Luminometri
Mitä ATP.mittaus tarkoittaa?
Luminometria (ATP-mittaus) perustuu kaikkien solujen energia-aineenvaihdunnan perusyhdisteenä toimivan ATP-molekyylin kykyyn tuottaa valoa, kun se reagoi lusiferiinin kanssa lusiferaasin katalysoimassa reaktiossa. Syntyvän valon määrä on suorassa suhteessa näytteen sisältämään solumäärään ja se mitataan luminometrilla. Luminometriaa on jo 1980-luvulta lähtien käytetty melko yleisesti pintapuhtauden määritysmenetelmänä. Kuluneen 20-25 vuoden aikana luminometrit ja etenkin mittauksissa käytettävät reagenssit ovat kehittyneet paljon. Luminometria onkin jo pääasiallinen pintapuhtauden valvonta- menetelmä useissa Euroopan maissa. Suurin osa pintapuhtauden valvontaan tarkoitetuista luminometreistä käyttää ns. ”singleshot”-reagensseja, joissa samaan näytepuikkoon on rakennettu sekä näytteenottopuikko että tarvittavat reagenssit. ”Singleshot”-reagenssien hyvä puoli on niiden käytön helppous. Luminometrin ja reagenssipuikon lisäksi ei tarvita mitään muuta, vaan näyte mitataan laittamalla koko näytteenottopuikko luminometriin. Mittaukset on helppo tehdä mittauskohteessa ja tulos saadaan heti.
Laboratoriokäyttöön tarkoitettujen luminometrien kanssa käytetään erillisiä näytteenottopuikkoja ja reagensseja. Mittausta varten näyte siirretään erilliseen kyvettiin, joka laitetaan luminometrin mittakammioon. Tämä menetelmä on jonkin verran työläämpi kuin ”singleshot”-reagenssien käyttö, mutta se tarjoaa useita merkittäviä etuja. Koska mittaus tehdään erillisessä mittakyvetissä voidaan sen yhteydessä käyttää sisäistä tai ulkoista standardivarmennusta. Tätä kutsutaan kvantitoinniksi ja sen avulla voidaan poistaa näytteestä ja reagenssien mahdollisesta epätasalaatuisuudesta johtuvat mittaustulosta häiritsevät vaikutukset. Standardimittauksen käyttö yhdessä nykyaikaisen luminometritekniikan kanssa parantaa merkittävästi luminometrisen mittauksen toistettavuutta. Käytännössä se poistaa luminometriseen mittaukseen perinteisesti liitetyt toistettavuus- ja epävarmuusongelmat.
Luminometriset menetelmät soveltuvat erittäin hyvin erilaisten pintojen puhtauden varmistukseen. ATP-näytteenottopuikoilla on helppo ottaa näyte paitsi tasaisilta pinnoilta myös erilaisten suuttimien ja putkien sisältä. Luminometrinen menetelmä on erittäin herkkä ja se soveltuu niin suurkeittiöiden ja elintarviketeollisuuden kuin lääketeollisuudenkin pintapuhtauden valvontaan.
lähde www.foodnet.fi
TAYS uutisoi Faktatiedolla puhtaanapitoa – ATP-mittaukset paljastavat sen, mitä silmä ei kerro
Faktatiedolla puhtaanapitoa – ATP-mittaukset paljastavat sen, mitä silmä ei kerro
Mistä tietää, että puhtaanapidon jälkeen on oikeasti puhdasta? Kotioloissa yleensä riittää silmämääräinen arvio, mutta sairaalassa tarvitaan järjestelmällisempiä työkaluja.
Taysin toimipisteissä puhtauden tasoa seurataan ja dokumentoidaan säännöllisesti. Mittaustapoja on kaksi: näkymätöntä likaa seurataan ATP-mittauksilla ja yleistä siisteyttä visuaalisen laadun seurantalomakkeilla.
ATP-mittaus paljastaa mikrobien kasvualustan
ATP on solujen aineenvaihduntatuote, ja ATP-mittaukset kertovat orgaanisen lian määrästä. Mittaus ei anna suoraa tietoa mikrobeista, mutta orgaaninen lika on mikrobeille otollinen kasvualusta. Jos on likaa, on myös mikrobeja.
ATP-mittauksista vastaavat sairaalahuollon esimiehet. Mittaus tehdään puhtaanpidon jälkeen mittatikuilla tietyistä kriittisistä pisteistä potilashuoneissa tai muissa tiloissa. Seurattavia paikkoja ovat esimerkiksi sängyn laidat ja hoitajakutsunappi.
Tikulla pyyhkäistään mitattavaa paikkaa. Sen jälkeen tikku asetetaan pieneen, kannettavaan luminometriin. Laite näyttää hetkessä, onko tutkitulla alueella ollut näkymätöntä likaa yli hyväksyttävien määrien.
Erilaisissa tiloissa ja erilaisilla materiaaleilla on omat viitearvonsa, joiden sisälle tuloksen pitää osua. Esimerkiksi leikkaussalissa rajat ovat tiukemmat kuin muissa tiloissa.
