Porissa ohjauksen yleisenä tavoitteena on, että ohjausta on aina oppilaan ja hänen huoltajansa saatavilla. Koulun koko henkilökunta antaa ohjausta läpi oppilaan koulupolun ensimmäisestä luokasta lähtien. Lähtökohtana on, että koko koulu ohjaa. Ohjauksesta tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan pyytämään tietoa ja ohjausta eri tilanteissa. 

Työelämään tutustuminen 

Porissa oppilaille tarjotaan monipuolisesti mahdollisuuksia lisätä tietoa työelämästä ja kasvaa tulevaisuuden osaajiksi. Peruskoulun 7.-9. luokkien oppilailla on työelämään tutustumista jokaisella vuosiluokalla. Seitsemännellä luokalla oppilaat saavat omalla koululla järjestettävän esimerkiksi siivous- ja keittiö-TET:n kautta käsityksen työelämän pelisäännöistä. Sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla on viikon TET-harjoittelu koulun ulkopuolella. Joustavassa perusopetuksessa opiskelevilla oppilailla, oppilaskohtaisia tukitoimia saavilla oppilailla tai toiminta-alueittain opiskelevilla voi olla työelämään tutustumista aiemmin mainittua enemmän. Samoin TET-jaksotus voi vaihdella ja se voidaan esimerkiksi jakaa useampaan osaa tai suorittaa osittan etäjärjestelyin. TET- jakso voi olla myös tutustumista eri koulutusaloille, koulutuskokeiluja ja muita tutustumiskäyntejä. Työelämään tutustuttaessa harjoitellaan myös työn hakemista. Tavoitteena on, että 8.- ja 9.luokkalainen oppilas hakee itse harjoittelupaikkansa. Opinto-ohjaaja auttaa oppilasta tarpeen mukaan. 

Oppilaalla on TET:n ajaksi oikeus linja-autokorttiin yli viiden kilometrin matkoille Porin kaupungin alueella. Kouluruokailu toteutetaan TET-jakson aikana pääsääntöisesti oppilaan harjoittelupaikkaa lähimpänä olevassa koulussa. Mikäli siirtyminen ja ruokailu vievät kohtuuttoman paljon aikaa, oppilaan huoltajalla on oikeus anoa jälkikäteen ateriakorvausta. 

TET-harjoitteluun voi erikseen sovittaessa mennä myös Porin kaupungin ulkopuolelle. Tätä mahdollisuutta tulee anoa erikseen oman koulun opinto-ohjaajalta. Porin kaupungin ulkopuolella tapahtuvaan TET-harjoitteluun ei ole mahdollisuutta saada maksutonta kuljetusetuutta. Myöskään ruokailua ei voi järjestää toisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämässä koulussa, eikä mahdollisia majoituskustannuksia korvata. 

Peruskoulun ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö

Opinto-ohjaajat vierailevat eri kohteissa ja ylläpitävät ymmärrystään työelämästä. Oppilaille voidaan järjestää vierailuja yrityksissä joko paikan päällä käyden tai etänä. Aineenopettajat osallistuvat valvojina vierailuihin toisen asteen oppilaitoksiin ja he pääsevät tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin TET-valvojina. 

Oppilaanohjauksen yhteistyö toisen asteen kanssa 

Vuosiluokkien 8–9 oppilaat pääsevät tutustumaan toisen asteen oppilaitoksiin. Järjestämistavoista ja aikatauluista sovitaan vuosittain Porin kaupungissa toimivien toisen asteen oppilaitosten kanssa. Tarvittaessa oppilaitosten kanssa voidaan sopia laajemmista tutustumisista TET-harjoittelun yhteydessä tai muuna ajankohtana. Oppilaiden vierailuja ja tutustumisia muualle kuin Porin lukioon tai WinNovaan pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään. Opinto-ohjaajat auttavat oppilaita tutustumaan myös oppilaitoksiin muualla Suomessa.

Toisen asteen oppilaitokset, Porin lukio, WinNova ja Sataedu, järjestävät yhteistyöpalavereja peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa. Toisen asteen opinto-ohjaajia ja opettajia voi käydä vierailulla peruskouluissa. Samoin perusopetuksen opettajia voi vierailla toisen asteen oppilaitoksissa. 

