Porissa ohjauksen yleisenä tavoitteena on, että ohjausta on aina oppilaan ja hänen huoltajansa saatavilla. Ohjauksesta tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan pyytämään tietoa ja ohjausta eri tilanteissa. Koulun koko henkilökunta antaa ohjausta läpi oppilaan koulupolun ensimmäisestä luokasta lähtien. 

 

Työelämään tutustuminen 

Porissa oppilaille tarjotaan monipuolisesti mahdollisuuksia lisätä tietoa työelämästä ja kasvaa tulevaisuuden osaajiksi. Peruskoulun 7.-9. luokan oppilailla on työelämään tutustumista jokaisella vuosiluokalla. Seitsemännellä luokalla oppilaat saavat siivous- ja keittiö-TET:n kautta käsityksen työelämän pelisäännöistä. Kahdeksannen luokan kevätlukukaudella oppilailla on yhden viikon TET-harjoittelu koulun ulkopuolella. Yhdeksännellä luokalla yhden viikon TET-jakso on syyslukukaudella. Työelämään tutustumista voi olla enemmänkin, mikäli se on tarkoituksenmukaista koulun, huoltajien ja oppilaiden puolesta (jopo-luokat ja pienryhmät). Työelämään tutustuminen on mahdollista järjestää joustavasti esimerkiksi toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa tai etänä, kunhan kaupungin yleisiä ohjeistuksia noudatetaan.

Oppilaan TET:iä voidaan perustellusta syystä jaksottaa myös eri tavoin. Se voi olla puolipäivää, päivä tai kaksi viikosta, tai vuositasolla enemmän kuin kaksi viikkoa. Jaksotus kuvataan oppilaan oppimissuunnitelmassa tai HOJKS:ssa. TET-jaksona voidaan myös nähdä tutustumiset eri koulutusaloille, koulutuskokeilut ja muut tutustumiskäynnit.

Työelämään tutustuttaessa harjoitellaan myös työn hakemista. Tavoitteena on, että 8.- ja 9.-luokkalainen oppilas hakee itse harjoittelupaikkaa. Opinto-ohjaaja auttaa oppilasta tarpeen mukaan. 

Oppilaalla on TET:n ajaksi oikeus linja-autokorttiin yli viiden kilometrin matkoille. Oppilas voi syödä harjoittelupaikkaansa lähimmässä Porin kaupungin koulussa. Mikäli se ei onnistu, oppilaan huoltajalla Porin kaupungin alueella on oikeus jälkikäteen anoa korvausta lounaskustannuksista. Harjoitteluun voi mennä Porin kaupungin ulkopuolelle, mutta sitä pitää anoa erikseen.

Peruskoulun ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö

Opinto-ohjaajat vierailevat eri kohteissa ja ylläpitävät ymmärrystään työelämästä. Oppilaille voidaan järjestää vierailuja yrityksissä joko paikan päällä käyden tai etänä. Aineenopettajat osallistuvat valvojina vierailuihin toisen asteen oppilaitoksiin ja he pääsevät tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin TET-valvojina. 

Oppilaanohjauksen yhteistyö toisen asteen kanssa 

Yhdeksännen luokan oppilaat pääsevät tutustumaan toisen asteen oppilaitoksiin. Järjestämistavoista ja aikatauluista sovitaan vuosittain kaupungissa toimivien toisen asteen oppilaitosten kanssa. Tarvittaessa oppilaitosten kanssa voidaan sopia laajemmista tutustumisista TET-harjoittelun yhteydessä tai muuna ajankohtana. Oppilailla voi olla mahdollisuus vierailla myös muissa kuin lähimpien yhteistyökumppaneiden oppilaitoksissa oman mielenkiintonsa mukaan ja heitä autetaan siinä tarvittaessa. 

Toisen asteen oppilaitokset (Porin lukio, Winnova ja Sataedu) järjestävät yhteistyöpalavereja peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa. Toisen asteen opinto-ohjaajia ja opettajia voi käydä vierailulla peruskouluissa. 

7.-9. -luokan oppilaat voivat osallistua ammatillisen koulutuksen järjestämiin Taitaja-kisoihin koulun ja opinto-ohjaajan ohjeistuksen ja harkinnan mukaan. 

Oppilaat voivat osallistua koulutuskokeiluihin ammattioppilaitoksissa ja erityisammattioppilaitoksissa. Nämä järjestetään aina henkilökohtaisten tarpeiden mukaan ja yhteistyössä huoltajien kanssa. 

Erityiskoulut (Myötätuuli ja Tuulikello) järjestävät vuosittain Minimessut, joissa ammattioppilaitokset ja erityisammattioppilaitokset esittelevät opiskelumahdollisuuksiaan erityisen tuen oppilaille (7- 9.lk) ja heidän huoltajilleen. 

Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa alkaa usein 8. luokalla. Viimeistään 9. luokan syksyllä kartoitetaan tutustumis-/kokeilutarve oppilaitoksissa. Monet erityisammattioppilaitokset sijaitsevat Satakunnan ulkopuolella ja tutustumisia toteutetaan vuosittain mahdollisuuksien mukaan. 

Jatko-opintoihin voi hakea myös harkinnanvaraisen valinnan avulla. Harkinnanvaraisen valinnan käyttämiseksi vaaditaan perustelut. Perustelujen tulee olla ajantasaisia ja asiantuntijoiden laatimia. Yksi perusteluista on oppilaan kirjoittama perustelu, jossa hän kertoo itsestään, koulunkäynnistään sekä syystä miksi haluaa tietylle koulutusalalle.

Etenkin erityisen tuen oppilaan valintaprosessi voi olla huomattavan yksilöllinen. Tavoitteena on realistinen valinta: onko tämä ala sitä mitä oppilas ajattelee ja tuntuuko valinta realistiselta. Valintoja tehdessä pyritään yhteistyöhön huoltajien kanssa. Erityisammattioppilaitoksiin hakeudutaan omalla haulla. Hakemisen tueksi tarvitaan perusteluja eli eri alojen asiantuntijoiden laatimia ajantasaisia lausuntoja.

Oppilaanohjaus ja yhteistyötahot

Tavoitteena on, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori saa opiskelupaikan toisen asteen koulutuksesta, toiselle asteelle valmistavasta koulutuksesta tai oppisopimuskoulutuksesta ja saa tutkintonsa suoritettua. Oppilaalla tulee olla riittävästi tietoa erilaisista koulutusvaihtoehdoista ja oppilas ohjataan hakeutumaan hänelle parhaiten soveltuvaan koulutukseen. Toimiva yhteistyö peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välillä mahdollistaa oppilasta aktivoivan ja osallistavan ohjauksen.

Perusopetuksen opinto-ohjaaja pitää yllä yhteyksiä lähialueella toimiviin toisen asteen oppilaitoksiin ja mahdollisesti muihin nuorten parissa työskenteleviin tahoihin sekä kutsuu oppilaitosten edustajia oppitunneille ja järjestää oppilaille vierailukäyntejä sekä muita tutustumismahdollisuuksia. Yhteistyön runkona ovat Porin kaupungin peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten vakiintuneet käytänteet (mm. opinto-ohjaajien verkostotapaamiset ja 9.-luokkalaisten täsmätutustumiset Porin lukioon ja WinNovaan). 

Porin kaupungin perusopetuksen opinto-ohjaajista yksi toimii yhteyshenkilönä mm. sivistystoimialan opetusyksikön ja opinto-ohjaajien välillä, ja hän kutsuu perusopetuksen opinto-ohjaajat keskinäiseen verkostotapaamiseen säännöllisesti.

Yhteishakuun ja muihin hakuihin liittyvä ohjaustyö

Opinto-ohjaaja käy ohjauskeskustelut oppilaiden kanssa jatko-opintosuunnitelmista ja hakemiseen liittyvistä asioista. Yhteistyötä tehdään huoltajien kanssa sekä tarvittaessa kouluterveydenhoitajan (mikäli oppilaalla on terveydellisiä tekijöitä, joilla voi olla vaikutusta ammatinvalintaan), koulukuraattorin, koulupsykologin, aineenopettajan tai erityisopettajan kanssa. Opinto-ohjaaja huolehtii, että 9.-luokkalaiset tekevät sähköisen yhteishaun ammatilliseen ja lukiokoulutukseen/haun vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen/haun perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen/jatkuvan haun.

