Fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen, 2 osp pakollinen
Opintojakson sisältö, toteuttamistavat ja oppimisympäristöt
Opiskelija osaa
- tunnistaa keskeiset fysiikan käsitteet ja soveltaa niitä arki- ja työelämässä
- huomioida kemialliset aineet ja niiden ominaisuudet työssään
- arvioida oman alan fysiikan ja kemian osaamistaan.
| Tyydyttävä 1 |
|
| Tyydyttävä 2 | |
| Hyvä 3 |
|
| Hyvä 4 | |
| Kiitettävä 5 |
|
| Tyydyttävä 1 |
|
| Tyydyttävä 2 | |
| Hyvä 3 |
|
| Hyvä 4 | |
| Kiitettävä 5 |
|
| Tyydyttävä 1 |
|
| Tyydyttävä 2 | |
| Hyvä 3 |
|
| Hyvä 4 | |
| Kiitettävä 5 |
|
Tuntiopetus liittyen omaan ammattialaan, Pedanetin verkkotehtävät ja koe
Fysiikan peruskäsitteet
Peruskäsitteet:
SI-järjestelmä: perussuureet joilla fysiikan ilmiöitä kuvataan ja mitataan.
- Kullekin suureelle on vain yksi mittayksikkö
- Järjestelmä jakaantuu seitsemään perussuureeseen ja niistä johdettaviin johdannaissuureisiin
- Lukuarvot ilmoitetaan kymmenjärjestelmässä. Isot ja pienet arvot ilmoitetaan kymmenpotenssien tai niitä ilmaisevien etuliitteiden avulla. Esimerkiksi 0,003 m = 3 millimetriä = 3mm.
- SI-järjestelmään kuulumattomat lisäyksiköt muutetaan SI-yksiköiksi taulukkokirjasta löytyvien muuntokertoimien avulla.
| Suure | Tunnus | Yksikkö | Yksikön tunnus |
| pituus | l,s | metri | m |
| massa | m | kilogramma | kg |
| aika | t | sekunti (s) | s |
| sähkövirta | I | ampeeri (A) | A |
| lämpötila | T | kelvin (K) | K |
| valovoima | I | kandela (cd) | cd |
| ainemäärä | n | mooli (mol) |
mol |
Johdannaisuureita
| suure | tunnus | yksikkö | yksikön tunnus | mistä tulee |
|---|---|---|---|---|
| nopeus | v | - | m/s | v= s/t |
| voima | F | newton | N | F=ma |
| paine | p | pascal | Pa | p=F/A |
| energia | E | joule | J | E=Fs |
| teho | W | watti | W | P=E/t |
| jännite | U | voltti | V | U=E/Q |
| vastus | R | ohmi | Ω | R=U/I |
| taajuus | f | hertsi | Hz | värähdyksiä/aika |
Etuliittet
| eksponenttiesitys | etuliitteen nimi | etuliitteen tunnus | vastaava lukusana |
|---|---|---|---|
| 10^(-24) | jokto | y | kvadriljoonasosa |
| 10^(-21) | tsepto | z | tuhannestriljoonasosa |
| 10^(-18) | atto | a | triljoonasosa |
| 10^(-15) | femto | f | tuhannesbiljoonasosa |
| 10^(-12) | piko | p | biljoonasosa |
| 10^(-09) | nano | n | miljardisosa |
| 10^(-06) | mikro | µ | miljoonasosa |
| 10^(-03) | milli | m | tuhannesosa |
| 10^(+03) | kilo | k | tuhat |
| 10^(+06) | mega | M | miljoona |
| 10^(+09) | giga | G | miljardi |
| 10^(+12) | tera | T | biljoona |
| 10^(+15) | peta | P | tuhat biljoonaa |
| 10^(+18) | eksa | E | triljoona |
| 10^(+21) | tsetta | Z | tuhat triljoonaa |
| 10^(+24) | jotta | Y | kvadriljoona |
Tärkeimmät lisäyksiköt
| Suure | Yksikkö | Yksikön tunnus | Määritelmä |
| aika | minuutti | min | 60 s |
| tunti | h | 3600 s | |
| vuorokausi | d | 24 h | |
| nopeus | kilometriä/h | km/h | 1 km/h= 1/3,6 m/s |
| tilavuus | litra | l | 0,001m3 |
| massa | tonni | t | 1000 kg |
Liikettä ja voimaa
Teksti ja kuvat sivulta http://www04.edu.fi/kaytannonfysiikka/asuinymparisto.asp
Kappaleen liiketila
Kappaleen liikkumisesta puhuttaessa ajatellaan yleensä liikkeen suhdetta maahan. Kun asemalla seisovassa junassa istuessaan katsoo ikkunasta viereisen raiteen liikkeelle lähtevää junaa, voi hetken tuntua siltä, että oma juna lähtikin liikkeelle. Tämä johtuu siitä, että yleensä ihminen näkee liikkuvan ympäristön vain ollessaan itse liikkeellä. Kyse on liikkeen suhteellisuudesta: kappale on paikallaan tai liikkuu sen mukaan, mistä tai mihin verrattuna asiaa tarkastellaan.