7.-9. luokan oppilaat voivat osallistua ammatillisen koulutuksen järjestämiin Taitaja-kisoihin.

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavat oppilaat ja toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat voivat osallistua koulutuskokeiluihin ammattioppilaitoksissa ja erityisammattioppilaitoksissa. Nämä järjestetään aina henkilökohtaisten tarpeiden mukaan ja yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityiskouluissa (Myötätuuli ja Tuulikello) järjestetään vuosittain Ammattiopistojen ilta -tapahtuma, joissa ammattioppilaitokset ja erityisammattioppilaitokset esittelevät opiskelumahdollisuuksiaan.

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan ja/tai toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa alkaa usein jo kahdeksannella luokalla. Viimeistään yhdeksännen luokan syksyllä kartoitetaan oppilaan tutustumis- ja kokeilutarve oppilaitoksissa. Oppilaskohtaisia tukitoimia saavat ja/tai toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat käyvät tutustumiskäynneillä kuten muutkin yläkoululaiset. Monet erityisammattioppilaitokset sijaitsevat Satakunnan ulkopuolella ja tutustumisia toteutetaan vuosittain mahdollisuuksien mukaan.

Oppilas, jonka matematiikan tai suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärää on rajattu tai toiminta-alueittain opiskeleva oppilas, hakeutuu jatko-opintoihin harkinnanvaraisen valinnan kautta. Myös muissa tilanteissa voidaan hakeutua jatko-opintoihin harkinnanvaraisen valinnan kautta. Harkintaan perustuvan valinnan käyttämiseksi vaaditaan perustelut. Perustelujen tulee olla ajantasaisia ja ammattilaisten laatimia. Perusteluissa joihinkin oppilaitoksiin voidaan käyttää myös oppilaan täyttämää lomaketta, jossa hän kertoo itsestään, koulunkäynnistään sekä syystä hakeutua tietylle koulutusalalle. 

Toiminta-alueittain opiskeleva oppilaan tai oppilaan, jonka oppimäärää on rajattu, valintaprosessi on yksilöllinen. Tavoitteena on realistinen valinta: onko tämä ala sitä, mitä oppilas ajattelee ja tuntuuko valinta realistiselta. Valintoja tehdessä pyritään yhteistyöhön huoltajien kanssa. Hakemisen tueksi tarvitaan perusteluja eli eri alojen asiantuntijoiden laatimia ajantasaisia lausuntoja.   

Oppilaanohjaus ja yhteistyötahot

Tavoitteena on, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori saa opiskelupaikan toisen asteen koulutuksesta, tutkintoon valmistavasta koulutuksesta tai oppisopimuskoulutuksesta, ja saa tutkintonsa suoritettua. Tämän toteutumiseksi oppilaalla tulee olla riittävästi tietoa erilaisista koulutusvaihtoehdoista ja oppilas ohjataan hakeutumaan hänelle parhaiten soveltuvaan koulutukseen. Toimiva yhteistyö peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välillä mahdollistaa oppilasta aktivoivan ja osallistavan ohjauksen.

Perusopetuksen opinto-ohjaaja pitää yllä yhteyksiä lähialueella toimiviin toisen asteen oppilaitoksiin ja mahdollisesti muihin nuorten parissa työskenteleviin tahoihin sekä kutsuu oppilaitosten edustajia oppitunneille ja järjestää oppilaille vierailukäyntejä sekä muita tutustumismahdollisuuksia. Yhteistyön runkona ovat Porin kaupungin peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten vakiintuneet käytänteet, kuten opinto-ohjaajien verkostotapaamiset ja 9.-luokkalaisten täsmätutustumiset Porin lukioon ja WinNovaan. 

Porin kaupungin perusopetuksen opinto-ohjaajista yksi toimii yhteyshenkilönä opetusyksikön ja opinto-ohjaajien välillä. Hän kutsuu perusopetuksen opinto-ohjaajat keskinäiseen verkostotapaamiseen muutaman kerran vuodessa.