Opiskelupaikkaa ammatillisessa koulutuksessa on mahdollisuus hakea harkinnanvaraisen haun kautta, mikäli hakijalla on erityinen syy, jonka vuoksi hänen on haastavaa tulla valituksi yhteishaussa. Opinto-ohjaaja toimittaa tarvittavat harkinnanvaraisen haun liitteet ammatillisiin oppilaitoksiin yhteishaun aikana (tuloste sähköisestä hakemuksesta, kopio viimeisimmästä koulutodistuksesta ja kaikki ne perustelut ja ajantasaiset asiantuntijalausunnot, joihin hakija vetoaa harkinnanvaraisessa haussa). Asiantuntijalausunnoissa tulee näkyä selkokielellä tietoa oppilaan vaikeuksista käytännössä. Ennen liitteiden toimittamista opinto-ohjaaja pyytää asiantuntijalausuntoihin oppilaalta ja huoltajalta tiedonsiirtoluvan.

Opinto-ohjaaja toimittaa oppilaitoksiin myös haussa vaativana erityisenä tukena järjestettävään koulutukseen tarvittavat liitteet määräaikaan mennessä. Ennen liitteiden toimittamista opinto-ohjaaja pyytää asiantuntijalausuntoihin oppilaalta ja huoltajalta tiedonsiirtoluvan.

Opinto-ohjaaja ohjaa 9.-luokkalaisia lukion ainevalintojen tekemisessä sekä ainevalintakorttien (paperisten tai sähköisten) ja mahdollisten lisätietolomakkeiden tai muiden liitteiden täyttämisessä sekä huolehtii, että ne tulevat toimitetuiksi lukioihin määräaikaan mennessä.

Tehostettu oppilaanohjaus

Oppilaalla on tarvittaessa oikeus tehostettuun oppilaanohjaukseen kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen arvioi ensisijaisesti opinto-ohjaaja oppilaanohjauksen sisältöjen ja tavoitteiden näkökulmasta. Oppilaalle laaditaan tehostetun oppilaanohjauksen yhteydessä jatko-opintosuunnitelma. Jatko-opintosuunnitelmaan kirjataan ohjauksen toteuttamistavat. 

Jälkiohjaus

Jälkiohjauksella tarkoitetaan kevään yhteishaussa (ja mahdollisesti jatkuvassa haussa/haussa perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen/haussa vaativana erityisenä tukena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen) ilman opiskelupaikkaa jääneille perusopetuksen päättäneille annettavaa ohjausta. Opinto-ohjaaja auttaa tarvittaessa myös opiskelupaikan vastaanottamisessa.

Keväällä ennen peruskoulun päättymistä opinto-ohjaaja ohjeistaa oppilaita ja huoltajia opiskelupaikan vastaanottamisesta sekä antaa toimintaohjeet tilanteesta, jossa oppilas jää ilman opiskelupaikkaa. 

Kesällä opiskelijavalintojen tulosten julkaisuajankohtana, opinto-ohjaaja käy läpi oppilaidensa tulokset Opintopolun virkailijapöydän OPO-raportista. Opinto-ohjaaja päivystää erikseen sovittuna ja oppilaille ilmoitettuna ajankohtana koululla opiskelijavalintatulosten julkistamisen jälkeen. Hän seuraa myös oppilaidensa opiskelupaikkojen vastaanottamista OPO-raportin perusteella ja on tarvittaessa yhteydessä oppilaisiin ja heidän huoltajiinsa.

Opinto-ohjaaja on yhteydessä ilman opiskelupaikkaa jääneisiin oppilaisiin ja heidän huoltajiinsa. Yhdessä keskustellaan erilaisista perusopetuslain hyväksymistä jatko-opintomahdollisuuksista. Oppilaita autetaan muidenkin nivelvaiheen haasteiden kanssa tarpeen mukaan. 

Nivelvaiheyhteistyö alakoulusta yläkouluun siirryttäessä

Opinto-ohjaaja toimii nivelvaiheyhteistyön vastuuhenkilönä yhteistyössä rehtorin kanssa oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Nivelvaihetoimintaa ovat mm. 6.-luokkalaisten tutustumiset yläkouluun ja tiedonsiirtopalaverien järjestäminen.

