Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1

Oppilas tutustuu eri kieliperheisiin ilmiönä ja kielten välisiin sukulaisuussuhteisiin. Oppilas oppii kuvailemaan sekä Pohjoismaissa puhuttavien että muiden osaamiensa kielten sukulaisuussuhdetta.

T2

Oppilas oppii kertomaan syitä ruotsin asemaan Suomen toisena kansalliskielenä sekä nimeämään joitakin esimerkkejä sen vaikutuksesta suomen kielen sanastoon.

Kieltenopiskelutaidot

T3

Oppilas harjoittelee tavoitteen asettamista omalle työskentelylleen. Oppilas harjoittelee aktiivista osallistumista eri tavoin tapahtuvaan työskentelyyn sekä ottamaan itsenäisesti vastuuta opiskelustaan niin koulussa kuin kotonakin.

Oppilas harjoittelee arvioimaan omaa toimintaansa realistisesti.

Oppilas harjoittelee positiivista tapaa toimia ryhmässä.

T4

Oppilas harjoittelee huomaamaan kielitaidon hyötyjä ja ruotsin kielen käyttömahdollisuuksia niin koulussa kuin vapaa-ajallakin sekä kommunikaation että tiedonhaun välineenä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5

Oppilas oppii osallistumaan rohkeasti suullisia, yksinkertaisia ja paljon tuttua sanastoa sisältäviin harjoittelutilanteisiin. Oppilas harjoittelee tutun kieliaineksen soveltamista erityisesti suullisissa kielenkäyttötilanteissa tarvittaessa keskustelukumppanin tukeen nojautuen. T6

Oppilas harjoittelee tuttua kieliainesta vahvistaen viestin ymmärrettävyyttä myös erilaisin ei-kielellisin keinoin. Oppilas oppii viestinnän vastavuoroisuutta: pyytämään keskustelukumppania hidastamaan tai toistamaan sanomansa ja auttamaan oppilasta. T7

Oppilas osaa tervehtiä, kysyä kuulumisia, pyytää ja kiittää sekä pyytää anteeksi kohteliaasti tilanteeseen sopivalla tavalla.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8

Oppilas harjoittelee ottamaan selvää ja hakemaan tietoa paljon tuttua kieliainesta sisältävästä yksinkertaisesta puhutusta ja kirjoitetusta viestistä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9

Oppilas harjoittelee itsensä ilmaisemista rohkeasti kielenkäyttötilanteissa, joissa sovelletaan keskeistä kieliainesta puhuen ja kirjoittaen. Oppilas harjoittelee tunnistamaan ja tuottamaan ymmärrettävästi ruotsin kielelle tyypillisiä äänteitä ja keskeisiä ilmaisuja.

Oppilas oppii kirjoittamaan oikein keskeisimpiä, usein toistuvia sanoja ja fraaseja.

Ruotsi: sisällöt 6. luokalla

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Keskustellaan yhdessä, mitä kieliä oppilaat jo osaavat tai tietävät. Pohditaan omaa kielenoppimishistoriaansa ja tapaa oppia kieliä. Tutustutaan pohjoismaiseen kieliperheeseen. Keskustellaan omista mahdollisista matkakokemuksista ja kieli- ja kulttuurierojen havainnoista. Ohjataan oppilasta elinympäristössään esiintyvän ruotsin kielen havainnointiin, esim. kotoa löytyvät elintarvikepakkaukset ja erilaiset tuoteselosteet. (T1)

Vertaillaan suomen, ruotsin ja muiden kielten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä tehdään huomioita siitä, miten ruotsin kieli on vaikuttanut suomen kielen sanastoon ja kuinka esim. Suomen ja Ruotsin yhteinen menneisyys on vaikuttanut lainasanojen yleistymiseen ruotsista suomeen. Hyödynnetään esim. merkitysten päättelemiseen myös oppilaiden osaamia muita kieliä. Keskustellaan monipuolisen kielitaidon hyödyistä suomalaisille. Tutustutaan joihinkin tyypillisiin tapoihin viettää juhlia (esim. syntymäpäivä, venetsialaiset, Lucian-päivä, joulu tai juhannus) erityisesti Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan internetin suomia mahdollisuuksia tuoda ruotsinkielistä kulttuuria ja ruotsinkielisiä ilmiöitä luokkahuoneeseen. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kotikansainvälisyyttä (eli omasta asuinympäristöstä, koulusta, kotipaikkakunnalta jne. löytyvää vieraan kielen osaamista ja kulttuurin tuntemusta). Pääpaino on Suomessa ja suomenruotsalaisuudessa sekä Suomessa osana Pohjoismaita. (T2)

