Lukuvuosisuunnitelma
Vuosisuunnitelma 2024-2025
Kontiopuiston koulu
Kuusitie 46
76120 Pieksämäki
040 0855 595
Rehtori
Johanna Lehvonen
0400 855 785
johanna.lehvonen@pieksamaki.fi
Apulaisjohtaja
Eeva Jääskeläinen
040 6413401
eeva.jääskeläinen@edu.pieksamaki.fi
Koulusihteeri
Pirjo Oksanen
044 5888 2416
pirjo.oksanen@pieksamaki.fi
Sari Ollikainen
044 799 5452
sari.susanna.ollikainen@pieksamaki.fi
opettajat
email: etunimi.sukunimi@edu.pieksamaki.fi
https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/kontiopuiston-koulu
1. Koulun perustiedot
Kontiopuiston koulu
1.1 Koulutiedot
1. tunti 8.30 - 9.15
2. tunti 9.15- 10.00
3. tunti 10.30 - 11.15 I -ruokailu päättyy klo 11.30
4. tunti 11.45-12.30
4. tunti 11.30 - 12.15 II-ruokailu
5. tunti 12.45 - 13.30
6. tunti 13.45 - 14.30
Koulun yhteinen päivänavaus kerran kuukaudessa salissa, muina viikonpäivinä luokissa.
Koululla ei ole jaksotettua opetusta.
1.2 Opetusryhmät ja oppilasmäärät
2024-2025
1A 13
1B 16
1D 4
2A 21
2B 19
2D 6
3A 22
3B 21
3D 9
4A 18
4B 18
4D 5
5A 24
5B 23
5D 4
6A 17
6B 17
6C 18
valmistava 1 9 opp.
valmistava 2 5 opp.
Luokittain
- 33
- 46
- 52
- 41
- 51
- 52
- valmistavat 14
Koulun oppilasmäärä 18.9.2024 yht. 289 oppilasta
1.3 Tuntikehys ja sen jakautuminen/käyttö
Koulukohtaisesta tuntikehyksestä on erillinen liite. Tuntikehystä on jaettu mahdollisimman tasapuolisesti opetusryhmien kesken. Jakotunteja on käytetty oppilasmäärältään luokkiin sekä ylemmillä luokilla englannin, matematiikan, suomen kielen ja käsityön opetukseen. Lisäksi jaoimme kuudennnen luokan oppilaat kolmeen opetusryhmään kahden sijaan. Tänä lukuvuonna koulussa on yksi valmistava ryhmää ja erillistä S2-opetusta 12h /viikossa S2-oppilaille. S2-oppilaille on palkattu koulunkäynninohjaajia tukemaan heidän integroitumistaan suomalaiseen kouluun ja auttamaan ja tukemaan heidän suomen kielen oppimista.
Koulun painopistealueet ja toimenpiteet
Koulumme painopistealueena ovat lukuvuotena 2024-2025 yhteisöllisyys ja vahvuuksien huomioiminen sekä lukutaito. Näiden teemojen ympärille on perustettu ryhmä, jotka edistävät ja kehittävät toimintaamme teemojen suuntaan. Koulussa toimii osa-aikainen kasvatusohjaaja luokilla 1.-4. ja osa-aikainen koulunuorisotyöntekijä luokilla 5.-6.
Koulun oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään lukuvuonna erityistä huomioita. Hyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämisen tukena toimivat kyselyt ja niiden tulosten pohjalta tehdyt hyvinvointisuunnitelmat.
Iltapäivätoiminta tukee kokonaiskoulupäivä-ajattelua.
Koulun välituntitoimintaa pyritään kehittämään liikunnalliseen suuntaan. Koulu on mukana liikunnallisen nuorisotyön hankkeessa. Lisäksi pitkällä välitunnilla toimii oppilaiden toimesta liikuntavälinevuokraamo.
Kontiopuiston koulussa järjestetään iltapäivätoimintaa 1-2. luokan ja pienluokkien oppilaille iltapäivisin. Vanhemmat anovat lapselleen paikkaa ja myös kustantavat osan toiminnasta. IP-toiminta on siirtynyt osaksi koulun toimintaa. Kokonaiskoulupäivä-ajattelussa lähdetään siitä, että IP-parkki on jatkoa koulupäivälle. Tätä tuetaan siten, että iltapäivätoiminnassa on mukana myös koulunkäynninohjaajia, jotka jo päivällä ovat olleet mukana lapsen opiskelussa. Koulussa järjestetään 1. luokkalaisille aamupäivätoimintaa kahtena aamuna viikossa, tiistaina ja torstaina klo 8.30-10.00.
1.4 Koulun toimintakalenteri
Syyslukukausi 7.8.-22.12.2024
Kevätlukukausi 7.1.-31.5.2025
LOMAT
Syysloma 21. - 25.10. 2024 (vk 43)
Joululoma 23.12.2024 - 3.1.2025
Talviloma 24. - 28.2.2025 (vk 9)
Pääsiäisloma 19. - 21.4.2025
Koululla on runsaasti oppituntien ulkopuolista ohjelmaa. Koulun yhteisiä tapahtumia ovat lukukausien päättäjäiset,itsenäisyyspäiväjuhlat, seurakunnan järjestämät aamunavaukset ja kirkkokäynnit sekä erilaiset vierailijat, mm. musiikki- ja teatterivierailut. Koululaiset osallistuvat urheilupäiviin ja koulujen välisiin urheilukilpailuihin sekä paikkakunnalla että lähikaupungeissa. Liikuntatunteja pidetään myös koulun ulkopuolella, mm. uimahalli ja jäähalli tuovat vaihtelua ja monipuolisuutta liikuntatunneille samoin suunnistus esim. Nikkarilan alueella tai pururadan ympäristössä.
Oppilaskunta järjestää tapahtumia ja toimintaa lukuvuoden aikana.
Luokkatoimikunnat kokoontuvat, keräävät rahoitusta ja tekevät luokkaretkiä. Suunnitelmat koulun ulkopuolella tapahtuvista retkistä/tapahtumista, leirikoulusta ja /tai luokkaretkestä toimitetaan rehtorille ennen tapahtumaa.
Jokaiselle vuositasolle tulee yksi "Suuri Päivä", jotka luokkatasoittain ovat seuraavat:
1. lk 100. koulupäivä eli "juhlistamme" 100. koulupäivää.
2. lk retkipäivä
3. lk itsenäisyyspäivävastaanotto; kaikille kaupungin 3. luokkalaisille.
4. lk Tee ite-päivä; kaupungin yhteinen tapahtuma
5. lk Liikuntapäivä
6. lk Luokkaretki
2. Koulutuksen järjestäminen, johtaminen ja kehittäminen
Perusopetusta järjestetään koulutuksen järjestäjän määrittelemän toiminta-ajatuksen ja arvopohjan lähtökohdista. Koulutusta ja koulun toimintaa johdetaan määritellyn strategian perusteella siten, että johtamisessa noudatetaan hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja. Yhtenä koulun johdon keskeisenä tehtävänä on edistää yhteisen arvopohjan ja koulun perustehtävän toteutumista sekä luoda hyvät edellytykset opettamiselle ja oppimiselle. Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa.
2.1 Koulun toiminta-ajatus
Koulun toiminta-ajatus
Olemme yhdessä vanhempien ja henkilöstön kanssa valinneet meille tärkeitä asioita, joista olemme muodostaneet seuraavat toimintaamme ohjaavat asiat.