Nivelvaiheyhteistyö peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä

Peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten nivelvaiheyhteistyö mahdollistaa nuorelle yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen tuen, joka auttaa nuorta pääsemään alkuun opinnoissaan, edistämään hänen elämänhallintaansa ja suorittamaan tutkinnon valmiiksi. Nivelvaiheyhteistyössä on keskeistä opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirto perusopetuksesta toiselle asteelle. Tiedot siirretään erillisen tiedonsiirtolomakkeen avulla tai siirtämällä toiselle asteelle oppimisen tuen asiakirjat. Tarvittaessa voidaan järjestää tiedonsiirtopalaveri. Tietoa siirretään pääsääntöisesti erityisen tuen oppilaista ja sellaisista yleisen tai tehostetun tuen oppilaista, joiden tietojen siirtymisen katsotaan edistävän opiskelun aloittamista toisella asteella. 

Peruskoulu vastaa oppilaan ohjauksesta siihen asti, kunnes oppilas aloittaa opinnot toisen asteen oppilaitoksessa. Mikäli opiskelupaikan vastaanottanut nuori ei elokuun alussa aloita opintojaan, peruskoulun opinto-ohjaaja on häneen yhteydessä. Sen jälkeen nuoren, hänen huoltajiensa ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa pohditaan opiskelijan jatko-opintovaihtoehtoja. Jos perusopetuksen päättänyt nuori ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin tarkistuspäivään mennessä ilmoittaa opinto-ohjaaja siitä oppilaan kotikunnan edustajalle. 

Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

Ohjaus on oppilaan/opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemista läpi koko koulupolun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Ohjaustoiminnan tulee olla jatkumo, jossa tuetaan oppilaan siirtymistä opintopolun eri vaiheissa niin koulun sisällä kuin oppilaitoksesta toiseen. Ohjauksen avulla jokainen oppilas pystyy kehittämään omia opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalisia valmiuksiaan sekä elämänsuunnittelussa tarvittavia tietoja ja taitoja. Ohjaus tukee oppilasta myös tekemään opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Ohjauksen tavoitteena on lisätä oppilaan opiskelun onnistumista, hyvinvointia ja tasa-arvoa koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ohjaus on eri ammattilaisten yhteistyötä yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Ohjaus on luottamuksellista. Ohjauksessa jokainen oppilas on aktiivinen ja osallistuva yksilö. 

Alakoulussa oppilaan ohjaus toteutuu osana opetusta ja koulun toimintaa. Yläkoulussa ohjausta toteutetaan luokkatunneilla, pienryhmäohjauksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Tarkemmat sisällöt ja tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmasta.

Oppilaanohjauksen työn­ vastuunjako

Ohjausyhteistyön tavoitteena on luoda oppilaalle yhtenäinen oppimisen polku. Lähtökohtana on oppilas ja hänen ohjaustarpeensa. Perusopetuksen henkilöstö tekee ohjauksessa opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista yhteistyötä. Ohjaussuunnitelmassa kuvataan ohjauksen työnjako ja vastuut perusopetuksessa. 

Oppilas

Oppilaan tehtävänä on oppia kantamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja oman elämänsä suunnittelusta. Hänen on opittava myös tekemään erilaisia valintoja iän mukaan kehittyvän itsetuntemuksen pohjalta.

Huoltajat

Huoltajan tehtävänä on tukea oppilasta koulupolun eri vaiheissa ja rohkaista oppilasta tekemään oppilaalle itselleen sopivia valintoja koulutuksen aikana. Huoltajan tehtävä on myös valvoa oppilaan arkirutiineja ja kotona tehtäviä koulutehtäviä.

Rehtori 

• luo ohjaukselle toimintaedellytykset ja huolehtii, että oppilailla on mahdollisuus saada ohjausta opetussuunnitelman mukaisesti 

 Koulusihteeri 

• huolehtii oppilastietojen siirrosta yhteishakurekisteriin
• neuvoo koulumatka-asioissa ja esimerkiksi koulutapaturmiin liittyvissä vakuutusasioissa

Luokanopettaja toimii luokkansa ryhmänohjaajana vastaamalla yhteistyöstä koulun ja kodin välillä sekä eri ammattiryhmien kesken.