S2 Kielenopiskelutaidot

Tutustutaan ruotsin opiskelun tavoitteisiin ja harjoitellaan omien tavoitteiden asettelua ja oman työn suunnittelua. Käytetään toiminnallisia työtapoja sekä pari- ja ryhmätyön muotoja, joissa on tärkeää oppia ottamaan huomioon muut ryhmän jäsenet sekä kantamaan vastuu paitsi omasta myös koko ryhmän toiminnasta. Hyödynnetään vertaisoppimista. Keskustellaan oman positiivisen asennoitumisen vaikutuksesta omaan opiskeluun ja koko ryhmän työskentelyyn. Kannustetaan ja ohjataan oppilasta pitkäjänteiseen harjoitteluun ja ottamaan itse vastuuta mm. kotitehtävistä sekä valitsemaan omille taidoille sopivimmat tehtävät eriyttävästä materiaalista. Harjoitellaan realistista ja oppimiseen kannustavaa itse- ja vertaisarviointia. Hyödynnetään sähköisen viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia, esimerkiksi käytetään kännykkää ruotsinkielisillä asetuksilla, tutustutaan sähköisiin sanakirjoihin, tutkitaan omaan harrastukseen tai muuhun mielenkiinnon kohteeseen liittyviä ruotsinkielisiä internet-sivustoja jne. (T3)

Opetuksessa on tärkeää hyödyntää autenttisia eli oppilaalle sisällöllisesti merkityksellisiä tekstejä. Omaa elinympäristöä tarkastelemalla voidaan löytää esimerkkejä ruotsin kielestä (esim. tuoteselosteet, käyttöohjeet, esitteet, satuhahmot, paikkakuntien ja maiden nimet, televisio-ohjelmat, lehdet, internet-sivut). Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintäteknologiaa, kun työstetään ajankohtaisia, oppilaalle läheisiä ja kiinnostavia aihealueita. Vuorovaikutuksen keinot ja ruotsin opiskelussa tarvittavat kielitiedon käsitteet sekä työtavat luovat yhteyksiä äidinkielen sekä oppilaan opiskelemien muiden kielten opintoihin. Ruotsin kieltä voi sisällyttää monien muiden oppiaineiden kanssa monialaisiin kokonaisuuksiin, esim. Pohjoismaat ovat yhteinen opiskeluaihe alakoulun ympäristöopin sekä historian kanssa. Musiikin ja kuvataiteen elementtejä voidaan myös yhdistää luontevasti ruotsin opiskeluun. (T4)

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

Korostetaan rohkeutta kokeilla uusia viestintätilanteita ja soveltaa opittua niissä. Harjoitellaan kohteliasta ja ruotsin kielelle ominaista viestintää. Kiinnitetään huomiota tilanteiden ja kulttuurin lukutaitoon sekä tilanneherkkyyden kehittymiseen. Opetellaan kysymään ja vastaamaan sekä toimimaan vastavuoroisesti erilaisissa viestinnällisissä ja vuorovaikutteisissa tilanteissa. (T5)

Harjoitellaan luontevia ja tehokkaita viestintästrategioita, kuten kuinka pyydetään keskustelukumppania hidastamaan ja toistamaan sanomaansa tai kuinka yksinkertaistetaan vaikeita ilmauksia ja käytetään kiertoilmauksia sekä eleitä, ilmeitä ja äänenpainoja viestin ymmärrettävyyden lisäämiseksi. Hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti opittua keskeistä sanastoa ja harjoiteltuja ilmauksia. Kiinnitetään huomiota oppilaalle itselleen ominaiseen tapaan oppia. Harjoitellaan käyttämään liikettä ja mahdollisimman monia aistikanavia sekä annetaan tilaa myös tunneilmaisulle, luovuudelle ja leikille. Kannustetaan ja ohjataan käyttämään kielen käytön apuvälineitä, esim. verkkosanakirjoja. (T6)

Pohditaan elinympäristön vaikutusta tapakulttuuriin ja keskustellaan erilaisista tavoista, joita oppilaat ovat havainnoineet esim. televisio-ohjelmissa tai matkalla ollessaan. Harjoitellaan kohteliaita viestinnän muotoja. Tutustutaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluviin ilmauksiin ja ruotsin kielelle ominaisiin tapoihin toimia ja reagoida hyvien tapojen mukaisesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Käytetään mahdollisimman paljon autenttista kuva- ja äänimateriaalia, esim. lyhyitä elokuvakatkelmia, tukemaan oppimista. (T7)

