9.lk

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1

Oppilas osaa nimetä pohjoismaiseen kieliperheeseen kuuluvat kielet sekä muita alueellisia kieliä, kuten saame, fääri ja grönlanti, sekä sijoittaa ne kartalle.

Oppilas tiedostaa, että monet yhteiset arvot yhdistävät Pohjoismaita.

T2

Oppilas osaa havainnoida kieltä, löytää siitä säännönmukaisuuksia, soveltaa oivalluksiaan erilaisissa kielenkäyttötilanteissa sekä nimetä kielen keskeisimpiä ilmiöitä.

Oppilas osaa käyttää äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä havaintojensa tukena.

Kielenopiskelutaidot

T3

Oppilas oppii asettamaan opiskelulleen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita, valitsemaan itselleen soveltuvia työtapoja, ottamaan vastuuta omasta työskentelystään sekä arvioimaan realistisesti omaa työskentelyään ja osaamistaan. Oppilas oppii osallistumaan vuorovaikutustilanteisiin rakentavasti sekä antamaan kannustavaa palautetta.

T4

Oppilas oppii huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä koulussa ja vapaa-ajalla kommunikoinnin ja tiedonhaun välineenä. Oppilas oivaltaa mahdollisimman monipuolisen kielitaidon merkityksen myös jatko-opintojen ja työelämän kannalta.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5

Oppilas osaa soveltaa keskeistä kieliainesta erilaisissa tutuissa viestintätilanteissa tukien sanomaansa ei-kielellisen viestinnän keinoin ja käyttäen tarvittaessa keskustelukumppanin apua.

T6

Oppilas osallistuu viestintätilanteisiin rohkeasti yrittäen. Oppilas osaa käyttää äänenpainoja, ilmeitä, eleitä ja muuta oheisviestintää ja apukeinoja viestin ymmärrettävyyden tukena.

Oppilas osaa ilmaista avuntarpeensa pyytäen hidastusta, toistoa tai muuta selvennystä, jos ei ymmärrä keskustelukumppaninsa viestiä.

T7

Oppilas osaa soveltaa ruotsin kieleen kuuluvia kohteliaita käytänteitä sosiaalisissa tilanteissa.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8

Oppilas osaa hyödyntää asiayhteyttä ja päättelyä ottaessaan selvää tuttua kieliainesta sisältävästä puhutusta tai kirjoitetusta tekstistä ja löytää siitä tarvitsemansa keskeisen tiedon.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9

Oppilas osaa soveltaa puhuen ja kirjoittaen tuttua sanastoa ja keskeisiä ilmauksia yksinkertaisin lauserakentein omissa tuotoksissaan, jotka käsittelevät häneen itseensä ja hänen läheiseen elämänpiiriinsä liittyviä aiheita.

Oppilas osaa ääntää keskeiset tutut ilmaukset ymmärrettävästi.

9.lk

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Tutustutaan Pohjoismaihin, pohjoismaisiin kieliin ja pohjoismaalaisia yhdistäviin arvoihin, kuten kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiseen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Pohditaan, kuinka kunkin maan kieliolot ovat seurausta maan Pohjoismaiden yhteisestä historiasta, maantieteestä sekä politiikasta. Vahvistetaan oppilaan omaa identiteettiä sekä suomalaisena että pohjoismaalaisena esimerkiksi tutustumalla erilaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja vertailemalla niitä. Toimitaan vuorovaikutuksessa toista kieltä ja kulttuuria edustavan henkilön kanssa rakentavasti, arvostavasti ja hyviä tapoja noudattaen. Verkostoitumisessa voidaan tehdä kokeiluja myös sosiaalisen median keinoin. (T1)

Syvennetään oppilaan käsitystä kielen keskeisimmistä rakenteista ja taitoa kuvata niitä kielitiedon käsittein. Sovelletaan opittua keskeistä kielitietoa ja sanastoa omissa tuotoksissa. (T2)

S2 Kielenopiskelutaidot

Syvennetään elinikäiseen oppimiseen tähtääviä monipuolisia kieltenopiskelutaitoja. Oppilasta kannustetaan kiinnittämään huomiota omiin vahvuuksiinsa ja haasteisiinsa kielenoppijana sekä käyttämään ja soveltamaan erilaisia kielenoppimisstrategioita monipuolisesti omaa osaamistaan edistääkseen. Ohjataan oppilasta ottamaan aktiivisesti vastuuta omien realististen tavoitteidensa asettelusta, työn suunnittelusta sekä työskentelyprosessista. Vahvistetaan positiivista suhtautumista kielten opiskeluun ja opiskeluun yleisesti sekä itseen oppijana. Käytetään monipuolisia työskentelytapoja, jotka auttavat oppilasta löytämään itselleen luontevia ja tehokkaita opiskelutapoja toimiessaan niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin. Työskennellään pitkäjänteisesti toisia arvostavalla, kannustavalla ja positiivisella tavalla vastavuoroisesti, myös arvioidessa itseä ja ryhmän muita jäseniä. Korostetaan hyvien vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen tärkeyttä koulutyössä, kaikessa koulun ulkopuolisessa toiminnassa ja työelämässä. (T3)

Huomataan oman kielitaidon käyttömahdollisuudet niin koulun toiminnassa kuin koulun ulkopuolellakin itseilmaisun ja tiedonhankinnan välineenä. Etsitään omille taidoille sopivaa ja kiinnostuksen kohteisiin liittyvää aineistoa. Keskustellaan siitä, kuinka vahvat ruotsin kielen alkeistaidot luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle ja edistävät oppilaan mahdollisuuksia toimia osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä ja kestävän tulevaisuuden rakentajana. Pohditaan, miten monipuolinen kielitaito ja erityisesti ruotsin kielen taito voi auttaa myöhemmin opiskelu- ja työmahdollisuuksien löytämisessä. Vuorovaikutuksen keinot, ruotsin opiskelussa tarvittavat kielitiedon käsitteet ja työtavat luovat yhteyksiä äidinkielen, A1-kielen sekä mahdollisen A2- ja/tai B2-kielen opintoihin. Ruotsin kielen sisältöjä voidaan luontevasti yhdistää mm. biologian, maantiedon, terveystiedon, yhteiskuntaopin, opinto-ohjauksen sekä mahdollisten valinnaisten taito- ja taideaineiden, kuten kuvataiteen, musiikin ja kotitalouden, kanssa. Ruotsin kieltä voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa tiedonhaun välineenä. (T4)

S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

Vuorovaikutustaitoja syvennetään jatko-opintoja silmällä pitäen. Vuorovaikutusta harjoitellaan monipuolisesti sekä puhuen että kirjoittaen. Painopiste on epämuodollisissa ja arkielämään liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Pohjoismainen näkökulma pidetään vahvasti esillä: keskustellaan myös ruotsin kielen taidon tuomista mahdollisuuksista opiskella ja työskennellä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. (T5)

Syvennetään taitoa käyttää monipuolisesti ja omia, itselle ominaisia kielen oppimisen ja viestinnän strategioita. Luontevan viestinnän keinoja ovat esimerkiksi puhekumppanin huomioonottaminen ja aktiivinen kuunteleminen, vuoronotto, selvennyksen pyytäminen, reagoiminen, kiertoilmausten käyttäminen, ylä- ja alakäsitteiden käyttäminen, tarvittavan käsitteen kuvaileminen, tarvittaessa avun pyytäminen keskustelukumppanilta, muihin kieliin tukeutuminen, piirtäminen sekä eleet, ilmeet ja muu kehonkieli. Viestin välittyminen on virheettömyyttä tärkeämpää. Hyödynnetään tilanteeseen sopivia apuvälineitä. Pyritään soveltamaan opittua yksilöllisesti. (T6)

Sovelletaan erilaisia kohteliaita ilmaisutapoja ja fraaseja uusissa viestintätilanteissa. Harjoitellaan esimerkiksi kohteliasta tapaa tervehtiä, kysyä kuulumisia, pyytää jotakin esim. ravintolassa, kiittää ja pyytää anteeksi. (T7)

Tulkintataitoja harjoiteltaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tekstityyppejä puhuttuina ja kirjoitettuina sekä kuvitettuina, esim. kertovat tekstit, dialogit, lyhyet uutiset, toimintaohjeet, lehtiartikkelit, mainokset, esitteet, elokuvakatkelmat, sarjakuvat, laulujen sanoitukset, opasteet ja aikataulut. Hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia oman elinympäristön, oppimateriaalien, lehtien ja muiden painotuotteiden sekä sähköisten viestimien ja tarjoamia aihepiirejä. Tekstejä valittaessa otetaan huomioon ajankohtaisuus ja aiheiden kiinnostavuus ja merkityksellisyys oppilaille. Harjoitellaan sekä tekstin keskeisen sisällön kokonaisvaltaista ymmärtämistä (esim. “Kerro parillesi lyhyesti, mistä teksti kertoo.) että yksityiskohtaisen tiedon etsimistä tekstistä (esim. “Vastaa kysymyksiin tekstin perusteella.”). Harjoitellaan tulkintataitoja, esim. vieraan sanan merkityksen päättelemistä asiayhteyden avulla. Kannustetaan oppilasta rakentamaan itselleen mahdollisimman laajaa sana- ja ilmaisuvarastoa. (T8)

Sanavarastoa ja kielitietoa sovelletaan luovasti omissa erityyppisissä tekstituotoksissa suullisesti ja kirjallisesti. Käytetään esimerkiksi toiminnallisuutta, pelillisyyttä, roolin ottamista ja leikillisyyttä lisäämään motivaatiota ja rohkeutta ilmaista itseään luovasti. Korostetaan positiivista ja optimistista asennetta omaa opiskelua kohtaan. Syvennetään taitoa valita eriyttäviä tehtäviä ja työtapoja omien taitojen mukaan ja sovelletaan opittua esimerkiksi portfolio-työskentelyssä, joka voi koostua sekä puhutuista että kirjoitetuista tuotoksista. Aiemmin esille otettuja aihepiirejä (itsestä ja omasta elinpiiristä kertominen, palvelutilanteet ja matkustaminen) voidaan tarpeen mukaan kerrata, vahvistaa ja syventää. Keskeinen uusi aihepiiri voi olla esim. jatko-opinnot ja työelämä. Vahvistetaan sujuvaa ääntämistä: harjoitellaan ruotsin kielelle tyypillisiä äänteitä, sana- ja lausepainoa vaihtelevilla työtavoilla. Keskustellaan oikeanlaisen ääntämisen merkityksestä viestin ymmärrettävyydessä. Autenttista mallia ääntämiseen voidaan etsiä oppimateriaalien ohella verkosta, erilaisista ohjelmatallenteista, televisiosta jne. Hyödynnetään kielitietouden karttumista: keskeiset lauserakenteet ja eri sanaluokkiin kuuluvien sanojen tärkeimmät erityispiirteet alkavat tulla selkeämmin esiin myös omissa tuotoksissa tukien viestin ymmärrettävyyttä. (T9)