• on päävastuussa luokkansa opetuksen ja ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta
• opettaa oppimistaitoja, auttaa oppimisvaikeuksissa ja ohjaa alaluokilla tehtävissä oppiaine- ja kouluvalinnoissa
• tekee koulupolun nivelvaiheissa yhteistyötä esi- ja perusopetuksen muiden opettajien ja ohjaushenkilöstön kanssa
• tekee säännöllistä yhteistyötä huoltajien kanssa, tiedottaa koulun asioista, järjestää vanhempainiltoja ja -tapaamisia ja käy oppilaan koulunkäynnin sujumisesta
• käy oppimiskeskustelut oppilaan ja huoltajan kanssa 

Luokanohjaaja on yläkoulussa oman luokkansa oppilaiden lähiohjaaja ja vastaa 

• yhteistyöstä koulun ja kodin välillä sekä eri ammattiryhmien välillä. 
• tutustuttaa oppilaan omaan luokkaansa ja kouluun, huolehtii luokan ryhmäytymisestä ja luo myönteistä yhteishenkeä luokkaansa
• seuraa oppilaidensa koulunkäynnin säännöllisyyttä ja koulumenestystä, selvittää poissaolojen syyt ja kannustaa oppilaita koulutyössä
• tiedottaa aineenopettajia tarvittavista oppilaaseen liittyvistä asioista, kuten oppimisen, käyttäytymisen tai vuorovaikutustaitojen haasteista
• käy oppimiskeskustelut oppilaiden ja huoltajien kanssa

Opinto-ohjaaja on ohjauksen asiantuntija koulussa. Hänellä on päävastuu oppilaanohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta yläluokilla. 

• opinto-ohjaajan ohjaustehtävät liittyvät kaikkiin oppilaanohjauksen osa-alueisiin: oppilaan kasvun tukemiseen, oppimisen ohjaamiseen ja urasuunnitteluun. Keskeistä on oppilaan itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen koulunkäynnin eri vaiheissa ja valinnoissa, erityisesti nivelvaiheissa ja koulupolun siirtymissä. 
• työtapoja ovat mm. opetussuunnitelman mukaiset oppilaanohjauksen oppitunnit, pienryhmäohjaus, ohjauskeskustelut, tiedottaminen ja moniammatillinen yhteistyö koulujen, oppilaitosten ja työelämän kanssa. 
• opinto-ohjaajan antama yksilöllinen ohjaus kohdentuu tuen tarpeen mukaisesti. Erityisen tuen aikana opinto-ohjaajan antamassa ohjauksessa korostuu oppilaan valmistautuminen jatko-opintoihin ja tuettu siirtymä toiselle asteelle.
• opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä luokanohjaajien ja muiden opettajien kanssa sekä osallistuu koulun oppilashuoltotyöhön ja on koulun hyvinvointiryhmän jäsen.
• urasuunnittelun ohjaus on opinto-ohjaajan vastuualuetta. Itsetuntemus, ammattien ja työelämän tuntemus ja tieto sopivista jatko-opintovaihtoehdoista ovat oppilaan tulevaisuuden suunnittelun perusta. Ohjausprosessin aikana opinto-ohjaaja järjestää oppilaille mahdollisuuksia hankkia kokemuksellista tietoa erilaisista koulutusvaihtoehdoista ja oppilaitoksista (vierailut, koulutuskokeilut) sekä työelämästä. Opinto-ohjaaja hoitaa oppilaidensa työelämään tutustumisen järjestelyn ja ohjauksen (mm. TET -jaksot).
• koulun vaihtuessa ja koulupolun siirtymävaiheissa opinto-ohjaaja osallistuu valmisteluun ja ohjaa oppilasta siirtymiseen liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja vastaa oppilaiden ohjauksesta jatko-koulutukseen hakemisessa, yhteishaun järjestelyistä koulussa, oppilaidensa sijoittumisen seuraamisesta ja jatko-ohjauksesta yhteishaun opiskelijavalintojen selvittyä.
• opinto-ohjaaja tekee päättövaiheessa yhteistyötä erityisopettajan kanssa tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden jatko-opintoihin ohjaamisessa, tarvittavien lausuntojen laadinnassa sekä nivelvaiheen tiedonsiirrossa.
• tekee yhteistyötä huoltajien kanssa oppilaan opiskeluun, urasuunnitteluun ja jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa ja tiedottaa valinnan mahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan tulevaisuudelle.