Yhteishakuun ja muihin hakuihin liittyvä ohjaustyö

Opinto-ohjaaja käy ohjauskeskustelut oppilaiden kanssa jatko-opintosuunnitelmista ja hakemiseen liittyvistä asioista. Yhteistyötä tehdään huoltajien kanssa sekä tarvittaessa kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin, koulupsykologin, aineenopettajan tai erityisopettajan kanssa. Kouluterveydenhoitajan kanssa voidaan keskustella, mikäli oppilaalla on ammatinvalintaan vaikuttavia terveydellisiä tekijöitä. Opinto-ohjaaja huolehtii, että 9.-luokkalaiset tekevät sähköisen yhteishaun ja tarvittaessa jatkuvan haun.

Opiskelupaikkaa ammatillisessa koulutuksessa on mahdollisuus hakea harkinnanvaraisen valinnan kautta, mikäli hakijalla on erityinen syy, jonka vuoksi hänen on haastavaa tulla valituksi yhteishaussa. Opinto-ohjaaja toimittaa tarvittavat harkinnanvaraisen haun liitteet ammatillisiin oppilaitoksiin oppilaitosten ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Harkinnanvaraisen haun liitteitä ovat tuloste sähköisestä hakemuksesta, kopio viimeisimmästä koulutodistuksesta ja kaikki ne perustelut ja ajantasaiset asiantuntijalausunnot, joihin hakija vetoaa harkinnanvaraisessa haussa. Asiantuntijalausunnoissa tulee näkyä tietoa oppilaan haasteista käytännössä. Ennen liitteiden toimittamista opinto-ohjaaja pyytää asiantuntijalausuntoihin oppilaalta ja huoltajalta tiedonsiirtoluvan.

Opinto-ohjaaja toimittaa oppilaitoksiin myös haussa vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen tarvittavat liitteet määräaikaan mennessä. Ennen liitteiden toimittamista opinto-ohjaaja pyytää asiantuntijalausuntoihin oppilaalta ja huoltajalta tiedonsiirtoluvan.

Opinto-ohjaaja ohjaa 9.-luokkalaisia lukion ainevalintojen tekemisessä sekä ainevalintakorttien ja mahdollisten lisätietolomakkeiden tai muiden liitteiden täyttämisessä sekä huolehtii, että ne tulevat toimitetuiksi lukioihin määräaikaan mennessä.

Tehostettu oppilaanohjaus

Oppilaalla on tarvittaessa oikeus tehostettuun oppilaanohjaukseen kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen arvioi ensisijaisesti oppilaanohjaaja oppilaanohjauksen sisältöjen ja tavoitteiden näkökulmasta. Oppilaalle laaditaan tehostetun oppilaanohjauksen yhteydessä jatko-opintosuunnitelma. Jatko-opintosuunnitelmaan kirjataan ohjauksen toteuttamistavat. Joustavassa perusopetuksessa opiskelevien oppilaiden, oppilaskohtaisia tukitoimia saavien ja toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden osalta on varmistettava riittävästi aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukitoimiin sekä tarvittaessa tehostettuun oppilaanohjaukseen. Tärkeää on ennaltaehkäistä jatko-opiskeluun liittyviä vaikeuksia sekä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäämistä.

Jälkiohjaus

Jälkiohjauksella tarkoitetaan ilman opiskelupaikkaa jääneille perusopetuksen päättäneille annettavaa ohjausta. Oppilas on voinut jäädä ilman opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa tai jatkuvassa haussa. Opinto-ohjaaja auttaa oppilasta tarvittaessa myös opiskelupaikan vastaanottamisessa.

Keväällä ennen peruskoulun päättymistä opinto-ohjaaja ohjeistaa oppilaita ja huoltajia opiskelupaikan vastaanottamisesta sekä antaa toimintaohjeet tilanteessa, jossa oppilas jää ilman opiskelupaikkaa. 

Kesällä opiskelijavalintojen tulosten julkaisuajankohtana, opinto-ohjaaja käy läpi oppilaidensa tulokset Opintopolusta. Opinto-ohjaaja päivystää erikseen sovittuna ja oppilaille ilmoitettuna ajankohtana koululla opiskelijavalintatulosten julkistamisen jälkeen. Hän seuraa myös oppilaidensa opiskelupaikkojen vastaanottamista ja on tarvittaessa yhteydessä oppilaisiin ja huoltajiin. Opinto-ohjaaja on yhteydessä ilman opiskelupaikkaa jääneisiin oppilaisiin ja heidän huoltajiinsa. Opinto-ohjaaja käy läpi heidän kanssaan vaihtoehtoja saada opiskelupaikka, kuten varasijat, jatkuva haku, täydennyshaku, oppisopimuskoulutus, perusopetuksen jälkeinen tutkintoon valmistava koulutus, ja auttaa niihin hakeutumisessa.

Nivelvaiheyhteistyö alakoulusta yläkouluun siirryttäessä

Opinto-ohjaaja toimii nivelvaiheyhteistyön vastuuhenkilönä yhteistyössä rehtorin ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Nivelvaihetoimintaa ovat muun muassa 6.-luokkalaisten tutustumiset yläkouluun, valinnaisaineiden valitseminen ja tiedonsiirtopalaverien järjestäminen. Opinto-ohjaajan rooli nivelvaiheyhteistyössä 6. ja 7. luokan välillä voi vaihdella koulukohtaisesti.

Nivelvaiheyhteistyö peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä

Peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten nivelvaiheyhteistyö mahdollistaa nuorelle yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen tuen, joka auttaa nuorta pääsemään alkuun opinnoissaan, edistämään hänen elämänhallintaansa ja suorittamaan tutkinnon valmiiksi. Nivelvaiheyhteistyössä on keskeistä opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirto perusopetuksesta toiselle asteelle. Tiedot siirretään nivelvaiheen tiedonsiirtolomakkeen avulla tai lähettämällä toiselle asteelle oppimisen tuen asiakirjat. Tarvittaessa voidaan järjestää tiedonsiirtopalaveri. Lomake täytetään pääsääntöisesti oppilaskohtaisia tukitoimia saavista oppilaista, toiminta-alueittain opiskelevista oppilaista ja muista oppilaista, joiden tietojen siirtymisen katsotaan edistävän opiskelun aloittamista toisella asteella. Lomake täytetään erityisopettajan/opinto-ohjaajan/aineenopettajan, oppilaan ja hänen huoltajiensa yhteistyönä. Tiedonsiirtolomake varustetaan oppilaan ja huoltajien tiedonsiirtoluvalla ja allekirjoituksilla. Lomakkeen liitteenä voi tarvittaessa olla oppilaalle laadittu oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. 

Opinto-ohjaaja toimittaa 9. luokan keväällä täytetyt tiedonsiirtolomakkeet tai tulostetut tuen paperit toisen asteen oppilaitoksiin ennen opintojen aloittamista. WinNovassa lomakkeet toimitetaan erityisopetuksen koordinaattorille ja muissa oppilaitoksissa opinto-ohjaajalle. 

Peruskoulu vastaa oppilaan ohjauksesta siihen asti, kunnes oppilas vastaanottaa yhteishaussa opiskelupaikan. Kun oppilas on aloittanut opinnot toisella asteella, siirtyy ohjausvastuu toisen asteen oppilaitokselle. Jos perusopetuksen päättänyt nuori ei sijoitu perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, niin hän saa ohjausta ja tukea peruskoulusta elokuun tarkistuspäivämäärään saakka. Peruskoulun ohjausvastuu päättyy elokuun tarkistuspäivämäärään, jonka jälkeen sijoittumattomasta nuoresta tehdään ilmoitus asuinkunnalle.

Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

Ohjaus on oppilaan kasvun ja kehityksen tukemista läpi koko koulupolun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Ohjaustoiminnan tulee olla jatkumo, jossa tuetaan oppilaan siirtymistä opintopolun eri vaiheissa niin koulun sisällä kuin oppilaitoksesta toiseen. Ohjauksen avulla jokainen oppilas pystyy kehittämään omia opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalisia valmiuksiaan sekä elämänsuunnittelussa tarvittavia tietoja ja taitoja. Ohjaus tukee oppilasta myös tekemään opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Ohjauksen tavoitteena on lisätä oppilaan opiskelun onnistumista, hyvinvointia ja tasa-arvoa koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ohjaus on eri ammattilaisten yhteistyötä yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Ohjaus on luottamuksellista. Ohjauksessa jokainen oppilas on aktiivinen ja osallistuva yksilö. 

