7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet (OPS-perusteet)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä[1]. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.

Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

[1] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

Porin kaupunki

Työnjako ja vastuut

Rehtori vastaa oman koulun oppilaiden tuen järjestämisestä ja seurannasta. Pedagogisen asiantuntijana opettajalla on keskeisin rooli oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa. Opettaja huolehtii yhteistyössä muiden opettajien kanssa sekä oppilaiden huoltajien kanssa moniammatillisesti oppilaan tuen suunnittelusta ja ohjaamisesta tarvittavan tuen piiriin. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen edellyttämään moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat ne opettajat, oppilashuollon toimijat, kuten kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi sekä muut asiantuntijat, joiden työtehtäviin oppilaan tuen suunnittelu tai toteuttaminen kulloinkin kuuluu.

Tiedonsiirto, salassapito ja kirjaaminen

Opetuksen järjestämiseen liittyvä välttämätön tieto tulee antaa niille, jotka sitä tarvitsevat oppilaan opetuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi. Tällä turvataan oppilaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen.

Opettaja voi keskustella oppilaan asiasta niiden työntekijöiden kanssa, joiden työtehtäviin oppilaan tuen suunnittelu tai antaminen liittyy. Tällaista konsultaatiota tai keskustelua ei tarvitse kirjata. Asian niin vaatiessa voidaan laatia muistio.

Mikäli oppilaan tuen järjestämisen suunnittelua varten kootaan ryhmä, ryhmässä sovitut asiat tulee kirjata muistioon. Oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvän pedagogisen tuen antaminen kirjataan Wilmaan joko muistioon, pedagogiseen arvioon, oppimissuunnitelmaan, pedagogiseen selvitykseen tai henkilökohtaiseen oppimisen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli HOJKS:iin.

Nivelvaiheyhteistyö ja tiedonsiirto nivelvaiheessa

Tiedonsiirto on tärkeää koulunkäyntiin liittyvissä nivelkohdissa, kuten esiopetuksesta kouluun tai perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä. Nivelkohtien tiedonsiirrossa huomioidaan tuen tietojen siirtyminen sekä sähköisesti että lomakkeella. Tarvittaessa pidetään yksilökohtainen tiedonsiirtopalaveri.

Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen huoltajat toimittavat esiopetuksen oppimissuunnitelman tulevaan kouluun. Mikäli lapselle annetaan tehostettua tai erityistä tukea, järjestetään ennen kouluun siirtymistä tilaisuus lapsen huoltajien sekä koulun että esiopetuksen edustajien kanssa, jossa käydään tehostetun tai erityisen tuen asiakirjat. Varhaiskasvatus toimittaa tehostetun ja erityisen tuen asiakirjat kouluun.

Tehostetun tai erityisen tuen oppilaista täytetään tiedonsiirto nivelvaiheessa -lomake oppilaan siirtyessä toiselle asteelle.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä