä  

  
2.2. Mikä ei ole kiusaamista  

  

Kiusaamisesta ei ole kysymys silloin, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkäykset tai huutelut. Tällöin puhutaan usein epäasiallisesta käytöksestä tai väkivaltatilanteesta.  
Sopimaton käytös ei myöskään ole kiusaamista. Huono käytös vähentää kouluyhteisön viihtyvyyttä ja heikentää huonokäytöksisen itsensä sosiaalisia suhteita ja sosiaalista arvostusta. Huonoon käytökseen liittyy aina toisten kunnioituksen puute ja välinpitämättömyys toisia kohtaan.  

  

2.3. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen  
 

Koulun kehittyvä ja terve toimintakulttuuri on olennainen osa kiusaamisen ennaltaehkäisyä. Turvallinen, oikeudenmukainen ja rauhallinen oppimisympäristö tukee oppilaan oppimisedellytyksiä ja mahdollisuuksia olla yhteisön jäsen. Koulussa pyritään kasvamaan hyväksymään erilaisuus ja toimimaan niin että jokainen yksilö tuntee olevansa hyväksytty koulun yhteisössä.   

  

Koulussa tehdään kaikille kyllin selkeästi selväksi, ettei yhteisössä hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Yhteisössä kirjatut säännöt, järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset tukevat ymmärrystä siitä mikä on ei-toivottua käytöstä ja mikä rakentaa yhteisöllistä hyvinvointia yksilön tasolla.  
Kiusaamisen ennaltaehkäisevänä toimina ovat lisäksi mm. seuraavat keinot:  

  

• Vuorovaikutustaitojen oppiminen ja harjoittelu ryhmätasolla
• Koulussa opiskellaan ohjatusti ja valvotusti mutta samalla kasvatetaan vastuuntuntoiseen käyttäytymiseen niin että kiusaamista ei tapahdu myöskään silloin kun aikuinen ei ole välittömässä läheisyydessä (huom. hiljainen kiusaaminen)  
• Kouluyhteisön tilaa seurataan erilaisin kyselyin esim. hyvinvointiprofiili, terveyskyselyt. Kyselyiden tuloksiin reagoidaan niiden vaatimalla tavalla.  
• Ennaltaehkäisevistä toimista ja puuttumismalleista keskustellaan vanhempainilloissa.  
• Koulun henkilökunnan, opettajien, ohjaajien ja oppilashuoltohenkilöstön havainnot kouluyhteisössä.  
• Tukioppilastoiminta 
• Ryhmäytymisleikit ja toimintamallit uusilla ryhmillä mutta myös lomien jälkeen.  
• Oppilaita rohkaistaan kertomaan epäasiallisesta toiminnasta ja kiusaamisesta.  
• Tiivis, luottamuksellinen ja hedelmällinen yhteistyö vanhempien kanssa rakentaa välitöntä ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Kiusaamisen havainnointi ja siihen puuttuminen helpottuu, kun yhteisö puhaltaa yhteen hiileen.  

  

  

Esille tulleeseen epäasialliseen käyttäytymiseen tai kiusaamiseen puututaan viipymättä.  

Puuttuminen tarkoittaa asian selvittelyä, jatkotoimia sekä mahdollisia kurinpitotoimia.  

Jokainen kouluyhteisössä työskentelevä aikuinen on velvoitettu puuttumaan havaitsemaansa koulukiusaamiseen.  

Asiaa käsitellään asianosaisten kesken, tarvittaessa ja vakavissa tilanteissa keskustellaan huoltajien kanssa (sekä uhri että tekijä(t)). Jos kysymyksessä on ryhmäilmiö, kuten yleensä on, asian käsittelemiseksi kutsutaan vanhemmat koululle esim. vanhempainiltaan.  

Kirjallinen selvittely (esim. selvittelymuistio) voidaan ottaa asian/tapahtumien kulun selvittelyn vuoksi käyttöön.  

Asianosaisten oppilaiden huoltajia tiedotetaan aina esille tulleesta kiusaamistapauksesta. Myös koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta koulu on velvoitettu tiedottamaan huoltajia.  