Visio:
Turvallinen koulu
Missio:
Luoda turvallinen ja välittävä ilmapiiri, jossa kaikilla on mahdollisuus kehittyä ja oppia
Arvot:
1. vastuunottaminen
2. yhteistyö
3. yhteiset säännöt
4. hyvät tavat
Toimimme oppivelvollisuuskouluna noudattaen peruskoululain- ja asetuksen määrittelemiä opetus- ja kasvatustehtäviä;
Tuemme oppilaan persoonallisuuden kasvua yhteiskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti
Luomme edellytyksiä suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteisössä toimimiselle
Tuemme opinnoissa myöhemminkin tarpeellisten tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien kehittymistä
Otamme huomioon oppilaiden erilaisuuden järjestämällä toimintamme joustavasti ja tarvittaessa yksilöllistämällä opetusta .
Kasvatusvastuu on koko koulun henkilökunnalla. Koulu tekee kasvatustyössä yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Koulun toiminnan tavoitteena on, että
-oppilas ymmärtää koulutyönsä merkityksen ja toimii päämäärätietoisesti
-oppilas ymmärtää käyvänsä koulua itseään varten
-oppilas ymmärtää, että harjoittelemalla pystyy kehittämään itseään ja taitojaan eri osa-alueilla
Oppilasta ohjataan
- myönteiseen ajatteluun
- tiedostamaan omat ja toisten vahvuudet
- tiedostamaan omat ja toisten heikkoudet ja ymmärtämään niitä
- työskentelemään ryhmissä
- omaksumaan hyvät, kohteliaat ja kestävät käyttäytymismuodot
- kehittämään itsehillintäänsä
- noudattamaan yhteisesti tehtyjä sopimuksia
Lukuvuonna 2024-2024 painopisteenä on lasten vahvuuksien esille nostaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
2.2 Lukuvuoden kehittämiskohteet
Opetustoimen tavoitteet
Eheän ja yhtenäisen kasvun sekä oppimispolun edistäminen.
Kestävän ja laadukkaan palvelurakenteen kehittäminen.
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen opiskelu- ja työyhteisöissä.
Koulukohtaiset kehittämishankkeet ja erityistehtävät
Kontiopuiston koulun painopistealueet lukuvuonna 2024-25 ovat:
- yhteisöllisyys
- vahvuuksien huomioiminen
- lukutaito
TVT-ryhmä
Tehtävänä TVT-strategian toteutumisen seuranta.
TVT -vastaavina toimivat Ulla Heikkinen ja Tarja Id.
Koulun Digituki-henkilöinä toimivat Tarja Id ja Eeva Jääskeläinen.
Koulun kehittämisryhmä
Koulun painopistealueiden ja vuositavoitteiden mukainen kehittäminen, vastuuhenkilö apulaisjohtaja Eeva Jääskeläinen, ryhmän jäseninä Tiina Porvali, Satu Savolainen, Laura Halttunen ja Johanna Lehvonen.
Oppilaan kolmiportaisen tuen kehittämisryhmä
Oppilaan tuen käytännön kehittäminen ja kirjaamisten huolehtiminen ja mallintaminen, vastuuhenkilö erit.op. Heli Puro-Kaunisto
Iltapäivätoiminnan kehittäminen kokonaiskoulupäivä-ajattelulla.
Mukana koulunkäynninohjaajat.
IP-parkin vastuuhenkilö Susa Korhonen
Pieksämäen kaupungin TVT-strategia on osa kuntatason opetussuunnitelmaa ja osa sivistyspalvelujen tieto- ja viestintästrategiaa. Wilmassa olevaan vuosisuunnitelmaan tehdään koulutason vuosittainen TVT-suunnitelma. Suunnitelman tekemisestä vastaa koulun TVT-tiimi.
Koulun TVT-tiimin kokoonpano:
Elo Ulla Kohvakka ja lo Tarja ID.
Vuosittaiset TVT-painopistealueet:
Henkilöstön TVT-taitojen asteittainen lisääntyminen
Hankittujen TVT-laitteiden monipuoilinen käyttö
Oppilaiden taitojen lisääntyminen TVT-suunnitelman mukaisesti
Käytännön toimet:
TVT-ryhmän toimet:
- ideoiden jakaminen
- digitutoroinnin, ICT-tuntien ja -tuokioiden avulla henkilöstön taitojen tukeminen
- koulutuksen järjestäminen
- yhteyshenkilönä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä tiedotustehtävissä toimiminen
- opetushenkilöstön vertaistukena oleminen
- pienimuotoisten teknisten toimien hoitaminen
- TVT-suunnitelman toteutumisen seuraaminen
- yksittäisen oppilaan salasanan uusiminen opetusverkon palveluihin ja lukkiutuneen tilin avaaminen
- kotisivujen ylläpito
- palavereihin osallistuminen ja yhteydenpito tietohallintoon ja muiden koulujen TVT-ryhmiin
- henkilöstön kannustaminen uusien asioiden kokeilemiseen
2.3 Talous
Koulun toimenpiteet
Varmistetaan, että koulun käytettävissä olevat resurssit on kohdennettu tavoitteiden näkökulmasta optimaalisesti. Koulun toimintaa ja resurssien käyttöä johdetaan niin, että jokaiselle oppilaalle voidaan taata tasalaatuinen ja opetussuunnitelman mukainen opetus ja ohjaus jokaisena koulupäivänä. Pienluokat ja yleisopetuksen luokat tekevät tiivistä tiimityötä. Tänä lukuvuonna resurssia on kohdennettu tuntikehystä lisäämällä kakkos- ja kuutosluokiile ja laaja-alaiseen erityisopetukseen.
Kestävän kehityksen huomioiminen ja seuraaminen on tärkeää talouden, mutta myös kokonaiskasvatuksen kannalta katsottuna.
Vastuunjako.
Rehtori ja apulaisohtaja vastaavat resurssien kohdentamisesta.
3. Henkilöstö
Osaava ja kehittyvä henkilöstö on laadukkaan perusopetuksen kulmakivi. Henkilöstön oma halu kehittyä työssään ja ylläpitää osaamistaan on keskeinen lähtökohta onnistuneessa ja laadukkaassa koulutyössä. Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä varten kouluilla on omat henkilöstösuunnitelmat, jossa määritellään henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet sekä toimenpiteet osaamisen kehittämiseksi.
Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena.
3.1 Henkilöstö
Opettajat
|
1A Anne Lappi 1B Riikka Poikolainen 1-2D Ulla Heikkinen 2A Eeva Kaivonurmi 2B Heidi Eerola 3D Tiina Porvali 3A Sirpa Majamäki 3B Tarja Id 4A Satu Savolainen |
|
5A Milena Niemivirta 5B Miikka Kaivonurmi 6C Marika Saramäki valmistava 1 Tuula Pöllänen valmistava 2 Sari Utrianen muut opettajat: Martti Vänttinen, tekninen työ Tiina Hiltunen ortodoksiuskonto |
Koulunkäynninohjaajat
Laura Halttunen (4-5D, koulukuljetukset, ip)
Satu Halonen (1D)
Mari Luukko (3D, ip)
Elina Bilund (1-2)
Viivi Heimonen (3-4, ip.)
