Tehtävät Jaa 1. Kehittyvä Pori Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen https://peda.net/id/a4304732d1c Yllä on Pori kuvattuna vuonna 1900 ja 2019. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla kuvaa. Vastaa kysymyksiin. a) Missä kuvaaja on ollut kuvia ottaessaan? b) Miten Porin rakennukset ovat muuttuneet vuodesta 1900 vuoteen 2019 mennessä? c) Mitä muita muutoksia huomaat Porissa tapahtuneen? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 2. Kaupungit kasvavat Suomessa Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen https://peda.net/id/7e2898b6f7a Tutki seitsemän suomalaiskaupungin asukasluvun kehitystä kuvaavaa tilastoa ja vastaa kysymyksiin. a) Minkä kaupungin väkiluku oli vuonna 1805 pienin ja minkä suurin? b) Minkä kaupungin väkiluku oli vuonna 1890 pienin ja minkä suurin? c) Minkä kaupungin väkiluku kasvoi määrällisesti eniten tilaston kuvaamana aikana? d) Minkä kaupungin väkiluku monikertaistui eniten tilaston kuvaamana aikana? e) Miksi Viipurin kaupungista ei ole väkilukutietoa Suomen tilastoissa vuodelta 1805? Apua voit hakea internetsivulta Suomen kaupungit ja väkiluvut v.1805. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 3. Kaupungin ja maaseudun rajalla Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen :right small Kun asuminen kaupungissa kallistui, yhä useampi maalta muuttava joutui etsimään asuinpaikkaa kaupungin rajojen ulkopuolelta. Työläiset asuivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa monin eri tavoin: työnantajan työsuhdeasunnoissa, vuokralaisena, alivuokralaisena tai joskus myös omassa asunnossa. Vuokralla asuminen oli kuitenkin yleistä. Työväestön hellahuoneen ja porvariston tilavan asunnon ero oli huomattavan suuri. Internet-tehtävä. Käytä apunasi internet-sivua Teollisuustyön jäljillä ja oppikirjaa. Vastaa kysymyksiin. a) Mistä alueista Porissa muodostui työläisten asunalueita? (osio Työväestä - asuinpaikat) b) Työläisperheen tavallinen asunto oli hellahuone, mitä se tarkoitti? (osio Työväestö - ruoka) c) Mitkä seikat tekivät kaupunkien rajojen ulkopuolelle syntyneistä esikaupungeista houkuttelevan asuinpaikan työläisille? (lue oppikirjasta) d) Miksi työläisten asuttamilla esikaupungeilla, kuten Blomin kaupunginosassa Isosannalla Porissa oli huono maine? (osio Työväestö -asuinpaikat/Isosanta) e) Vielä 1800-luvun alussa Kokemäenjoen toinen puoli oli hyvin vaikeasti saavutettavissa, koska mitään siltaa ei vielä ollut rakennettu. Etsi internetista, milloin Poriin rakennettiin ensimmäinen silta Kokemäenjoen yli ja millä nimellä siltaa kutsuttiin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 4. Torilta kauppaan ja tavarataloon Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen :right Merkittävä muutos talouspolitiikassa oli vuoden 1879 elinkeinovapaus, jonka mukaan kuka tahansa Suomen kansalainen sai harjoittaa haluamaansa elinkeinoa. Internet-tehtävä. Käytä apunasi linkitettyä internet-sivustoa ja vastaa kysymyksiin. a) Mistä tai miten ihmiset hankkivat elintarvikkeet ja tärkeät tavarat Porissa 1800-luvun alussa? Linkki: osio 1870-1900 | Työväestö b) Millaisia kauppoja Poriin perustettiin 1800-luvun lopulla? Linkki: osio 1870-1900 | Sahojen kaupunki Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 5. Uutta tekniikkaa Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen :right small Puhelinverkko Kauppias C. O. Lindgren rakennutti ensimmäisen puhelinverkon Poriin vuonna 1884. Keskusasema sijaitsi Yrjönkadulla eräässä ullakkokamarissa. Samana vuonna puhelinverkkoa laajennettiin Pihlavaan ja jopa Porin ja Vaasan väliä kulkevan höyrylaiva Nordenin laituripaikalle, josta alus yhdistettiin puhelinverkkoon. Vuonna 1887 Poriin perustettiin Björneborgs Telefon Aktiebolag, jonka keskus sijoitettiin Hallituskatu 2:ssa sijaitsevan rakennuksen eli ns. Signelinnan yläkertaan. Seuraavana vuonna kaupunki sai ensimmäiset kaukoyhteydet muihin kaupunkeihin. Sähkövalo :right small Vuonna 1897 kuopiolainen kirjapainonomistaja Otto Wilhelm Backman tarjoutui valaisemaan Porin kaupungin sähköllä. Elokuun 15. päivänä 1898 sähkövalot syttyivät Porin kaduilla. Suurimmat sähkön tilaajat olivat seurakunta (kirkko), Hotelli Otava ja Porin lyseo. Sähkölaitos valmistui toiseen kaupunginosaan joen varrelle. Vuonna 1906 sähkölaitos siirtyi lopulta kaupungin omistukseen. Kumpi oli mielestäsi merkittävämpi keksintö, puhelin vai sähkövalo? Perustele! Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