Alakoulussa oppilaan ohjaus toteutuu osana opetusta ja koulun toimintaa. Yläkoulussa ohjausta toteutetaan luokkatunneilla, pienryhmäohjauksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Tarkemmat sisällöt ja tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmasta.

Oppilaanohjauksen työn­ ja vastuunjako 

Ohjausyhteistyön tavoitteena on luoda oppilaalle yhtenäinen oppimisen polku. Lähtökohtana on oppilas ja hänen ohjaustarpeensa. Perusopetuksen henkilöstö tekee ohjauksessa opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista yhteistyötä. Ohjaussuunnitelmassa kuvataan ohjauksen työnjako ja vastuut perusopetuksessa.

Oppilaan tehtävänä on oppia kantamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja oman elämänsä suunnittelusta. Hänen on opittava myös tekemään erilaisia valintoja iän mukaan kehittyvän itsetuntemuksen pohjalta.

Huoltajan tehtävänä on tukea oppilasta koulupolun eri vaiheissa ja rohkaista oppilasta tekemään oppilaalle itselleen sopivia valintoja koulutuksen aikana. Huoltajan tehtävä on myös valvoa oppilaan arkirutiineja ja kotona tehtäviä koulutehtäviä.

Rehtori vastaa koulun toiminnasta kokonaisuudessaan sekä luo ohjaukselle toimintaedellytykset ja huolehtii, että oppilailla on mahdollisuus saada ohjausta opetussuunnitelman mukaisesti.

Koulusihteeri huolehtii koulun oppilashallintojärjestelmästä, kuten oppilasrekisteristä ja oppilastietojen siirrosta yhteishakurekisteriin.

Erityisluokanopettaja erityisluokassa tai luokanopettaja 

• toimii luokkansa ryhmänohjaajana vastaamalla yhteistyöstä koulun ja kodin välillä sekä eri ammattiryhmien kesken,
• on päävastuussa luokkansa opetuksen ja ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta,
• tutustuttaa oppilaan omaan luokkaansa ja kouluun, huolehtii luokan ryhmäytymisestä ja luo myönteistä yhteishenkeä luokkaansa,

• opettaa oppimistaitoja, auttaa oppimisvaikeuksissa ja ohjaa alaluokilla tehtävissä oppiaine- ja kouluvalinnoissa,
• tekee koulupolun nivelvaiheissa yhteistyötä esi- ja perusopetuksen muiden opettajien ja ohjaushenkilöstön kanssa,
• käy säännöllisesti oppimiskeskustelut oppilaan koulunkäynnin sujumisesta,
• seuraa oppilaidensa koulunkäynnin säännöllisyyttä ja koulumenestystä, selvittää poissaolojen syyt ja kannustaa oppilaita koulutyössä, 
• yläkoulussa erityisluokanopettaja tai joustavan perusopetuksen opettaja tekee tiivistä yhteistyötä kotien, opinto-ohjaajan ja oppilaan kanssa tet-paikkojen osalta.

Luokanohjaaja 

• on yläkoulussa oman luokkansa oppilaiden lähiohjaaja ja vastaa yhteistyöstä koulun ja kodin välillä sekä eri ammattiryhmien välillä,
• tutustuttaa oppilaan omaan luokkaansa ja kouluun, huolehtii luokan ryhmäytymisestä ja luo myönteistä yhteishenkeä luokkaansa,

• seuraa oppilaidensa koulunkäynnin säännöllisyyttä ja koulumenestystä, selvittää poissaolojen syyt ja kannustaa oppilaita koulutyössä, 

• tiedottaa aineenopettajia tarvittavista oppilaaseen liittyvistä asioista kuten oppimisen, käyttäytymisen tai vuorovaikutustaitojen haasteista,
• tekee yhteistyötä aineenopettajien ja opiskeluhuollon kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa 
• käy säännöllisesti arviointi- ja kehityskeskusteluja oppilaan koulunkäynnin sujumisesta,
• konsultoi oppilaanohjaajaa oppilaan tehostetun ohjauksen tarpeesta varsinkin 8. vuosiluokalta alkaen.