Riina Teittinen, (5-6, ip.)
Tiina Strengell, valmistava
Terveyden - ja oppilashuollon henkilökunta
Hanna Naukkarinen, kouluterveydenhoitaja
Tiina Lappi, koululääkäri
Camilla Walden koulupsykologi
Elina Heiskanen, koulukuraattori
Muu henkilökunta
Pirjo Oksanen, koulusihteeri
Sari Ollikainen, koulusihteeri
Susa Korhonen, ilta- ja aamupäiväkerhon ohjaaja
Koulun sijaiskäytänteet oppilaan oikeus opetukseen turvataan myös silloin, kun opettaja joutuu olemaan poissa. Poissaolevalle opettajalle hankitaan sijainen. Oman toimen ohella -sijaistuksia pyritään välttämään.
3.2 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen
Koulun toimenpiteet
Opetushenkilöstölle järjestetään mahdollisuus osallistua koulutuksiin osaamisen ja taidon kehittämiseksi. Koulustus on suunnitelmallista. Henkilökunnan kanssa pidetään kehityskeskustelu joka toinen vuosi.
3.3 Työhyvinvointisuunnitelma
Koulun toimenpiteet
Henkilökunta järjestää työhyvinvointia edistäviä yhteisöllisiä tapahtumia vuosittain. Tähän on syksyn aikana tehty vuosikello.
Mahdollistetaan osallistuminen kaupungin tyhy-toimintaan.
Keväällä tehdyistä henkilöstön hyvinvointikyselyistä nousseita teemoja kehitetään ja pyritään löytämään ratkaisuja ja koulutuksia henkilöstön tarpeisiin.
Vastuuhenkilöt: Eeva Kaivonurmi, Milena Niemivirta, Tuula Pöllänen, rehtori
4. Opetusjärjestelyt ja opetussuunnitelmatyö
Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja sitä kehitetään koulutuksen järjestäjän toimesta yhteistyössä koulujen ja niiden henkilöstön kanssa. Opetussuunnitelmatyön tehtävänä on kertoa kuinka kasvatus- ja opetustyö toteutetaan kansallisten perusteiden mukaisesti paikallisiin olosuhteisiin soveltuvimmalla tavalla. Koulun johto, henkilöstö, oppilaat ja heidän huoltajansa sekä muut sidosryhmät osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen sekä arviointiin.
Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön syksyllä 2016. Arviointiosuutta päivitetty 8/20.
Opetus ja koulun muu toiminta järjestetään siten, että oppilaiden yksilöllisyys sekä heidän tietonsa ja taitonsa tulee huomioiduksi. Opetuksen ja muun koulun toiminnan tulee mahdollistaa mahdollisimman tasapainoiset ja hyvät edellytykset oppimiseen ja hyvinvointiin. Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä. Opetusmateriaalit ovat tarkoitukseen soveltuvia ja mahdollistavat monipuolisen ja yksilöllisyyden huomioivan opetuksen.
Opetusjärjestelyjä kehitetään systemaattisesti ja tavoitteellisesti. Kehitystyötä seurataan sekä koulun johdon että henkilöstötasolla.
4.1 Opetussuunnitelma
Koulun toimenpiteet
https://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/pvo
Pieksämäellä aloittaa OPS-työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja vie OPS-asioita eteenpäin. Ryhmään kuuluu kaksi jäsentä joka koululta. Kontiopuiston koululta ryhmään kuuluu Mia Romunen ja Satu Savolainen.
Opetussuunnitelmatyöhön oppilaat voivat vaikuttaa oppilaskunnan kautta.
4.2 Koulun ulkopuolella annettava opetus
Koulu noudattaa opetussunnitelmaan merkittyjä vuosiluokkakohtaisia opintokäyntisuosituksia.
Uinnin opettaminen tapahtuu uimahallilla.
Uinnin opetuksesta vastaa uimahallin uimaopettaja, pesutilojen valvonta on koulun opettajan vastuulla.
Jääurheilun opettaminen tapahtuu tarvittaessa jäähallilla.
Valinnaisaineiden opetuksessa valinnaisaineryhmät vierailevat eri kohteissa, jotka valikoituvat opetettavan sisällön mukaan.
Opettajat toteuttavat muuta koulun ulkopuolella annettavaa opetusta, luokkaretkiä ja leirikouluja. Päivämäärät eri luokkien osalta tarkentuvat myöhemmin.
Vastuunjako. Opettajat huolehtivat omien luokkiensa retkistä, yökouluista ja leirikoulusuunnitelmista yhteistyössä kotien kanssa. Mahdollinen varojen kerääminen on vanhempien vastuulla. Retkien vastuuohjaaja on aina opettaja. Suunnitelmat hyväksytetään rehtorilla.
4.3 Valinnaiset opinnot
Valinnaisaineita opetetaan 5.-6. -luokilla. Oppilaat ovat valinneet valinnaisainetarjottimelta 3 eniten kiinnostanutta valinnaisainetta suosituimmuusjärjestyksessä.
Tarjolla olleista valinnaisaineista Kontiopuistossa toteutuu lukuvuonna 2024-2025:
- Liikunta
- Kuvataide
- Matka maailman ympäri
- Draama
- ATK
- Tekninen työ
Valinnaisaineiden laajuus on 1 vuosiviikkotunti. Opinnot toteutetaan keskiviikkoisin 2h kerrallaan parillisina viikkoina.
4.4 Valmistava opetus, maahanmuuttaja- ja S2-kielenopetus
Koulun toimenpiteet
Koulussa toimii kaksi valmistavan opetuksen ryhmää, joissa työskentelee kaksi opettajaa ja koulunkäynninohjaaja. Ryhmät ovat monikulttuurisia. Opetus toteutetaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Oppiilaita pyritään integroimaan yleisopetuksen ryhmiin taito- ja taideaineissa.
Uusien oppilaiden tullessa pidetään vanhempien tapaaminen. Tällöin kerrotaan suomalaisesta koulujärjestelmästä, esitellään koulu ja sen tavat yms. sekä täytetään tarpeelliset lomakkeet. Tulkkipalveluja käytetään aina tarvittaessa.
S2- kielen opetusta annetaan koulussamme 12 tuntia viikossa omassa S2-ryhmässä.Tämä on tarkoitettu maahanmuuttajaoppilaille, jotka ovat jo integroituneet yleisopetuksen ryhmiin.
Vastuunjako
rehtori, apulaisjohtaja, valmistavan ryhmän opettaja
4.5. Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Kontiopuiston koulussa järjestetään vähintään 1 monialainen oppimiskokonaisuus / luokka. Lukuvuodelle 2024-2025 monialaisen teemana on Minä, ihmisenä kasvu. Luokkatasoittain on laadittu toteuttamissuunnitelmat, jotka ovat katsottavissa Pedanetissä, Mokailua -otsikon alla.
Monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyy seuraavia oppiaineita ja monialaisia kokonaisuuksia: liikunta, suomen kieli, ympäristö- ja luonnontieto, historia, musiikki, käsityö, kuvataide ja yhteiskuntaoppi.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan tutkivaa oppimista ja projektioppimista hyödyntäen koko lukuvuoden ajan pienissä erissä. Tavoitteena on, että oppilas tarkastelee aihetta Minä omalle ikätasolle sopivista näkökulmista ja lähtökohdista mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteena on myös edistää oppilaan laaja-alaista osaamista. Monialaisten opintojen aikana voidaan tehdä myös mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa esimerkiksi Yrityskylä kuudennella luokalla, paikalliset yritykset ja retket.