1. Kehittyvä Pori Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen https://peda.net/id/a4304732d1c Yllä on Pori kuvattuna vuonna 1900 ja 2019. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla kuvaa. Vastaa kysymyksiin. a) Missä kuvaaja on ollut kuvia ottaessaan? b) Miten Porin rakennukset ovat muuttuneet vuodesta 1900 vuoteen 2019 mennessä? c) Mitä muita muutoksia huomaat Porissa tapahtuneen? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
2. Kaupungit kasvavat Suomessa Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen https://peda.net/id/7e2898b6f7a Tutki seitsemän suomalaiskaupungin asukasluvun kehitystä kuvaavaa tilastoa ja vastaa kysymyksiin. a) Minkä kaupungin väkiluku oli vuonna 1805 pienin ja minkä suurin? b) Minkä kaupungin väkiluku oli vuonna 1890 pienin ja minkä suurin? c) Minkä kaupungin väkiluku kasvoi määrällisesti eniten tilaston kuvaamana aikana? d) Minkä kaupungin väkiluku monikertaistui eniten tilaston kuvaamana aikana? e) Miksi Viipurin kaupungista ei ole väkilukutietoa Suomen tilastoissa vuodelta 1805? Apua voit hakea internetsivulta Suomen kaupungit ja väkiluvut v.1805. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
3. Kaupungin ja maaseudun rajalla Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen :right small Kun asuminen kaupungissa kallistui, yhä useampi maalta muuttava joutui etsimään asuinpaikkaa kaupungin rajojen ulkopuolelta. Työläiset asuivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa monin eri tavoin: työnantajan työsuhdeasunnoissa, vuokralaisena, alivuokralaisena tai joskus myös omassa asunnossa. Vuokralla asuminen oli kuitenkin yleistä. Työväestön hellahuoneen ja porvariston tilavan asunnon ero oli huomattavan suuri. Internet-tehtävä. Käytä apunasi internet-sivua Teollisuustyön jäljillä ja oppikirjaa. Vastaa kysymyksiin. a) Mistä alueista Porissa muodostui työläisten asunalueita? (osio Työväestä - asuinpaikat) b) Työläisperheen tavallinen asunto oli hellahuone, mitä se tarkoitti? (osio Työväestö - ruoka) c) Mitkä seikat tekivät kaupunkien rajojen ulkopuolelle syntyneistä esikaupungeista houkuttelevan asuinpaikan työläisille? (lue oppikirjasta) d) Miksi työläisten asuttamilla esikaupungeilla, kuten Blomin kaupunginosassa Isosannalla Porissa oli huono maine? (osio Työväestö -asuinpaikat/Isosanta) e) Vielä 1800-luvun alussa Kokemäenjoen toinen puoli oli hyvin vaikeasti saavutettavissa, koska mitään siltaa ei vielä ollut rakennettu. Etsi internetista, milloin Poriin rakennettiin ensimmäinen silta Kokemäenjoen yli ja millä nimellä siltaa kutsuttiin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
4. Torilta kauppaan ja tavarataloon Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen :right Merkittävä muutos talouspolitiikassa oli vuoden 1879 elinkeinovapaus, jonka mukaan kuka tahansa Suomen kansalainen sai harjoittaa haluamaansa elinkeinoa. Internet-tehtävä. Käytä apunasi linkitettyä internet-sivustoa ja vastaa kysymyksiin. a) Mistä tai miten ihmiset hankkivat elintarvikkeet ja tärkeät tavarat Porissa 1800-luvun alussa? Linkki: osio 1870-1900 | Työväestö b) Millaisia kauppoja Poriin perustettiin 1800-luvun lopulla? Linkki: osio 1870-1900 | Sahojen kaupunki Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
5. Uutta tekniikkaa Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen :right small Puhelinverkko Kauppias C. O. Lindgren rakennutti ensimmäisen puhelinverkon Poriin vuonna 1884. Keskusasema sijaitsi Yrjönkadulla eräässä ullakkokamarissa. Samana vuonna puhelinverkkoa laajennettiin Pihlavaan ja jopa Porin ja Vaasan väliä kulkevan höyrylaiva Nordenin laituripaikalle, josta alus yhdistettiin puhelinverkkoon. Vuonna 1887 Poriin perustettiin Björneborgs Telefon Aktiebolag, jonka keskus sijoitettiin Hallituskatu 2:ssa sijaitsevan rakennuksen eli ns. Signelinnan yläkertaan. Seuraavana vuonna kaupunki sai ensimmäiset kaukoyhteydet muihin kaupunkeihin. Sähkövalo :right small Vuonna 1897 kuopiolainen kirjapainonomistaja Otto Wilhelm Backman tarjoutui valaisemaan Porin kaupungin sähköllä. Elokuun 15. päivänä 1898 sähkövalot syttyivät Porin kaduilla. Suurimmat sähkön tilaajat olivat seurakunta (kirkko), Hotelli Otava ja Porin lyseo. Sähkölaitos valmistui toiseen kaupunginosaan joen varrelle. Vuonna 1906 sähkölaitos siirtyi lopulta kaupungin omistukseen. Kumpi oli mielestäsi merkittävämpi keksintö, puhelin vai sähkövalo? Perustele! Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