Erilaisia voimia
Kappaleiden välinen vetovoima tai gravitaatio, on kaikkialla maailmankaikkeudessa kappaleiden välillä vaikuttava voima. Kappaleet vetävät toisiaan puoleensa, aivan kuten myös maapallon ulkopuolella eri planeetat. Mitä suurempi kappale on ja mitä lähempänä se on toista kappaletta, sitä suurempi vetovoima on. Meille tutuin gravitaation ilmentymä on maan sen päällä oleviin kappaleisiin vaikuttava vetovoima, jota kutsutaan myös painovoimaksi.
Voima on suure, joka kuvaa kappaleiden välisen vuorovaikutuksen voimakkuutta. Sen tunnus on F (force) ja sen mittayksikkö on newton (1 N).
Myös aurinko ja kuu vetävät meitä puoleensa, vaikkemme sitä tunnekaan. Parhaiten näemme sen siinä, että pienempi planeetta kiertää aina isompaa: kuu kiertää maata ja nämä molemmat kiertävät aurinkoa. Myös vuorovesi aiheutuu pääosin näiden taivaankappaleiden vetovoimasta.
Kaikissa ammateissa on voiman ja voimien vaikutus aina huomioitava: mitä SInun ammatissa on sellaisia huomioitavia kohtia?
Nopeus, kiihtyvyys - liike
AIemmilla tiedoilla pärjäät pitkälle - kertauksena hyvä pedanet materiaali nopeudesta ja liikkeestä
Sähkö - perusteet
Sähköopin laskukaavat
| Suure | Tunnus | Yksikkö |
| resistanssi | R | Ω |
| jännite | U | V |
| sähkövirta | I | A |
| teho | P | W, kW |
| Energia | E | kWh |
| Aika | t | h |
Lämpö: Teksti linkin takana Lämpö - mitä se on?
Ja jos peruskoulun lämpöopin eli seuraavan osaat, niin tiedät tarpeeksi ammatillisen opintojen perusteista: peruskoulun hyvä lämpöopin materiaali kertauksena
Sähkö Paine
Mietittäväksi paineesta: Käy ensin tämä teksti läpi Tietoa paineesta
Missä sinä olet mitannut/ sinusta on mitattu paineita?
Mikä on hyvä paine auton renkaalle? Entä pyörän renkaalle?
Mistä verenpaine johtuu? Miksi sillä on kaksi arvoa? Mikä on hyvä verenpaine?
Miksi pilkkijät kulkevat kevään heikoilla jäillä suksilla?
Miten maanviljeliä tekee traktorin renkaille, jos pellot ovat keväällä huonosti kantavia?
Leveärenkaisella pyörällä (fatbike)voi ajella hangilla. Mihin se perustuu?
Miksi styroxia on hankala leikata puukolla, mutta mattoveitsellä se onnistuu hyvin?
Mihin pölynimurin toiminta perustuu?
Miksi korvat menevät lukkoon, kun lentokone laskeutuu?
Miten on toimittava, jos huomaa joutuneensa heikoille jäille. Miksi?
Miksi fakiiri voi nukkua piikkimaton päällä?