Tulkintataitoja harjoiteltaessa lähdetään liikkeelle lyhyistä, paljon tuttua sanastoa sisältävistä puhutuista ja kirjoitetuista teksteistä ja edetään vaikeampiin, enemmän päättelyä vaativiin teksteihin. Harjoitellaan tekstin keskeisen sisällön ymmärtämistä esim. erilaisia apuvälineitä käyttäen ja tekemällä tilanneyhteyden avulla päätelmiä, esim. tärkeimmät henkilötiedot, tapahtuman ajankohta, paikka ja luonne tai toimintaohje. Tutkitaan omasta ympäristöstä mahdollisesti löytyvää ruotsinkielistä informaatiota kuten katujen nimiä, opasteita ja rakennusten nimiä. Harjoitellaan erilaisia lukustrategioita (esim. kerroksittainen lukeminen: sisällön ennakointi otsikon ja kuvituksen avulla, silmäilevä lukeminen, tarkempi syventyminen ja tekstin kertaus). Käytetään erilaisia tekstityyppejä (esim. kertova tai kuvaileva teksti, haastattelu, dialogi, mainos, juliste, sarjakuva, sukupuu, ajatuskartta). Kiinnitetään erityistä huomiota tekstien autenttisuuteen, oppilaslähtöisyyteen ja oppilaille omakohtaiseen merkityksellisyyteen. Internet ja erilaiset verkkotyökalut mahdollistavat elävän kielimallin tuomisen oppilaan omaan opiskeluympäristöön sekä ajankohtaisen ja oppilasta kiinnostavan kieliaineksen valinnan. Rohkaistaan oppilasta omatoimisuuteen ja aloitteellisuuteen työskentelyssään. (T8)

Oppilaiden ilmaisurohkeutta lisätään monipuolisten toiminnallisten työtapojen avulla, esim. pelit, leikit, lorut, laulut, musiikki, draama. Myös tunneilmaisulle annetaan tilaa. Pääpaino on rohkeudessa käyttää kieltä, ei rakenteellisessa virheettömyydessä. Oppilasta kannustetaan näkemään omat vahvuutensa kielenoppijana. Harjoitellaan valitsemaan omille taidoille sopivia tehtäviä. (T9)

Hyvän sanavaraston kerryttämiseen hyödynnetään erilaisia oppimisstrategioita (esim. sanojen ryhmittely, pantomiimi, sanakorttien laatiminen, nettitehtävät ja pelilliset sovellukset) mahdollisimman monin eri tavoin. Käytetään kuvia viestinnän tukena. Mieleen painamisessa on keskeistä sanaston toistuvuus harjoittelutilanteissa sekä harjoittelutilanteiden monipuolisuus sekä mahdollisuus tehdä omia sovelluksia opittavasta aiheesta. Vaikka pääpaino on puhutussa kielessä, kiinnitetään huomiota myös oikeinkirjoitukseen (esim. å-kirjain). Harjoitellaan erilaisten apuvälineiden, esim. oppikirjan sanastojen, sähköisten ja perinteisten sanakirjojen, käyttöä omien tuotosten tuottamisessa. Lähdetään liikkeelle oppilaan omaan elinpiiriin liittyvistä aiheista. Harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti tervehdyksiä, itsensä ja keskustelukumppanin esittelemistä, perusasioiden kertomista ja tiedustelemista (esim. ikää, nimeä, asuinpaikkaa, perheenjäseniä, harrastusta, koulua ja vointia) sekä itselle esitettyihin kysymyksiin lyhyesti vastaamista. Tutustutaan keskeisiin ajan ja paikan ilmauksiin, lukumääriin ja kellonaikoihin. Harjoitellaan kirjoittamaan luontevasti tavallisia yksittäisiä sanoja ja sanontoja, esim. numeroita, nimiä, ikää ja osoitteita ja maita. Kirjoitetaan lyhyitä viestejä, esim. onnitteluviesti, lomatervehdys tai muistilappu, sekä lauseita myös sanelun mukaan esim. parityöskentelynä. Harjoitellaan erottamaan puheesta suomen kielestä poikkeavia äänteitä sekä sana- ja lausepainoja. Harjoitellaan intonaatiota ja puherytmiä lukemalla tuttua tekstiä ääneen, esim. matkimalla tai malliäänitteen mukana, ja erilaisin pariharjoituksin. (T9)