 Opinto-ohjaaja 

• Opinto-ohjaaja on ohjauksen ja yhteishaun asiantuntija koulussa. 
• Opinto-ohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta yläluokilla. 
• Opinto-ohjaajan ohjaustehtävät liittyvät kaikkiin oppilaanohjauksen osa-alueisiin: oppilaan kasvun tukemiseen, oppimisen ohjaamiseen ja urasuunnitteluun. Keskeistä on oppilaan itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen koulunkäynnin eri vaiheissa ja valinnoissa, erityisesti nivelvaiheissa ja koulupolun siirtymissä. 

• Työtapoja ovat muun muassa opetussuunnitelman mukaiset oppilaanohjauksen oppitunnit, pienryhmäohjaus, ohjauskeskustelut, tiedottaminen ja moniammatillinen yhteistyö koulujen, oppilaitosten ja työelämän kanssa. 
• Opinto-ohjaajan antama yksilöllinen ohjaus kohdentuu tuen tarpeen mukaisesti. Oppilaskohtaisia tukitoimia saavalle oppilaalle opinto-ohjaajan antamassa ohjauksessa korostuu oppilaan valmistautuminen jatko-opintoihin ja tuettu siirtymä toiselle asteelle. 
• Tekee yhteistyötä luokanohjaajien ja muiden opettajien kanssa, osallistuu koulun opiskeluhuoltotyöhön ja on koulun hyvinvointiryhmän jäsen.
• Urasuunnittelun ohjaus on opinto-ohjaajan vastuualuetta. Itsetuntemus, ammattien ja työelämän tuntemus ja tieto sopivista jatko-opintovaihtoehdoista ovat oppilaan tulevaisuuden suunnittelun perusta. Ohjausprosessin aikana opinto-ohjaaja järjestää oppilaille mahdollisuuksia hankkia kokemuksellista tietoa erilaisista koulutusvaihtoehdoista ja oppilaitoksista (vierailut, koulutuskokeilut) sekä työelämästä. Opinto-ohjaaja hoitaa oppilaidensa työelämään tutustumisen järjestelyn ja ohjauksen (mm. TET -jaksot). 
• Koulun vaihtuessa ja koulupolun siirtymävaiheissa opinto-ohjaaja osallistuu valmisteluun ja ohjaa oppilasta siirtymiseen liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaiden ohjauksesta jatko-koulutukseen hakemisessa, yhteishaun järjestelyistä koulussa, oppilaidensa sijoittumisen seuraamisesta ja jatko-ohjauksesta yhteishaun opiskelijavalintojen selvittyä. 
• Tekee päättövaiheessa yhteistyötä erityisopettajan kanssa oppilaskohtaisia tukitoimia saavien oppilaiden tai muuten paljon tukea koulunkäynnissään saavien oppilaiden jatko-opintoihin ohjaamisessa, tarvittavien lausuntojen laadinnassa sekä nivelvaiheen tiedonsiirrossa.
• Tekee yhteistyötä huoltajien kanssa oppilaan opiskeluun, urasuunnitteluun ja jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa ja tiedottaa valinnan mahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan tulevaisuudelle.

 Aineenopettaja 

• on oman oppiaineensa opetuksen ja pedagogisen ohjauksen asiantuntija, 
• vastaa oppiaineensa oppimisen ja opiskelutekniikan ohjauksesta ja opettamisesta,
• seuraa ja arvioi oppilaan oppimista ja oppitunneille osallistumista sekä informoi huoltajaa arvioinnista ja oppilaan menestymisestä oppiaineessa, 
• huolehtii oppiaineensa opiskeluryhmän ryhmäyttämisestä ja luo myönteistä opiskeluilmapiiriä oppiaineen tunnilla, 
• kartoittaa oppilaan tuen tarpeita oppiaineessaan, osallistuu tukitoimien suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä erityisopettajan ja muiden opettajien kanssa, 
• vastaa työturvallisuudesta omilla oppitunneillaan, tekee tarvittaessa yhteistyötä monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa oppilaan jaksamiseen liittyvissä huolenaiheissa, 
• informoi oppilaita oman oppiaineensa sisältöjen yhteydestä työelämään, ammatteihin ja toisen asteen opintoihin.

