Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain[1] perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki[2], on osa varhaiskasvatusta. Esiopetusta ohjaa Opetushallituksen määräyksenä annettu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.

Varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaiset edellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistuksen lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset. Perusteita on valmisteltu sidosryhmäyhteistyössä hyödyntäen uusimpien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia.

Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista.

1.1 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja niiden velvoittavuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka[3].

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä[4].

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys. Perusteasiakirja sisältää määräysten lisäksi kokonaisuuden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Jokaisen luvun päätteeksi on koottu paikallisesti päätettäviä asioita, jotka ohjaavat paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista ja varhaiskasvatuksen toteuttamista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on myös viittauksia lainsäädäntöön. Viittausten tarkoituksena on selventää perustetekstin yhteyttä lainsäädännölliseen perustaan.

Tässä perusteasiakirjassa tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestäjällä kuntaa, kuntayhtymää tai muuta palvelun tuottajaa (julkinen tai yksityinen)[5]. Käsitettä huoltaja käytetään tarkoitettaessa lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa.

1.2 Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa[6]. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkoti, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatus) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjä voi sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä.

Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat voivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.

Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävät suunnitelmat, kuten

  • varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset
  • esiopetuksen opetussuunnitelma
  • perusopetuksen opetussuunnitelma
  • mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
  • lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[7]
  • kotoutumissuunnitelma[8].

Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajille sekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen[9].

Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä paikallisten opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lapsen kasvun ja oppimisen polun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksen edustajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjä hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa varhaiskasvatusta varten[10].

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin[11]. Arviointia käsitellään tarkemmin luvussa 7.

Paikallisen suunnitelman laatiminen ja keskeiset ratkaisut

Pirkkalan kuntastrategian visio, toiminta-ajatus ja painopisteet luovat pohjan Pirkkalan kunnan varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiselle. Varhaiskasvatus on osa sivistyspalveluita, joihin kuuluvat myös opetuspalvelut ja vapaa-aikapalvelut. Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelman painopisteitä ovat yhtenäinen kasvun ja opin polku, monialainen työskentely ja ennaltaehkäisevät toimintatavat, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä elinikäinen oppiminen ja kestävä hyvinvointi.

Varhaiskasvatuksen päivittäinen toiminta rakentuu kansainvälisille sopimuksille, valtiolliselle

lainsäädännölle, valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä Pirkkalan kunnan varhaiskasvatuksen linjauksille.

Pirkkalan kunnan sivistyslautakunta hyväksyy valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman ja se on voimassa 1.8.2017 alkaen. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään suomen kielellä.

Pirkkalan kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa noudatetaan Pirkkalan kunnan toteuttamassa sekä ohjaamassa ja valvomassa yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Päiväkodit laativat toimintavuosittain paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvan toimintasuunnitelman. Kunnallinen perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus laativat omat toimintasuunnitelmansa. Pirkkalan varhaiskasvatussuunnitelma julkaistaan sähköisessä muodossa. Varhaiskasvatussuunnitelma on päivittyvä ja täydentyvä asiakirja.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden. Opetushallituksen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) esitetään jokaisessa luvussa ensin, jonka jälkeen on kirjattu tarvittaessa kunnan täsmennykset kyseisestä kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen kuntakohtaista suunnitelmaa on osin laadittu seudullisena yhteistyönä Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.

Pirkkalan varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu ohjausryhmän ja teemakohtaisten työryhmien johdolla. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osallistunut kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistumalla erilaisiin työpajoihin ja pedagogiseen keskusteluun yksiköissä. Ohjausryhmän tukena on ollut vasutyöhön sitoutuneita päiväkodin opettajia ns. vasuagentteja sekä lastenhoitaja-mentoreita. Lisäksi henkilöstöä on osallistunut koulutustilaisuuksiin ja lukupiireihin. Tarkastelun kohteena paikallisen suunnitelman laadintavaiheessa ovat olleet erityisesti toimintakulttuuri, lasten ja huoltajien osallisuus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, leikki sekä arviointi ja kehittäminen.

Huoltajien osallistuminen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen on mahdollistettu sähköisen kyselyn kautta. Kyselyn tavoitteena oli kuulla huoltajien ajatuksia siitä, millaiset asiat koetaan merkityksellisinä lapsen varhaiskasvatuksessa. Huoltajien vastauksissa korostui mm. lapsen yksilöllinen huomioiminen, kaverisuhteet, kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, kasvattajien sensitiivisyys ja lämmin kohtaaminen vuorovaikutustilanteissa sekä avoin tiedonkulku yhteistyössä perheiden kanssa. Huoltajat kokivat merkityksellisinä sen, että lapset liikkuvat luonnossa ja toiminta on monipuolista. Saatuja tuloksia hyödynnettiin suunnitelman laatimisessa sekä niitä tullaan hyödyntämään yksikön ja lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajien ja lasten osallisuus suunnittelussa toteutuu vuosittain yksikön toimintasuunnitelmassa, lapsiryhmän pedagogisessa suunnitelmassa ja lapsen henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Tavoitteena on luoda yhteinen osallisuuden kulttuuri.

Pirkkalan varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ovat olleet osallisina myös opetuspalveluiden, vapaa-aikapalveluiden, perusturvan sekä ruoka-ja puhtauspalvelun toimijat. Mainitut tahot edistävät toiminnassaan varhaiskasvatussuunnitelman toimintakulttuurin toteutumista ja oppimisympäristön kehittämistä. Myös kolmannen sektorin ja evankelisluterilaisen seurakunnan edustajat ovat osallistuneet keskusteluun.

Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentävät erillisinä asiakirjoina muun muassa kuntastrategia, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma, varhaiskasvatusyksikön toimintasuunnitelma, lapsiryhmien varhaiskasvatussuunnitelmat, esiopetuksen opetussuunnitelma, perusopetuksen opetussuunnitelma, seudullinen varhaiskasvatuksen tieto-ja viestintäteknologiasuunnitelma sekä Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma.

Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan osana kasvatuksen ja opetuksen seuranta-, arviointi- ja kehittämistyötä. Varhaiskasvatusyksiköt arvioivat omaa toimintaansa suunnitelmallisesti.

Pedagogiikkaa toteutetaan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa siten, että lapsen päivästä muodostuu eheä kokonaisuus. Varhaiskasvatuspäivä on kaikkine toimintoineen arvokas ja merkityksellinen, toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista koko päivän ajan. Totutut toimintatavat ja rakenteet tulee arvioida ja suunnitella vastaamaan joustavaa ja pedagogista kokonaispäiväajattelua.

Kuva 1. Pirkkalan varhaiskasvatuksen visio

1.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma[12]. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet. Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissa vastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus[13]. Perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta[14]. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. On tärkeää, että lapsen huoltajan ja henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta yhdistyvät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Pedagogista dokumentointia (luku 4.2) käytetään hyödyksi suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös lapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisen tuki ja sen toteuttaminen[15] (luku 5.4). Jos lapsella on jokin pitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoa päiväkoti- tai perhepäivähoitopäivän aikana, lapselle laaditaan lääkehoitosuunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa[16].

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy.[17] Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muulta viranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsen asioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta[18]. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin ja pedagogiikan toteutumiseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatus alkaa perheen ohjauksesta varhaiskasvatuksen palveluihin. Monimuotoisella palveluohjauksella varmistetaan, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä. Jokainen varhaiskasvatuksen työntekijä toimii omalta osaltaan palveluohjaajana omalla työpaikallaan.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma nähdään Tampereen kaupunkiseudulla prosessina. Lapselle laaditun varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta laaditaan jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle oppimissuunnitelma. Kuvaus lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta tuen aikana löytyy kohdasta 5.4.

Pirkkalassa tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta esiopetukseen toteutetaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvan tiedonsiirto-lomakkeen avulla.

Päiväkodinopettaja vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisesta. Pirkkalan kunnan päiväkodeissa päiväkodinopettajat ja päiväkodin lastenhoitajat käyvät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut huoltajien kanssa. Myös lapsi voi olla mukana keskustelun alussa.

Avoimen varhaiskasvatuksen kerhoissa lapsille voidaan laatia varhaiskasvatussuunnitelma erikseen sovittaessa. Pääsääntöisesti tiedonsiirto kerhoista esiopetukseen toteutetaan kasvattajien havaintoihin, pedagogiseen dokumentointiin ja huoltajien kanssa käytyyn keskusteluun perustuvan tiedonsiirto-lomakkeen avulla.

Päiväkodinopettajan asiantuntijuus kunnallisessa ja yksityisessä perhepäivähoidossa

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvät lomakkeet ja niihin liittyvä koulutus on laadittu pedagogisesta näkökulmasta. Perhepäivähoitajalla on mahdollisuus konsultoida päiväkodinopettajaa ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin liittyen. Perhepäivähoidon lapsiryhmäkohtainen suunnitelma muodostuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmista.

Lapsen vasu-prosessi

Aloitus

Tutustuminen

Vasu-keskustelu

Lapsiryhmän kohtaaminen

Toiminta

Arviointi

Kutsutaan lapsi ja huoltajat tutustumaan varhaiskasvatuspaik-kaan.

Kerrotaan huoltajille varhaiskasvatuspaikan toimintakulttuurista

ja -käytännöistä.

Pyydetään huoltajia kertomaan lapsestaan sekä odotuksistaan ja toiveistaan varhaiskasvatukselle.

Kerrotaan huoltajille osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle.

Sovitaan huoltajien kanssa vasu-keskustelun ajankohta.

Kasvattajatiimi valmistautuu vasukeskusteluun.

Pedagogista dokumentointia hyödynnetään suunnitelman laadinnassa

Huomioidaan yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmat.

Vasukeskustelussa yhdistyvät lapsen, huoltajien ja henkilöstön näkemykset.

Huomioidaan päivittäisten kohtaamisten ja keskustelujen merkitys yhteistyössä.

Kirjataan lapsen kehitystä oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.

Suunnitelmasta vastaa lapsiryhmän päiväkodinopettaja.

Suunnitelmaa täsmennetään lasten vasuista nousseilla asioilla että henkilöstön havainnoilla

Lapsiryhmäkohtainen suunnitelma muodostuu mm seuraavista asioista

* ryhmän kiinnostuksen kohteet

* lasten osallisuus

* ryhmän tarpeita vastaava ja muuntuva oppimisympäristö

* kehityksen ja oppimisen tuki

* laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

Varhaiskasvatuksessa lapsi:

* opettelee

* kokee

* toimii

* osallistuu

* leikkii

* liikkuu

* tutkii

* ilmaisee

Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.

Arviointiin osallistuvat henkilöstö, lapset ja huoltajat.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä