|
KORPILAHDEN OPPILAAT
Korpilahden lapset aloittivat kansakoulun käynnin vuonna 1880. Pojille järjestettiin kouluopetus Ylä-Niittysen talossa ja tytöille Maatian talossa. Oma koulurakennus valmistui vuonna 1888 Joensuun päällyspelloille, missä se edelleenkin seisoo. Alkuaikoina poikakansakoulussa kurinpidollisia ongelmia ei koulussa esiintynyt. Eräälle pojalle oli sentään annettu vitsaa varkaudesta. Poissaolojen syinä olivat erilaiset epidemiat, kuten tuhkarokko tai sikotauti. Koulun alkuaikoina osa lapsista sai opetusta edelleen kotona tai kiertokoulussa.
|
|
|
|
KIVIJÄRVEN OPPILAAT
Kivijärven kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1873 kirkkoherra V.A. Konsinin aloitteesta. Koulurakennus valmistui kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1883. Vaikka Kivijärvelle saatiin oma koulu, tosiasiassa kansakouluikäisistä noin 10 % sai siellä opetusta. Kirjoitus- ja lukutaito hankittiin suurelta osin kodissa, pyhäkoulussa tai kiertokoulussa.
|
|
|
|
KANSANOPETUS
Ennen kansakouluasetusta kouluopetus kuului kirkon piiriin. 1860-luvulla kirkko ja koulu erosivat toisistaan. Opetus siirtyi kuntien vastuulle. Kansakoulujen perustaminen siis siirtyi kaupungeille ja maalaiskunnille. Maalaisväestö ei ollut yleisesti kovin innostunut lasten perusopetuksesta. Oppiminen nähtiin turhaksi, sillä aika oli pois lasten työpanoksesta ja –ajasta maatöissä. Muutenkin oppimista pidettiin herraskaisena hömpötyksenä, joka ei rahvaan lapsille sopinut. Opetussuunnitelmat laadittiin maaseudulle ja kaupungeille erilaisiksi.
|
|
|
Kuvassa vasemmalla seisoo opettaja Kyyhkynen oppilaittensa kanssa Pihtiputaan kansakoulun porrasnurkkauksessa. Tytöt on puettu puhtaisiin esiliinoihin ja huivit sidottuna tiukasti päähän. Pojilla on komeat lakit. Kuvan on ottanut Nestori Saastamoinen Rönnyn talon isäntä vuonna 1913. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
|