Aineenopettaja on oman oppiaineensa opetuksen ja pedagogisen ohjauksen asiantuntija. 

• vastaa oppiaineensa oppimisen ja opiskelutekniikan ohjauksesta ja opettamisesta
• seuraa ja arvioi oppilaan oppimista ja oppitunneille osallistumista sekä informoi huoltajaa arvioinnista ja oppilaan menestymisestä oppiaineessa 
• huolehtii oppiaineensa opiskeluryhmän ryhmäyttämisestä ja luo myönteistä opiskeluilmapiiriä oppiaineen tunnilla 
• informoi oppilaita oman oppiaineensa sisältöjen yhteydestä työelämään ja ammatteihin
• käy oppimiskeskustelut oppilaiden ja huoltajien kanssa, jossa voi tulla esiin esimerkiksi tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarve.

Erityisopettaja on erityisopetuksen asiantuntija koulussa. 

• tekee päättövaiheessa yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden jatko-opintoihin ohjaamisessa, tarvittavien lausuntojen laadinnassa sekä nivelvaiheen tiedonsiirrossa

Koulunkäynninohjaajan tehtävä on avustaa oppilaiden oppimisen, toimintakyvyn sekä kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisessa 

Koulukuraattori

Kuraattori voi toimia tukena ohjauksessa, erityisesti tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa.

Terveydenhoitaja

Terveydenhoitaja kertoo oppilaille terveellisistä elämäntavoista ja ohjaa oppilaita niitä kohti. Hän auttaa ymmärtämään niiden merkityksen niin opiskelun kuin muun elämän kannalta. Terveydenhoitaja voi myös kertoa oppilaille erilaisten sairauksien aiheuttamista rajoituksista ammatinvalinnassa.

Koulupsykologi

 Koulupsykologi voi toimia tukena ohjauksessa, etenkin tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa.

Moniammatillinen yhteistyö 

Moniammatillinen oppimisen ja koulunkäynnin yhteistyö tukee oppilasta ja huoltajia koulunkäynnissä ja hyvinvoinnissa sekä ennaltaehkäisee koulunkäynnin ongelmia ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Ohjauksen tukena voi tarpeen mukaan toimia muu oppilaitoksen henkilökunta: erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, luokan- tai aineenopettaja ja koulunkäyntiavustaja. Myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa yhteistyötä voidaan tehdä. Näitä voivat olla muun muassa toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat, Ohjaamo Satakunta, TE-keskus, KELA, nuorten työpajatoiminta, nuorisotoimi, poliisi.

Koulun muu henkilökunta tukee koulutyön sujumista ja koulun kasvatustavoitteita. 

Oppilaanohjauksen verkostot

Oppilaanohjaukseen osallistuu laaja yhteistyöverkosto. Yhteistyön tavoitteena on oppilaan oma osallisuus ja aktiivisuus. Koulun henkilöstön lisäksi keskeisiä yhteistyötahoja ovat huoltajat, lähiseudun oppilaitokset, yritykset, kolmas sektori, vapaa­-ajan toimijat.

Moniammatillinen, monialainen ja työelämäyhteistyö Porin koulussa on säännöllistä ja suunniteltua. Koulun yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa tukee oppilaan jatko­-opintovalmiuksien kehittymistä sekä sujuvaa siirtymistä jatko­-opintoihin.

Kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa

Ohjauksella tuetaan oppilaita tekemään opiskeluun ja elämään liittyviä valintoja. Yhteistyössä huoltajien kanssa tuetaan nuoren elämänhallintaa ja omien koulutusvalintojen tekemistä. Huoltajia tiedotetaan erilaisista koulutusmahdollisuuksista ja heitä kuullaan nuoren opiskeluvalinnoista.

Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat vuosittaiset vanhempainillat ja arviointikeskustelut vuosiluokittain sekä tiedottaminen ja yhteydenpito. Yhteistyö on osallistavaa, suunnitelmallista ja säännöllistä.