Laaja-alainen erityisopettaja tekee yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa oppilaskohtaisia tukitoimia saavien oppilaiden tai toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden jatko-opintoihin ohjaamisessa, tarvittavien lausuntojen laadinnassa sekä nivelvaiheen tiedonsiirrossa.

Koulunkäynninohjaajan tehtävänä on avustaa oppilaiden oppimisen, toimintakyvyn sekä kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa.

Opiskelijahuollon henkilöstö on mukana oppilaan asioissa opiskelijahuoltoryhmien puitteissa. Kuraattorin, terveydenhoitajan tai psykologin on mahdollista tarjota oppilashuollon palveluita oppilaan ohjauksen tueksi ja olla mukana tukemassa tuttuja oppilaita nivelvaiheiden siirtymänä. 

Kouluterveydenhoitaja voi kertoa oppilaille erilaisten sairauksien aiheuttamista rajoituksista ammatinvalinnassa.

Koulupsykologi tekee tarvittavat arvioinnit, tutkimukset ja lausunnot.

Oppilaanohjauksen verkostot

Oppilaanohjaukseen osallistuu laaja yhteistyöverkosto. Yhteistyön tavoitteena on oppilaan oma osallisuus ja aktiivisuus. Koulun henkilöstön lisäksi keskeisiä yhteistyötahoja ovat huoltajat, lähiseudun oppilaitokset, yritykset, kolmas sektori, vapaa­-ajan toimijat. 

Moniammatillinen, monialainen ja työelämäyhteistyö Porin koulussa on säännöllistä ja suunniteltua. Koulun yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa tukee oppilaan jatko­-opintovalmiuksien kehittymistä sekä sujuvaa siirtymistä jatko­-opintoihin.

Kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa

Ohjauksella tuetaan oppilaita tekemään opiskeluun ja elämään liittyviä valintoja. Yhteistyössä huoltajien kanssa tuetaan nuoren elämänhallintaa ja omien koulutusvalintojen tekemistä. Huoltajia tiedotetaan erilaisista koulutusmahdollisuuksista ja heitä kuullaan nuoren opiskeluvalinnoista.

Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat vuosittaiset vanhempainillat ja arviointikeskustelut vuosiluokittain sekä tiedottaminen ja yhteydenpito. Yhteistyö on osallistavaa, suunnitelmallista ja säännöllistä.

T​yöelämäyhteistyö ja työelämään tutustumisen järjestelyt

Yläkoulun oppilas tutustuu monipuolisesti työelämään, ammatteihin ja yrittäjyyteen. Opetus ja ohjaus yläkoulussa tukee oppilaan työelämätaitojen ja työnhakuvalmiuksien kehittymistä. Työelämään tutustuminen vuosiluokilla 7–9 on tavoitteellista toimintaa, jota arvioidaan. Työelämään tutustumisjaksot liittyvät kiinteästi muuhun opetukseen. Aineenopettajat vierailevat työpaikoilla tet-jaksoilla 

Yläkoulun oppilaiden vierailut yrityksissä ja eri alojen ammattilaisten vierailut koululla lisäävät työelämätietoutta. Seitsemännellä luokalla oppilaat tutustuvat työelämään koulun sisäisessä tet-harjoittelussa. Porin kaupungissa työelämään tutustuminen kestää sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla yhden viikon. Joustavan perusopetuksen ryhmillä (JOPO) painotetaan työelämään tutustumista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Myös oppilaskohtaisia tukitoimia saavilla oppilailla työelämään tutustumiset ovat tarpeen mukaan yksilöllisesti suunniteltuja, ja tutustumista voi olla yleisopetusta enemmän.