Oppilaille kerrataan toivottu käyttäytymismalli ja heitä tuetaan toimimaan oikein. Kiusaajalle annetaan myös mahdollisuus korjata käyttäytymisensä mutta hän saattaa myös tarvita tukea.  

Tilannetta seurataan käsittelyn jälkeen esim. opettajan havainnoinnilla, kyselyllä, oppilashuoltohenkilöstön tuella, yhteydenpidolla asianosaisten huoltajiin.  

  

Vakavissa kiusaamistapauksissa voidaan heti ja ensisijaisesti olla yhteydessä muihin viranomaisiin tuen saamiseksi.  

  
2.4. Kiusaamisen käsittely yksilö- ryhmä ja yhteisötasolla  

Edellä mainittujen keinojen lisäksi kiusaamisen ennaltaehkäisyä, puuttumista ja toimintaa käsitellään seuraavasti:  

  

Koulutasolla   

• Tiedottaminen  
• Kiusaamiskyselyt  
• tukihenkilöt (esim. koulun opettajat tai muu henkilökunta)  
• Keskustellaan ja käsitellään koulussa kiusaamista ja sen seurauksia  
• Luokka/koulukohtaiset kiusaamisen vastaiset säännöt  
• Ryhmäyttäminen  
• (tehostettu) välituntivalvonta  
• Kodin ja koulun välinen yhteistyö: valistustilaisuudet, vanhempainillat, asiantuntijavierailijat, teemaviikot  
• tukioppilastoiminta, kummiluokkatoiminta, oppilaita välkkä -toiminnassa  
• vanhempien keskusteluryhmät  
• kontaktipuhelin, palautelaatikko  
• opettajien työryhmä koulun sosiaalisen ympäristön kehittämiseksi  
• verkostoituminen eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa   

  

Ryhmätasolla  

• luokan yhteiset säännöt  
• luokkakokoukset ja vanhempainillat  
• kyselyt   
• erilaisissa ryhmissä toimiminen  
• luottamusoppilaat  
• yhteistoiminnallinen oppiminen  

  

Yksilötasolla  

• Myönteisen palautteen ja toivotun käyttäytymismallin kertaaminen  
• Oppilashuoltohenkilöstön tuki esim. myönteisen minäkuvan muodostumisen tehostamiseksi. Kiusattu tarvitsee tukea ja aikuisen erityistä huomioimista jälkiseurannassa. Lisäksi kiusaaja(t) tarvitsevat vastaavaa tukea.  
• Monialainen oppilashuoltoryhmän jäsenet (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori) ohjaavat kiusattua tai kiusaajaa tarvittaessa hoitavaan tahoon.  
• Sopimukset osapuolten kesken  
• kasvatusyhteistyö huoltajien kanssa  

  

2.5. Kodin ja koulun välinen yhteistyö  

Kodin ja koulun välinen yhteistyö on (varsinkin) kiusaamistapauksissa ehdottoman tärkeää. Kotien, vanhempien ja koulun tulisi yhteistoimin pyrkiä ratkaisemaan mahdolliset kiusaamistapaukset. Osapuolten olisi myös erittäin tärkeää pitää mielessä se, että oppilaat/lapset usein vääristelevät totuutta heihin liittyvissä asioissa. On hyvin tärkeää, että vanhemmat suhtautuvat kiusaamistilanteisiin rakentavasti ja tekevät koulun aikuisten kanssa yhteistyötä.  

  

Kiusaaminen sattuu uhriin syvästi mutta myös koskettaa hänen perhettään, selvittelyyn osallistuminen, yhteistyö ja ratkaisukeskeisyys ovat ainoa keino saada kiusaaminen loppumaan, vaikkakin tilanne ei ratkeaisi koulun keinoin vaan siihen tarvittaisiin muun viranomaisen apua.  