Mittauksia on parin viime vuoden aikana lisätty merkittävästi, ja niistä kerätään jatkuvasti myös tilastotietoa.
Näyte otetaan erityisellä reagenssitikulla.
Tikulla pyyhkäistään tutkittavaa pintaa.
Tikku laitetaan luminometriin.
Hetken kuluttua tulos on valmis.
Hylätty tulos on keskustelun paikka
ATP-mittaus on aina hieman herkkä asia, sillä samalla mitataan sairaalahuoltajan työn tulosta. Mittauksesta välillä saatava hylätty tulos onkin aina keskustelun paikka. Silloin selvitetään, onko siivousjärjestys tai -tekniikka pettänyt, onko pyyhkeet kostutettu oikealla tavalla tai onko käytössä oleva puhdistusaine tai menetelmä riittämätön pinnan likaisuuteen nähden.
Tarvittaessa kerrataan tekniikoita ja opetellaan uutta.
Palveluesimies Satu Sivenius kertoo, että mittaukset eivät silti ole mikään koe. Ennemminkin ne ovat hyödyllinen, konkreettinen oppimistilanne. Myös sairaalahuoltajat suhtautuvat niihin positiivisesti.
– Mittaukset ovat odotettuja ja toivottuja. Jokainen sairaalahuoltaja haluaa, että tilassa on puhdasta hänen työnsä jäljiltä, Satu kiteyttää.
Kokonaisuutta arvioidaan aistinvaraisesti
ATP-mittaukset ovat lahjomattomia, mutta niiden lisäksi siisteyttä seurataan aistinvaraisesti. Visuaalista seurantaa tehdään tietyn, yhtenäisen kaavan mukaan kuusi kertaa vuodessa kussakin kohteessa.
Visuaalisessa seurannassa käydään läpi järjestelmällisesti osaston eri pisteitä sekä yleisilmettä valmiin lomakepohjan avulla. Syynissä ovat esimerkiksi pintapöly, tahrat ja lika.
Arvostelu on tiukka: hyväksytyn saa, kun tarkasteltava kohde on kunnossa. Muuten tulee hylätty.
– Arvostan mittauksessa rehellistä itsekriittisyyttä. Tärkeintä on, että mahdolliset epäkohdat huomataan ja korjataan, Satu Sivenius sanoo.
lähde: https://www.tays.fi/fi-FI/Faktatiedolla_puhtaanapitoa__ATPmittauks(97744)
HS tutustui SystemSURE Plus -luminometriin
5.12.2017
"Julkisilla paikoilla liikkuva kaupunkilainen koskee jatkuvasti likaisiin pintoihin: esimerkiksi ovenkahvoihin, kaiteisiin ja automaattien näppäimistöihin. Mutta kuinka likaisia ne ovat ja mitä haittaa liasta on? HS mittasi 17 julkisessa paikassa Helsingissä, paljonko erilaisilla pinnoilla on eloperäistä likaa."
"KYMMENEN euron vuohenjuustosalaatista ilmoittava lounaslista näyttää putipuhtaalta.
Pumpulisen näytepuikon sipaisu listan pinnasta kuitenkin antaa tarkemman vastauksen kysymykseen, onko pinnalla näkymätöntä likaa. Luminometrin eli atp-mittarin näyttöön rävähtää tulokseksi 80 suhteellista valoyksikköä, mikä kielii lounaslistan pinnalle kertyneestä orgaanisesta liasta.
Onko lukema paljon vai vähän?
HS testasi 17:n kaupunkiympäristössä sijaitsevan pinnan puhtautta atp-mittarilla, joka mittaa orgaanisen lian määrää ja ilmoittaa tuloksen suhdeluvulla. Mitä suurempi lukema näytölle ilmestyy, sitä enemmän pinnalla on likaa.
RAITIOVAUNUN metallinen tolppa ja Helsingin julkisen liikenteen lippuautomaatin kosketusnäyttö antoivat huomattavasti ruokalistaa korkeammat luvut, käteinen raha puolestaan pienemmät.
”Alle 200:n lukema on ok kohteissa, jotka eivät ole desinfioitavia. Vastaavasti siitä eteenpäin on huonompaa”, sanoo laatupäällikkö Anu Johansson mittareita myyvästä Net-Foodlabista
HS:n kierroksella Helsingin keskustassa puhtaimpia eli alle kahdensadan suhdeluvun kohteita olivat käteinen raha (12–66), metron penkki (61), päärautatieaseman wc:n ovenkahva (152) sekä HSL:n ja VR:n lippuautomaattien kosketusnäytöt (154 ja 194).
Yli kahdensadan mittari rävähti matkakortinlukijassa (202), raitiovaunun tangossa (241), lähijunan wc-istuimella (273), ruokakaupan maksupäätteellä (304), ostoskeskuksen leikkihuoneen lelussa (386), liukuportaiden kaiteessa (495) ja käteisautomaatilla (663). Ylivoimaisesti likaisin kohde löytyi Helsingin Kirjasto 10:n vaihtokirjahyllystä: umpimähkään valitun kirjan lukema oli 1 261."
Teksti lainattu HS.fi :n sivuilta, lue koko uutinen täältä!