Toiminnan arvioinnin tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekä varhaiskasvatuksen kehittämistä. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.^[1] Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tulee olla oma-aloitteista, suunnitelmallista ja säännöllistä. Arvioinnin avulla edistetään varhaiskasvatuksen laatua, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa.

7.1 Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen

Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen^[2]. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista.

Kansallisen tason arvioinnin tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa^[3]. Kansallisen tason arvioinnit palvelevat varhaiskasvatuksen kehittämistä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Arviointitietoja voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä vertailuissa. Ulkopuolista arviointia voidaan järjestää myös muiden tahojen suorittamana tai kansainvälisenä arviointina.^[4]

Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista eri toimintamuodoissa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää järjestäjä- ja yksikkötason arvioinnissa käytettävistä menettelytavoista. On tärkeää, että paikallisilla päättäjillä, huoltajilla sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja sen laadusta. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa^[5]. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi on keskeinen osa varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä paikallisesti. Lapsille ja heidän huoltajilleen on järjestettävä mahdollisuus säännöllisesti osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin^[6].

Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena voi olla muun muassa henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt.

Yksilötason arviointi perustuu varhaiskasvatuslakiin ja tarkoittaa lasten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on tärkeää arvioida aina ennen sen laatimista tai päivittämistä. Arvioinnin yhteydessä lapsi, huoltaja ja henkilöstö pohtivat omalta osaltaan, miten yhdessä kirjatut toiminnan tavoitteet ja sopimukset on huomioitu ja miten ne ovat toteutuneet varhaiskasvatuksen toiminnassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman arviointi on myös osa lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukea. Tätä arviointitehtävää kuvataan tarkemmin luvuissa 1 ja 5.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, kunkin luvun lopussa, olevat paikallisesti päätettävät asiat ohjaavat paikallisen suunnitelman laatimisessa sekä sen arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä tarkistaa varhaiskasvatussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta. Lisäksi paikalliset tarpeet ja kehittämistyön tulokset ohjaavat arviointia.

Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen

Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteasiakirja ja Pirkkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma ovat perustana toiminnan suunnittelulle, toteutukselle, arvioinnille ja kehittämiselle. Varhaiskasvatuksen laatu rakentuu jokapäiväisessä työssä ja näkyy kaikessa toiminnassa. Se on vuorovaikutusta ja osaamista. Laadun parantaminen edellyttää vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamista, jatkuvaa arviointia ja toiminnan kehittämistä tavoitteiden suuntaisesti seuraavilla tasoilla (Kuva 5).

Kuva 5. Varhaiskasvatussuunnitelmien kokonaisuus

Arviointiin osallistuvat lapset, huoltajat, henkilöstö ja yhteistyöverkostot. Menetelmiä ovat lasten haastattelut ja havainnointi, asiakaskyselyt, arviointi- ja palautekeskustelut huoltajien kanssa, työyhteisöjen arviointikeskustelut, henkilöstön itsearviointi ja kehityskeskustelut. Arvioinnin kohteita ovat muun muassa varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen ja toimintasuunnitelmien toteutuminen sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen, johtaminen ja työhyvinvointi sekä palvelutarjonta. Kuntatason laadun arvioinnin tulokset julkaistaan kunnan internetsivuilla ja yksikkötason arvioinnin tuloksista tiedotetaan asianosaisia.

Laadun arvioinnin ja kehittämisen suunnitelma kirjataan osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaa.

[1] Varhaiskasvatuslaki 9 b §

[2] Varhaiskasvatuslaki 9 b §

[3] Varhaiskasvatuslaki 9 b §

[4] Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi

siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) 9 b §, perustelut s. 21–22

[5] Varhaiskasvatuslaki 9 b §

[6] Varhaiskasvatuslaki 7 b §