  

 

 

  

2.6. Kiusaamisen ehkäisy yhteistyössä kotien kanssa  

 

Vanhemmat voivat ehkäistä koulukiusaamista erilaisin toimin. He voivat keskustella kiusaamisesta lapsensa kanssa, vaikka asia ei koskettaisikaan heidän perhettänsä juuri sillä hetkellä. Kiusaamista voi ehkäistä preventiivisesti keskustelemalla paitsi lasten kanssa koulussa myös vanhempien kanssa esimerkiksi vanhempainilloissa kiusaamisesta ja sen seurauksista.  

  

Kuinka vanhemmat voivat käsitellä kiusaamista lastensa kanssa?  

• Kertomalla lapselle, että kiusaaminen on aina väärin.  
• Eläytymällä pohtimaan miten pahalta, yksinäiseltä ja surulliselta kiusatusta tuntuu. Tämä auttaa lapsen empatiakyvyn kehittymistä.  
• Kysymällä miten lapsi on toiminut tai kuvittelisi toimivansa tilanteessa, jossa hän huomaa jonkun joutuvan toisten kiusaamaksi. Meneekö hän mukaan ja alkaa ilkkua vai vetäytyykö pois, etteivät kiusaajat ottaisi häntäkin silmätikukseen? Toteamalla, että on rohkea teko, jos uskaltaa asettua puolustamaan tyttöä tai poikaa, joka on joutunut toisten syrjimäksi. Se on paljon vaikeampaa kuin mukana ilkkuminen.  
• Kertomalla, että kiusaamisesta pitää kertoa jollekin aikuiselle, esim. opettajalle tai vanhemmalle.  
• Tukemalla lapsen ystävyyssuhteita koulukavereihin, esimerkiksi kutsumalla yhdessä kavereita kotiin.  
• Osallistumalla luokan järjestämiin tilaisuuksiin ja tutustumalla muihin vanhempiin. Vanhempien keskinäinen yhteistyö ehkäisee kiusaamista.  
• Havainnoimalla herkästi oman lapsen mielialaa. Yksinäisyys ja kiusaamisesta johtuva paha mieli voivat viedä lapsen hymyn ja tehdä hänestä alakuloisen.  

  

Jos epäilet että lastasi kiusataan (huoltaja)  

• Kannusta lastasi kertomaan asiasta opettajalle tai kenelle tahansa aikuiselle koulussa.  
• Ole itse yhteydessä kouluun, yritä saada lapseltasi selville tapahtumat tai kuvaus siitä minkälaista kiusaaminen on ja kuka/ketkä ovat kiusaaja.  
• Asian selvittämiseksi on erittäin tärkeää, että koulussa tiedetään kiusaamisepäilystä. Vain silloin koulu voi aloittaa asian selvittelyn ja vain silloin koulu voi puuttua kiusaamiseen.  
• Jos lapsesi on kiusaaja, älä väheksy toisen kokemusta siitä, että hän kokee olevansa kiusattu lapsesi toimesta. Tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista.  
• Jos lapsesi kertoo että jotain toista lasta kiusataan koulussa, kerro siitä lapsesi opettajalle.  

  

  

 Jos sinua kiusataan (oppilas)  

• Nämä ohjeet käsitellään myös luokka/ryhmätasolla:  
• Etsi läheltäsi yksi aikuinen, johon luotat. Se voi olla KUKA TAHANSA.  
• Kerro rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miltä sinusta tuntuu. Sano, että tarvitset apua. Ota kaveri mukaan, jos et uskalla mennä yksin.  
• Jos puhuminen tuntuu hankalalta, kirjoita lappunen, sähköposti tai tekstiviesti.  
• Kuka luokkatoverisi voisi olla puolustajasi, kelle voisit puhua? Koulusi tukioppilaat ovat myös sitä varten, että heille voi kertoa asiasta.  

  

2.7. Toimintamalli kiusaamistapauksessa  

  

Puuttuminen  
- Pohjana on havainto/epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli  
- Toimintamallin käynnistäjänä voi olla kuka tahansa koulun aikuinen  

 

Selvittely  
- Sovitaan asian selvittämisestä ja toimenpiteistä vastaavat aikuiset  
- Selvittelyn tavoitteena on asian rauhoittaminen ja selkiyttäminen  
- Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisena  
- Keskustellaan kiusatun kanssa   
- Keskustellaan kiusaajan kanssa  
- Tilanteen salliessa annetaan oppilaille mahdollisuus esittää ratkaisumalleja  
- Tiedotetaan asianosaisten vanhempia  
- Kutsutaan tarvittaessa osapuolten vanhemmat koululle tapaamiseen  
- Kutsutaan tarvittaessa koko luokan vanhemmat koululle

 - Selvittelystä kirjoitetaan muistio

 

Toimenpiteet  
- anteeksipyyntö ja/tai  
- ilmoitus kotiin ja/tai  
- keskustelu ja/tai  
- sovittelu ja/tai  
- kurinpitotoimet (jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen)  

 

Seuranta  
- Jatkotoimenpiteet sovitaan ja suunnitellaan tapauskohtaisesti  
- Seurannasta tehdään suunnitelma, joka kirjataan (luokanvalvoja)  

 

Jos kiusaaminen jatkuu  
- Asiaa käsitellään yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä (huom. luvat)  
- Koulu konsultoi muita viranomaisia esim. lastensuojelu, poliisi  

  

  

  

  

3. Häirintä  

Suunnitelmassa käytetyillä termeillä ’oppilaitos’ tarkoitetaan kouluja ja oppilaitoksia sekä ’opiskelijalla’ oppilaita ja opiskelijoita.   

  

Seksuaalisessa häirinnässä on kysymys lapsen tai nuoren altistamisesta ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle, joka loukkaa hänen psyykkistä tai fyysistä koskemattomuuttaan. Sillä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä. Vakavimmillaan se voi muuttua seksuaaliseksi väkivallaksi ja rikolliseksi teoksi. Häirinnälle on tyypillistä sen toistuvuus (voi olla myös yksittäinen teko).   

  

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä seuraavin tavoin:  

• seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet  
• epäasialliset seksuaaliset puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset  
• epäasialliset seksuaaliset sisällöt eri sosiaalisen median kanavissa, WhatsApp-, Snapchat- yms. viestit, tekstiviestit, sähköpostit, puhelinsoitot  
• fyysinen koskettelu ja lähentely  
• sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset  
• seksuaalirikos kuten raiskaus, sen yritys tai seksuaalinen ahdistelu  

  

Käsitys fyysisen vuorovaikutuksen muodoista ja sopivista rajoista on kulttuuri- ja yksilökohtaista. Fyysinen läheisyys voi ilmentää välittämistä ja huolenpitoa, lohduttaa ja luoda turvallisuudentunnetta. Moneen oppiaineeseen kuuluu, että opettaja tai opiskelija voivat koskettaa toista opiskelijaa. Olennaista on, että fyysinen kosketus ei seksualisoidu eikä sitä koeta kiusallisen, pakottavana tai epämiellyttävänä.  

  

Lainsäädäntö velvoittaa puuttumaan.  

 

Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön  

• Perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998) ja laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017)   
• Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä  
•  Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)  
• Seksuaalinen häirintä on tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää  
• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)  
• Yhdenvertaisuuslaki kieltää häirinnän yhdenvertaisuuslain mukaisten syrjintäperusteiden, kuten alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, vammaisuuden tai terveydentilan, perusteella.  
• Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)  
• Terveydenhuoltolaki velvoittaa tarkastamaan kolmen vuoden välein koulujen ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin. Tarkastus kattaa myös seksuaalisen häirinnän ja siihen liittyvät toimintatavat.  
• Terveydenhuoltolaki (1326/2019)  
• Seksuaalinen häirintä voi johtaa huomautukseen, varoitukseen tai palvelussuhteen päättämiseen.  
• Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003 ), valtion virkamieslaki (750/1994) ja työsopimuslaki (55/2001)  
• Seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädettyjä tekoja ovat muun muassa raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen ahdistelu, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin. Sen lisäksi seksuaalinen häirintä voi olla kunnianloukkausrikos.  
• Rikoslaki (39/1889)  

  

  

3.1. Oppilaitoksen henkilöstöllä on ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista  

  

Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien on tehtävissään edistettävä   

• Opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointia sekä   
• Yhteistyötä kotien kanssa.  

