Ääntämisohjeita

Seuraavista esimerkeistä näet saksan ääntämisen keskeisimpiä piirteitä. Lue sanoja ääneen ohjeiden mukaisesti.

• -ie- äännetään pitkänä i:nä, e ei siis äänny
  esim. Liebe, sieben, Miene (muutamia poikkeuksia, esim. Familie-sanassa myös e ääntyy)

• -ei- ja -ey- ääntyvät kuten suomessa ai
  esim. Nein, klein, Heidelberg, Meyer

• -äu- ja -eu- ääntyvät kuten suomessa oi
  esim. Europa, Deutschland, enttäuscht, Fräulein

• -en ja -er sanan lopussa äännetään usein hyvin epäselvästi, tavallaan "nielaistaan"
  esim. Guten Morgen; sicher, unser, Zimmer

• -ä- muistuttaa usein avointa e:tä
  esim. mäßig, wählen, Fähre

• sanan lopussa -e- muistuttaa hieman suomen ö:tä ja ääntyy lyhyenä
  esim. Dusche, lange, Bluse, danke, bitte

• muut vokaalit sanan lopussa ääntyvät hieman pidempinä kuin suomessa
  esim. Juni, hallo, Firma

• ü äännetään samalla tavalla kuin y
  esim. Lübeck, Düsseldorf, Menü, Ypsilon

• -b, -d, -g äännetään sanan ja tavun lopussa aivan kuin suomen p,t,k, siis melko kovina äänteinä, mutta esim. sanan alussa pehmeinä
  esim. Korb, Finnland, Kind, Tag; backen, Daumen, Gurke

• -h- sana keskellä ei äänny itse mutta pidentää edellä olevan vokaalin - sanan alussa se ääntyy kuten suomessa
  esim. sehr, Sohn, fahren; hören, helfen, haben

• -r- äännetään hyvin eri tavoilla eri puolilla saksankielistä aluetta: pohjoisosissa se on pehmeämpi kurkunpää-äänne, etelässä sitä "tärisytetään" enemmän suomalaisen r-äänteen tavoin.

• -s- ääntyy joko soinnillisena tai soinnittomana, soinnillisena vokaalin edellä sanan tai tavun alussa
  esim. singen, Sohn, sehr, besuchen
  muualla se ääntyy soinnittomana eli kuten suomen s
  esim. Was ist das?

• -v- ääntyy kuten suomen f
  esim. Volk, viel, Vater (joitakin poikkeuksia, esim. November-sanassa v ääntyy v:nä kuten suomessa)
  suomen v-äännettä vastaa siis saksassa -w-
  esim. Wagen, Wasser, Wetter

• -ch- muistuttaa hieman suomen h:ta, mutta on terävämpi
  esim. ich lache, machen, München, nichts, China, Chemie
  Poikkeuksen muodostavat vierasperäiset sanat kuten Chef, Chaos jne.

• -chs- ja -x- ääntyvät kuten suomessa ks
  esim. wachsen, Sachsen, sechs; Export, Textil

• sch- äännetään suhuäänteenä
  esim. schön, schreiben, Schrank

• myös pelkkä s- p:n ja t edellä sanan tai tavun alussa muodostaa suhuäänteen
  esim. Staub, sterben, sprechen, versprechen
  Samalla tavalla lausutaan usein myös sellaiset vierasperäiset sanat kuin Chef (vrt. yllä kohta -ch-)

• -ig- ääntyy useimmilla alueilla sanan lopussa kuten -ich
  esim. zwanzig, richtig

• -qu ääntyy kuin suomessa kv
  esim. Qualität, bequem

• -tion äännetään kuten -tsion
  esim. Nation, Revolution

• Kaksoiskonsonantit ääntyvät lyhyinä
  esim. kommen, bitten, hassen

• -ß- ääntyy kuten s ja ss
  esim. heißen, dass, groß