Monialaista kokonaisuutta arvioidaan yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Oppimiskokonaisuuden tuotoksia tuotetaan lukuvuoden aikana ikätasolle sopivalla tavalla ja niistä asetetaan myös esille muiden tarkasteltaviksi.
4.6 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
Koulun toiminta, kuljetusjärjestelyt
Kontiopuiston koululla järjestetään evankelisluterilaisen uskonnon, elämänkatsomustiedon ja ortodoksiuskonnon opetusta
ORTODOKSIUSKONTO
Opetus keskiviikkoisin klo 12.45.–14.30 ( luokat 4-6) ja perjantaisin 8.30-9.15 ( luokat 1-3,5). Opetus toteutetaan kaksi tuntia joka toinen viikko luokat 4.-6., 1.-3., 5. joka viikko yksi opetustunti. Opettajina toimivat Tiina Hiltunen jan Tuula Pöllänen.
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Opetus 1-3 luokkalaisille perjantaisin 8.30-9.15 ( luokat 1-3, opettaja Ulla Heikkinen), keskiviikkoisin 4-6 lk keskiviikkoisin klo 12.45 -14.30 ( luokat 4-6, opettaja Pii Hänninen). Opetus toteutetaan kaksi tuntia joka toinen viikko.
4.7 Vapaaehtoinen kieli
Pieksämäen kaupungin nykyinen kieliohjelma
Peruskoulun kieliohjelma ja oppilaskohtaiset vuosiviikkotunnit
| KIELI | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | 9. lk |
| Englanti A1 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 |
| Saksa A2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | |
| Ruotsi B1 | 2 | 2 | 2 |
Valinnaiset:
| Ranska B2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 |
| Saksa B2 | 2 | 2 | |||||
| Venäjä B2 | 2 | 2 |
Koulun toiminta
Vapaaehtoinen A2 -kieli on saksa.
4. luokan alkava saksan opetus järjestetään Kontiopuiston koululla, jossa opettajana Minna Koskimaa.
5. luokan alkava saksan opetus järjestetään Maaselän koululla jossa opettajana Anu Lyyra.
6. luokkien saksan opetus järjestetään Harjun koululla, jossa opettajana Tuulia Leppikorpi.
4.8 Kansainvälinen toiminta ja kansainväliset yhteydet
Kansainvälisyys on yksi aihekokonaisuus opetussuunnitelmassa. Aihetta käsitellään eri oppiaineissa lukuvuoden aikana.
Ukrainalaisten oppilaiden myötä kansainvälisyys kasvatus on vahvistunut ja koulusta on tullut kaksikielinen kulttuuriltaan.
Tämän hetkinen valmistava opetus on monikulttuurinen.
4.9 Päivänavaukset
Koulun toimenpiteet
Koulun yhteinen päivänavaus on kerran kuussa salissa. Muina viikonpäivinä luokissa.
Yhteisistä päivänavauksista vastaa kukin luokka vuorollaan, luokissa tapahtuvat päivänavaukset ovat luokanopettajan vastuulla.
4.10 Koulukuljetukset ja valvonnat
Pieksämäen kaupungin koulukuljetusopas on nähtävänä www.pieksamaki.fi/palvelut/koulukuljetus
Koulun toimenpiteet
Koulukuljetukset toteutetaan taksi-, pali- tai linja-autokuljetuksina. Oppilaita on aina vastassa valvova aikuinen; opettaja tai koulunkäynninohjaaja.
Kuljetusten suunnittelusta vastaa kaupungin kuljetussuunnittelija Pasi Haverinen, koululla kuljetusten sujumisesta vastaavat rehtori ja päivittäisiä muutoksia sovittelee Laura Halttunen.
Välitunneilla on aina vähintään kolme aikuista. Sellaisilla välitunneilla, joiden aikana koulun kaikki oppilaat ovat välitunnin vietossa, valvojia on neljä.
Ruokailun valvonnasta vastaa oppilasryhmän ruokailuun saattanut opettaja.
4.11 Oppilasarviointi
Koulun toimenpiteet
Ensimmäisten luokkien väliarviointi suoritetaan arviointikeskustelulla. 1.-2. luokissa oppilaat saavat sanallisen lukuvuositodistuksen. Luokilla 3- 6 lukuvuosiarviointi annetaan numeroin. Sanallisen lukuvuositodistuksen saaville oppilaille annetaan käyttäytymisestä sanallinen arviointi todistuksen liitteellä. Numeroarvioinnin saavien oppilaiden käyttäytyminen arvioidaan numerolla. Sanallista sekä numeroarviointia voidaan täydentää kuvailevalla sanallisella arvioinnilla, silloin kun arvioidaan yksilöllisin tavoittein opiskelevia oppilaita tai oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. Kuvaileva sanallinen arviointi annetaan todistuksen liitteellä. Arvioinnissa keskeistä on jatkuva ja kannustava. Oppilaan itsearviointi nähdään tärkeänä osana arviointia. Oppimissuunnitelma ja HOJKS tulee olla tehtynä marraskuun loppuun mennessä. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarana tulla hylätyksi, asiasta on keskusteltava hyvissä ajoin huoltajan ja oppilaan kanssa sekä on sovittava toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi. Toimenpiteet kirjataan ja niitä seurataan säännöllisesti. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa osaaminen erillisessä näytössä.
5. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki
Opetus ja koulun muu toiminta toteutetaan ja suunnitellaan siten, että se tukee oppilaan oppimista, kasvua ja hyvinvointia mahdollisimman joustavasti, monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Laadukas perusopetus sekä oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki ehkäisevät myös erityisen tuen tarpeen syntymistä. Opetuksen ja koulun muun toiminnan painopisteen tulee olla varhaisessa tuessa sekä ennalta ehkäisevässä toiminnassa, mikä vahvistaa myös oppilaalle annettavan tuen suunnitelmallisuutta. Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joiden avulla tukea tarvitseva oppilas pystytään kohtaamaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuessa moniammatillisella yhteistyöllä on suuri painoarvo. Osa oppilaan kohtaamaan moniammatillista tukea on oppilashuoltotyö, joka muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta sekä suunnitelmallisuudesta. Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti sekä oppilaille että heidän huoltajilleen. Oppilaan sujuvan opintopolun mahdollistaa sekä onnistunut oppilaanohjaus sekä nivelvaiheiden yhteistyö. Kiusaamista ehkäistään suunnitelmallisesti. Koululla on kummioppilastoimintaa ja ohjattua toimintaa välitunneille.
5.1 Oppimisen tuki
Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Ennaltaehkäisevä oppimisvaikeuksien ja muiden pulmien havaitseminen ja niihin puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä. Keskeinen oppilaan tukija ja huolen havaitsija on opettaja. Yhteistyö kodin kanssa on tässä erityisen tärkeää. Opettajan huoli herää mm. poissaolojen lisääntymisestä, numeroiden laskusta tai muutoksista oppilaan ikätoverisuhteissa, käytöksessä tai olemuksessa.
Koulun toimenpiteet
Yleinen tuki järjestetään oppilaan omassa opetusryhmässä. Tukiopetusta on resurssoitu yksi tunti viikossa/ opetusryhmä. Tuen tarpeen arviointi ja vastuu tuen järjestämisestä ovat omalla luokanopettajalla ja aineenopettajalla. Yleisen tuen keinoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, eriyttäminen, moniammatillinen yhteistyö, joustava ryhmittely ja koulunkäynninohjaajan työpanoksen käyttäminen.
Tehostetun tuen oppilaalle voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja poisluettuna erityisen tuen päätöksellä tehty erityisopetus. Oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä voidaan myös vahvistaa.
Erityisen tuen oppilas opiskelee Kontiopuiston koulussa pienluokassa. Oppilaalle tulee laatia HOJKS. Oppimisen tuen lisäksi tavoitteena on tukea oppilaan motivaatiota ja itsetuntoa, jotta hän saa oppivelvollisuutensa suoritettua ja voi siirtyä jatko-opintoihin.
Kontiopuiston koulussa tehostettua ja erityistä tukea järjestetään pienluokissa. Tehostettua tukea annetaan myös yleisopetuksen luokissa osa-aikaisena erityisopetuksena joko samanaikaisopetuksena tai pienryhmissä. Samanaikaisopetusta antavat luokanopettaja ja erityisopettaja yhteistyössä. Yleisopetuksen luokissa voi olla myös oppilaita, jotka saavat erityistä tukea. Joissakin tapauksissa oppilaalla on oikeus henkilökohtaiseen koulunkäynninohjaajaan. Pienluokissa toimivat erityisluokanopettajat työparinaan koulunkäynninohjaajat.
Riittävä tuki oppilaalle varmistetaan varhaisella puuttumisella yhteistyössä vanhempien ja moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Oppilaalle pyritään löytämään hänen kykyjään ja tarpeitaan parhaiten vastaava oppimisympäristö Kontiopuiston koulussa.
Nivelvaiheissa korostuu moniammatillisuus ja opetuksen järjestämisen kannalta tärkeän tiedon siirtyminen.
Oppimissuunnitelma ja HOKJS pyritään tekemään syyslukukaudella marraskuun loppuun mennessä. Pienluokissa suunnitelmat tekee erityisluokanopettaja ja yleisopetuksessa luokanopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa.
Vastuuhenkilöt
Rehtori sekä erityisopetuksen tiimi:
Ulla Heikkinen, Tiina Porvali, Heli Puro-Kaunisto, Paula Sapattinen ja Piia Hänninen
Koulun toimenpiteet
Kontiopuiston koulussa on kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä luokanopettajien kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta pienryhmissä, samanaikaisopettajana tai yksilöllisesti. Laaja-alainen erityisopettaja tekee luki-taitojen kartoituksia, antaa puheopetusta, osallistuu oppilashuoltoryhmään ja nivelvaiheiden siirtopalavereihin.
Kontiopuiston koulussa on pienluokissa on oppilaita, jotka tarvitsevat yksilöllisen tuen, pienen ryhmän sekä selkeiden sääntöjen ja päivärytmin vahvistamaan oppimista.
Pienluokissa on pääsääntöisesti erityisen tuen oppilaita, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja pienemmän opiskeluryhmän. Pienluokissa noudatetaan usein yleisopetuksen opetussuunnitelmaa.
Pienluokkien oppilaat integroituvat joissakin oppiaineissa yleisopetuksen luokkiin. Pienluokassa opiskelevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS.
Vastuunjako
Erityisopetuksen järjestämisestä päävastuussa on Kontiopuiston koulun rehtori koulun erityisopettajien kanssa.
Koulun toimenpiteet
Koulunkäynninohjaajat toimivat luokka-avustajina tai oppilaan henkilökohtaisina avustajina oppilaan yksilöityjen tuentarpeiden mukaisesti. Ohjaajien tehtäviin kuuluu oppimisen ja yksilöllisen kasvun tukeminen yhteistyössä opettajan kanssa. Ohjaajat työskentelevät luokissa ja välitunneilla osallistuen koulun arkeen oppilaan rinnalla. He myös huolehtivat koululaiskuljetuksissa olevien oppilaiden valvonnasta. Rehtori pitää ohjaajapalaverin kaksi kertaa kuukaudessa. Työehdot määräytyvät kvtes:n mukaisesti.
Kokonaiskoulupäivä-ajatuksen mukaan osa koulunkäynninohjaajista siirtyy klo 12.30 ip-parkin ohjaajiksi. Jos siellä ei silloin ole tarvetta lisähenkilöille, ohjaajat jatkavat opettajan tukena tunneilla.
Koulunkäynninohjaajat ohjaavat myös läksyparkkia keskiviikkoisn ja perjantaisin. Siellä annnetaan tulea, mikäli kotitehtävät ovat olleet haastavia.
Kontiopuiston koulussa työskentelee neljä vakituista ohjaajaa ja kolme määräaikaista ohjaajaa
5.2 Kasvun ja hyvinvoinnin tuki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287
Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, kouluterveydenhuolto ja koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. (Pieksämäen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 2011, Opetushallitus 2010, 42–43.)
Pieksämäen kaupungin ala- ja yläkouluissa työskentelee kaksi koulukuraattoria ja kaksi koulupsykologia.
Koulupsykologin työn tavoitteena on oppilaan koulunkäynnin, sosiaalisen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kehitykseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
Koulupsykologin työhön kuuluvat oppimisvaikeuksiin ja oman toiminnanohjaukseen liittyvät kartoitukset, joilla pyritään selvittämään oppilaan vahvuuksia ja vaikeuksia sekä sopivia tukitoimia. Tavoitteena on poistaa mahdollisia oppimisen esteitä ja luoda koululaisille heidän oppimisedellytyksiään parhaiten vastaavat opetusjärjestelyt. Lisäksi koulupsykologi tarjoaa tukea antavia keskusteluja.
Koulukuraattorin työn tavoitteena on oppilaan koulunkäynnin, sosiaalisen kasvun, oppimisen sekä hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Kuraattorityön painotus on varhaisessa tuessa ja koulussa esiintyvien ongelmien varhaisessa hoitamisessa yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien, oppilashuoltotyöryhmän sekä eri yhteistyötahojen kanssa.
Koulun toimenpiteet
Terveydenhoitaja Hanna Naukkarinen on koululla tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Päivystysvastaanotto klo 10.00-10.30.
Puhelinaika ma-pe klo 11.00-11.30.
Puh. 044 3686757.
Koululääkäri on Tiina Lappi.
Peruskoulun oppilaat tarkastetaan vuosittain. Näistä laajoja tarkastuksia ovat 1. ja 5. luokan terveystarkastukset.
Laajoihin tarkastuksiin sisältyy aina sekä lääkärin että terveydenhoitajan tarkastus. Vanhemmat kutsutaan mukaan lääkärintarkastukseen.
Välivuosina on terveydenhoitajan suorittama tarkastus.
Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat koulupäivän aikana sairastuneiden oppilaiden hoito sekä pitkäaikaissairauden vuoksi seurantaa tai hoitoa koulupäivän aikana tarvitsevan oppilaan tuki ja seuranta, josta on erikseen sovittu. Vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat ja sairastumiset hoidetaan terveyskeskuksessa.
Koulukuraattori Elina Heiskanen on koululla tiistaisin ja torstaisin
puh. 044 588 2401.
Hän on jäsenenä yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Koulukuraattori kuuluu keskeisenä osana yksiläkohtaiseen oppilashuoltoon.
Kouluruokailu
Koululla ei ole maksullista välipalaa. Ruoka tuodaan koululle keskuskeittiöstä Ruokaradalta. Oppilaat siirtyvät ruokailuun opettajan johdolla ja ruokailevat opettajan valvoessa ruokailua.
Ruokailua on porrastettu siten, että ensimmäinen ruokailuvuoro alkaa n. klo 10.30 ja päättyy viimeistään klo 11.30. Ensimmäisessä ruokailuvuorossa ruokailevat luokat 1-3.
Toinen ruokailuvuoro alkaa klo 11.30 ja päättyy viimeistään klo 12.30. Toisessa vuorossa ruokailevat luokat 4-6.
Vastuunjako
Ruuan jakelusta ja keittiöstä vastaavat keittäjät. Opettaja vastaa ruokailuun tulevasta ryhmästä.
Poissaolot
Opetuksen järjestäjä seuraa oppilaan poissaoloja ja pyrkii ennaltaehkäisemään niitä. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Poissaolojen seuraamiseen käytetään Wilmaa, johon opettajat kirjaavat poissaolot päivittäin. Seurannassa näkyvät sairauspoissaolot, anotut lomat ja luvattomat poissaolot. Perusopetuksessa on otettu käyttöön oppilaan poissaoloihin liittyen luokanohjaajan/luokanopettajan tekemä varhaisen huolen ilmoitus Wilmaan, kun yhteydenotto on tehty huoltajaan puhelimitse oppilaan 50 h ja 75 h poissaolon rajan täyttyessä.
. Poissaoloihin puuttumisen malli on kirjattuna kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelmaan.
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.
Koulun toimenpiteet
Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka on myös moniammatillinen, kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa tai tarpeen mukaan useammin.
Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tehkoulun noppilashuollon tehtävien suunnittelutäviä ovat esimerkiksi:
-oppimiseen ja ksavuun liittyvien ongelmien ratkaisu ja ennaltaehkäisy
-oppilashuollon tehtävien suunnittelu
-koulun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen
Kokoonpano:
rehtori
Erityisopettaja Heli Puro-Kaunisto
Koulupsykologi Camilla Walden
Koulukuraattori Elina Heiskanen
Kouluterveydenhoitaja Hanna Naukkarinen
Vanhempaintoimikunnan edustajana Anna Asikainen.
Oppiaskunnan edustaja.
Kokoonkutsujana rehtori.
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa yksittäiselle opiskelijalle annettavia:
1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja;
2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja;
3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ja
4) jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettuja koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja.
Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja siitä laaditaan opiskeluhuoltokertomus siten kuin 20 §:ssä säädetään. Opiskeluhuoltokertomus tehdään Wilmaan.
Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa[1]. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa[2].
Oppilaskunnat
Opiskeluhuoltosuunnitelmaa käsitellään yhdessä koulun/oppilaitoksen oppilaskunnan kanssa oppilaiden ikäkaudelle soveltuvalla tavalla.
Vanhempainyhdistykset
Vanhempainyhdistyksiä kuullaan vuosittain opiskeluhuollon suunnitteluun liittyvistä asioista.
Valtakunnallinen seuranta
Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti[1].
Paikallinen seuranta
Koulutuksen järjestäjä arvioi opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuu ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset on julkistettava[2].
Tietojen toimittaminen
Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimitettava opetushallintoviranomaiselle sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle opiskeluhuollon valtakunnallisessa arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot[3].
Opetussuunnitelman mukaan oppilaanohjauksen tavoitteena on oppilaan onnistumisen tukeminen, mikä on jokaisen kouluyhteisön jäsenen tehtävä. Luokanvalvojan tehtävänä on huolehtia hänelle määrätyn luokan oppilaiden kasvatuksellisista asioista.
Koulun toimenpiteet ja aikataulu
Siirtymäkäytänteiden tavoitteet esiopetuksesta alakouluun, toimintatavat ja vastuu
1. oppilaan turvallinen siirtyminen
2. yhteistyö eri päiväkotien kanssa ja siirtopalaverit
Siirtymäkäytänteiden tavoitteet alakoulusta yläkouluun, toimintatavat ja vastuu
1.Oppilaan turvallinen siirtyminen alakoulusta yläkouluun, pelko pois.
2.Oppilaan oppimisen turvaaminen hänen vahvuuksiaan tukien. Rakentavan yhteistyön aloittaminen huoltajien kanssa yläkoulun osalta.
3.Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen siirryttäessä alakoulusta yläkouluun.
Kokonaisvastuu alakoulusta yläkouluun siirtymisen osalta on vastaanottavan koulun rehtorilla ja oppilaanohjaajalla.
Yhteistyössä yläkoulun kanssa sovitaan oppilaiden siirtopalavereiden, yläkoulua esittelevien oppilaiden tai muun henkilöstön vierailuista ja oppilaiden tutustumispäivien ajankohdista.
Nivelvaiheiden siirtyminen pienluokkapaikkoja tarvitsevilla oppilailla on kirjattu erityisopetuksen käsikirjaan.
Vastuunjako
Yhteistyö on ensisijaisesti päiväkotien henkilökunnan, ylä- ja alakoulun rehtorien sekä yläkoulun opinto-ohjaajan vastuulla. Alakoulussa vastuuta jakavat osaltaan kuudensien ja tulevien ensimmäisten luokkien opettajat ja erityisopettaja.
Koulun toimenpiteet
Koulun tehtävä on turvata koulun käytettävissä olevilla keinoilla oppilaille edellytykset turvalliseen ympäristöön sekä hyvään oppimiseen. Mikäli kuitenkin näihin tekijöihin liittyvää niitä vaarantavaa häiritsevää käytöstä tai kiusaamista havaitaan, puututaan siihen ja asia selvitetään.
Koulukiusaamisella tarkoitetaan, että oppilas joutuu toistuvasti muiden oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esim. tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeiden juttujen puhumista tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista.
Satunnainen oppilaiden välinen riitely, nahistelu ja nimittely eivät ole kiusaamista. Tällaiseenkin häiriökäyttäytymiseen kuitenkin puututaan.
Satunnaisia tapauksia selvitetään kasvatuskeskustelu -menetelmällä, jonka avulla puututaan akuutteihin, tilapäisiin häiriöihin.
•Tilanteen havainnut henkilö puuttuu asiaan välittömästi ja ottaa yhteyden luokanopettajaan tai välituntivalvojaan.
•Luokanopettaja selvittää asian mahdollisimman pian sen tultua ilmi.
•Tapauksesta tiedotetaan koteihin. Yksittäisetkin tapaukset kirjataan ja arkistoidaan, mikäli häiriökäyttäytyminen on erityisen törkeää, esim. väkivaltaista käytöstä käsittävää, tai mikäli omaisuutta rikkoutuu.
Keskustelemalla kartoitetaan, kuinka yksittäisestä tapuksesta on kysymys. Mikäli on kysymys pitkäkestoisesta tai usein toistuneesta häritsevästä käytöksestä, on kysymys kiusaamisesta.
Tällöin selvittäminen siirtyy KiVa-tiimille (KiVa = Kiusaamisen vastainen), joka perehtyy huolellisesti tilanteeseen ja selvittää kiusaamistapauksen.