  

Hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa velvollisuutta ennaltaehkäisevään työhön sekä velvollisuutta puuttua havaitsemiinsa häirintä- ja ongelmatilanteisiin. Jokainen seksuaalista häirintää havainnut tai siitä tiedon saanut oppilaitoksen henkilöstöön kuuluva huolehtii siitä, että asiaa lähdetään selvittämään viipymättä.   

  

Oikeus luovuttaa ja saada tietoja  

• Perusopetuksessa ja lukiossa opiskelijan opiskeluhuoltotyöhön osallistuvilla on salassapidon estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskelijan opettajalle, rehtorille ja tämän opetuksesta vastaavalle viranomaiselle opiskelijan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.   
• Seksuaalista häirintää koskeva tieto edellyttää useimmiten tiedon välittämistä. Arvion siitä, onko seksuaalista häirintää koskeva tieto opetuksen asianmukaisen järjestämisen tai turvallisuuden varmistamisen kannalta välttämätön, tekee se, jonka hallussa tieto on.  
• Alle 18-vuotiaaseen opiskelijaan kohdistunut seksuaalirikosepäily ilmoitetaan poliisille ja lastensuojeluun  
• Epäselvissä tilanteissa voi konsultoida ilman nimiä poliisia ja lastensuojelua ja kysyä neuvoa tilanteeseen   
• Perusopetuksessa rehtorin ja opettajan tietoon tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta ilmoitetaan niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle  

  

   

Nimetön ilmoittaminen?  

• Seksuaalisen häirinnän selvittämisen kannalta nimetön ilmoitus ei ole hyvä lähtökohta.   
• Tilanteeseen puuttuminen tehokkaasti edellyttää asian selvittämistä osapuolten kesken, joten nimetön ilmoitus ei aina mahdollista.   
• Jos oppilaitoksen kyselyissä tai kurssipalautteissa tulee esiin nimettömiä ilmoituksia koskien seksuaalista häirintää, tulee oppilaitoksessa kuitenkin selvittää käytettävissä olevin keinoin tilannetta.   
• Opiskelijoille on hyvä selventää, että oppilaitoksen keinot ryhtyä toimenpiteisiin nimettömien ilmoitusten johdosta, ovat rajalliset.  

  

 

3.2. Rehtori  

  

Rehtori vastaa viime kädessä johtamansa oppilaitoksen opiskeluympäristön turvallisuudesta. Vastuu edellyttää henkilöstön ohjausta ja valvontaa sekä havaittuihin epäkohtiin ja rikkeisiin puuttumista.  

  

Ennaltaehkäisy  

• Kaikki säännöksissä ja määräyksissä edellytetyt oppilaitostasoiset suunnitelmat on tehty  
• Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä on asetettu  
• Kouluyhteisön- ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan monialaisesti, niitä seurataan ja niistä raportoidaan  

  

  

Puuttuminen, jos seksuaalisesta häirinnästä epäillään oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvaa:    

• tapahtumankulku selvitetään, kaikkia osapuolia kuullaan ja arvioidaan, onko häirintää tapahtunut sekä päätetään toimenpiteistä ja seurannasta  
• jos häirintä on vakavaa tai jos lievempi häirintä jatkuu selvittelyn jälkeen, tehdään tarvittavat palvelussuhdetta koskevat päätökset (varoitus ja viime kädessä palvelussuhteen päättäminen)  

  

Puuttuminen, jos seksuaalisesta häirinnästä epäillään oppilaitoksen opiskelijaa:  

• tapahtumankulku selvitetään, kaikkia osapuolia kuullaan ja arvioidaan, onko häirintää tapahtunut sekä päätetään toimenpiteistä ja seuran

Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.