Koulussamme on käytössä KiVa -ohjelma, joka sisältää kiusaamista ennaltaehkäisevää materiaalia.
Vastuuhenkilöt
Kasvatuskeskusteluista vastaa aina häiritsevästi käyttäytyneen oppilaan opettaja. Kiusaamistapauksia selvittävässä KiVa-tiimissä toimivat tänä lukuvuonna Heli Puro-Kaunisto ja Piia Hänninen.
6. Osallisuus ja vaikuttaminen
Koulun toimintakulttuuri on avointa, vuorovaikutteista sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostavaa. Oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön välistä yhteistoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan niin, että toiminta tukee oppilaiden kasvamista vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Yhteistoiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan vuosittain.
Uuden opetussuunnitelman hengen mukaisesti oppilas osallistuu ikätasolleen sopivalla tavalla oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajiensa ja huoltajiensa kanssa.
Kontiopuiston koulussa on toimiva oppilaskunta, jota edustaa oppilaskunnan hallitus.
6.1 Oppilaskuntatoiminta ja muu toiminta osallisuuden lisäämiseksi
Koulun toimenpiteet
Kontiopuiston koulussa on toimiva oppilaskunta.
Oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus. Hallitukseen kuuluu yksi edustaja jokaiselta luokalta ja jokaisella edustajalla on varajäsen poissaolojen varalta. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa, mutta myös tiheämminkin, mikäli tarvetta ilmenee. Oppilaskunta mm. ideoi oppilaiden yhteisiä tapahtumia ja tekee aloitteita koulun arkeen liittyvistä asioista. Luokkien edustajat, hallituksen jäsenet, tuovat hallituksen kokoukseen oppilaskunnan ideat, joista keskustellaan ja jotka esitetään opettajakunnan hyväksyttäväksi.
Vastuuhenkilöt
Oppilaskuntatoimintaa ohjaavana opettajana toimii Marika Saramäki.
Arviointi
Oppilaskunnan toimintaa arvioidaan palautekyselyllä, joka käsitellään sekä oppilaiden, vanhempien että opettajakunnan kesken.
Kontiopuistossa on käytössä KiVa -ohjelma, joka sisältää materiaalia, jonka avulla harjoitellaan toisen kunnioittamiseen, hyväksymiseen ja huomioon ottamiseen liittyviä taitoja.
6.2 Vanhempaintoimikunta
Koulussamme toimii vanhempaintoimikunta. Toimikuntaan osallistuu vanhempia jokaisesta luokasta. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Merja Heino. Toimikunta osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan yhteisten tapahtumien ideointiin ja järjestämiseen. Opettajajäsenenä kokouksiin osallistuu Heidi Eerola.
Vanhempia rohkaistaan avoimeen yhetydenpitoon kaikissa koulun toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Vanhemmille järjestetään lisäksi vuosittain arviointikysely, missä on mahdollisuus antaa palautetta ja tehdä kehittämisehdotuksia koulun arkeen liittyvissä asioissa.
7. Kodin ja koulun yhteistyö
Kodin ja koulun yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuuteen ja on lähtökohdiltaan myönteistä. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteistyön tavoitteena on molemminpuolinen tuki oppilaan oppimisessa, kasvussa ja kehityksessä. Yhteistyön tulee olla kunkin oppilaan tarpeisiin nähden riittävää ja monipuolista ja sen muodot määräytyvät tarvelähtöisesti.
7.1 Kodin ja koulun yhteistyö oppilaan, luokan ja koulun tasolla
Koulun toimenpiteet
Kotien ja perheiden kanssa tehdään yhteistyötä järjestämällä vanhempainiltoja ja -vartteja, yhteisiä juhlia ja tapahtumia, sekä tiedottamalla koulun toiminnasta ja kaikista tapahtumista mahdollisimman avoimesti.Avoimien ovien päivänä huoltajat voivat tutustua oppilaan koulupäivään ja antaa palautetta ja koulun kehittämisideoita. Päivää suunnitellaan yhdessä vanhempaintoimikunnan kanssa. Koulun henkilökuntaan saa yhteyden Wilma-ohjelman kautta, puhelimitse tai sähköpostilla. Verkkoympäristöstä koulun kotisivulta löytyvät henkilökunnan yhteystiedot. Siellä on löydettävissä myös ajantasaisia tiedotteita koulun tapahtumista ja koulunpidon järjestelyistä. Joillakin luokilla on myös vanhemmista koostuva luokkatoimikunta.
Vastuunjako
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsesta. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia kasvatustyössä.
Yhteistyöllä pyritään avoimeen vuorovaikutukseen. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin.
Vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja osallistuu myös yhteisöllisen oppilashuollon palavereihin.
8. Oppimisympäristöt ja turvallisuus
Koulun fyysisessä toiminnassa on huomioitu erilaiset turvallisuusmääräykset ja koulutyössä pyritään maksimoimaan niin henkilöstön kuin oppilaidenkin turvallisuus. Järjestyssäännöt tarkastetaan ja päivitetään säännöllisesti ja niistä tiedotetaan sekä oppilaita että huoltajia. Myös ongelma- ja kriisitilanteiden toimintaohjeet tarkastetaan ja päivitetään säännöllisesti.
Fyysisten oppimisympäristöjen ohella myös psyykkiset oppimisympäristöt pyritään muodostaan mahdollisimman turvallisiksi sekä oppilaille että henkilöstölle. Kouluympäristön turvallisuudella edistetään oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kouluympäristön turvallisuus rakentuu vuorovaikutuksellisissa suhteissa. Oppimisympäristöihin ja turvallisuuteen kuuluu olennaisesti myös tietokasvatus kuten liikenne- ja ympäristökasvatus. Myös kestävää kehitystä toteutetaan koulun arjessa.
8.1 Järjestyssäännöt
1. Yleistä
Pieksämäen kaupungin perusopetiuksen järjestyssäännöt hyväksyttiin kesäkuussa 2017. Kontiopuiston koulussa laadittiin lukuvuonna 2017-2018 järjestyssääntöjen liitteeksi tarkemmat toimintaohjeet, ns. Kontiopuiston koulun järjestyssäännöt.Säännöt jaoteltiin 5 osaan; koulumatkat, oppitunnit, välitunnit, ruokailu ja hyvät tavat. Huoltajat osallistuivat toimintaohjeiden tekemiseen. Oppilaat osalistuivat ensimmäisessä vaiheessa kommentoimalla hyväksyttyjä järjestysääntöjä. He osallistuvat myös toimintaohjeiden valmisteluun ennen niiden hyväksymistä. Oppilaskunta koordinoi oppilaiden osallistumisen.
Perusopetuslain määrittelemien velvollisuuksien mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen sekä suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata kaikille kouluyhteisön jäsenille turvallinen ja viihtyisä työpaikka. Oppilaita ohjataan hyvien käytöstapojen mukaisiin käytösmalleihin sekä vuorovaikutustilanteissa toisten oppilaiden ja koulussa toimivien aikuisten kanssa että kaikessa kouluuun liittyvässä toiminnassa. Hyvät käytöstavat muodostuvat toisten huomioon ottamisesta kaikissa tilanteissa. Kaikissa koulutyöhön liittyvissä tilanteissa noudatetaan lakia, järjestyssääntöjä ja kulttuuriimme kuuluvia hyviä tapoja; Tupakan ja alkoholin tuominen kouluun sekä niiden käyttö on kielletty, myöskin tulentekovälineet ja teräaseet ovat kiellettyjä. Toisen omaisuuden vahingoittaminen, rikkominen ja varastaminen on kielletty. Koulumatkoilla tulee noudattaa liikennesääntöjä. Koulupäivän aikana pyöräiltäessä on käytettävä pyöräilykypärää.
Päivittäisessä työskentelyssä oppilaiden on noudatettava opettajien ja muun kouluhenkilökunnan antamia ohjeita.
2. Kouluaika ja koulualue
Koulun työaikaa ovat työjärjestyksen mukainen koulupäivä sekä koulun järjestämät retket ja tilaisuudet matkoineen.
Oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetuksen osuus on vähintään 45 minuuttia ja välitunnin osuus 10 minuuttia. Opetusta voidaan jaksottaa toisinkin työpäivää lyhentämättä.
Koulualueella tarkoitetaan koulurakennuksia ja piha-alueita. Koulualueelta saa kesken koulupäivän poistua vain opettajan luvalla. Polkupyörät laitetaan niille varatuille paikoille. Näillä paikoilla oleskelu välituntien aikana sekä pyörien käyttö välitunneilla on kielletty.
3. Päivittäinen työskentely
Oppilaan tulee pukeutua työpäivää varten sopivalla tavalla. Sisätiloissa ei käytetä lakkia eikä päällysvaatteita. Liikuntatunneilla tulee olla liikuntaan sopivat asu sekä liikuntavarusteet.
Matkapuhelimen tulee olla suljettuna tai äänettömänä ja sen käyttö on koulupäivän aikana sallittu vain opettajan luvalla. Puhelin on koulussa oppilaan omalla vastuulla. Muiden elektronisten laitteiden ja koulutyöhön kuulumattomien välineiden tuominen kouluun on kielletty.
Vanhempaintoimikunta on antanut oppilaille kiellon käyttää mobiililaitteita myös välitunneilla.
Tietokoneita käytetään vain opettajan luvalla ja opettajan antamien ohjeiden mukaan.
Koulussa ei hyväksytä kiusaamista. Siihen puututaan välittömästi.
3.1 Oppitunnit
Oppitunneille tullaan ajoissa, läksyt tehtyinä ja tarvittavat opiskeluvälineet mukana. Myöhästymiset kirjataan ja toistuviin myöhästymisiin puututaan. Oppitunneilla on annettava työrauha niin oppilastovereille kuin opettajille. Koulussa työskennellään rehellisesti ja tunnollisesti.
Koulun sisätiloissa liikutaan rauhallisesti.
3.2 Välitunnit
Oppitunnin päätyttyä mennään viivyttelemättä ulos ja välitunnin päätyttyä palataan omaan luokkaan omalle paikalle. Käytävillä liikutaan rauhallisesti. Reput tuodaan sisälle vasta kellon soitua.
Rajut sekä väkivaltaiset leikit, sekä kivien, käpyjen ja lumipallojen heittely on kielletty.
Käytävillä ja sosiaalisissa tiloissa ei oleskella tarpeettomasti.
3.3 Ruokailu
Ruokailussa käyttäydytään rauhallisesti sekä noudatetaan hyviä käytöstapoja.
4. Poissaolot
Huoltajan tulee antaa selvitys kunkin päivän poissaolosta mahdollisimman pian. Jos huoltaja ei ilmoita poissaolosta, ottaa opettaja yhteyttä kotiin.
Oppilaan poissaoloon koulusta on pyydettävä lupa. Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon myöntää opettaja ja pitempiin poissaoloihin rehtori.
Oppilas huolehtii poissaoloajan läksyistä.
Lomamatka ei oikeuta tukiopetukseen.
5. Irtaimisto ja omaisuus
Toisen tavaroihin tai koulun omaisuuteen ei kosketa ilman lupaa.
Tahallinen tai tuottamuksellinen teko tai laiminlyönti aiheuttaa vahingonkorvausvastuun.
Oppilas on velvollinen hankkimaan uudet opiskelutarvikkeet hukkaamiensa tai rikkomiensa tilalle tai maksamaan niiden hankkimisesta aiheutuneet kulut.
Kurinpitorangaistukset
-jälki-istunto, enintään 2h
-Kirjallinen varoitus
-Oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi
Muut seuraamukset/rangaistukset
- Kasvatuskeskustelut oppilaan kanssa, kun sääntörikkomuksia havaitaan
-Opettajan/luokanohjaajan yhteydenotto kotiin
-Luokasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
-Oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen jäljellä olevan työpäivän ajaksi
-Kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan määrääminen työpäivän päätyttyä suorittamaan tehtäviään valvonnan alaisena
-Huoltajan ja opettajan/luokanohjaajan tapaaminen
-Oppilaan asioiden tarkasteleminen oppilashuoltotyöryhmässä ja toimintasuunnitelman tekeminen yhdessä huoltajan kanssa
-Oppilas velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa vahinko
8.2 Ongelma/kriisitilanteiden toimintamallit
Jokainen opettaja suorittaa lukuvuoden alussa luokkansa kanssa turvakävelyn. Turvakävelyn aikana tarkastellaan oppilaiden lähityöympäristön turvallisuusasioita ja kiinnitetään huomiota turvallisuutta lisääviin ja vähentäviin tekijöihin. Samalla tarkastetaan koulun turvalaitteett ja poistumistiet.
Koulun poistumisharjoitus on toteutetaan seuraavan kerran keväällä 2021 Pelastuslaitoksen kanssa . Poistumisharjoituksia toteutetaan vuosittain, pelastustoimen kanssa yhteisiä, laajamittaisempia harjoituksia on tarkoitus toteuttaa neljän, viiden vuoden välein. .
Ensiapukoulutukset
Ensiapuvastaavaksi on valittu Eeva Jääskeläinen Hän on suorittanut EA1 -koulutuksen.
Pelastus- ja kriisisuunnitelmat on päivitetty ja niistä saa tietoa koululta.
https://pieksamaki.pelsu.fi/u/pIQk
8.3 Koulun turvallisuuden käytänteet ja vastuutus
Koulun toimenpiteet
Jokainen työntekijä on vastuussa työpaikan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Pieksämäen kaupungin laitosmiehet vastaavat koulun tilojen kunnossa pidosta.
Koulun henkilökunta ilmoittaa korjattavista kohteista. Laitosmiehet suorittavat vuosittain tilojen katselmuksen, jossa arvioidaan kunnostamis- ja kehittämistarpeet.
Kouluvuosi aloitetaan luokittain tehtävällä "Turvakävelyllä." Turvakävelyssä opettaja käy luokkansa kanssa lähityöympäristöön liittyviä turvallisuuskohtia sekä tutustuttaa oppilaat koulun turvalaitteisiin ja poistumisväyliin.
Lukuvuoden aikana koulussa pidetään poistumisharjoitus.
Palotarkastus on tehty viimeksi 9/20.
8.4 Kestävä kehitys
Koulun toimenpiteet
Koululla kierrätetään jätteet laitosten jätteenkeräysmahdollisuuksien mukaan. Oppilaat osallistuvat luokissa syntyvien jätteiden lajitteluun.
Paperin käyttämistä vähennetään esim. sähköisten materiaalien käyttöä lisäämällä.