Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 2 ja 3 §)

Koulutuksen järjestäjä ja sijaintikunta hyväksyy opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon ja opiskeluhuollon palvelut: psykologi- ja kuraattoripalvelut ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijalla on oikeus maksuttomaan opiskelijahuoltoon, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää; yli 18-vuotiaan sairaanhoitopalvelut jäävät tämän ulkopuolelle. Opiskeluhuollosta tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille ja heitä ohjataan palveluiden äärelle. (Em. laki, muutos 1409/2014 11 §)

Opiskeluhuollon järjestää monialainen yhteistyöryhmä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Opiskeluhuolto toteutuu opiskelijoiden ja huoltajien sekä muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa. Laki edellyttää oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltosuunnitelman laatimista. (Em. laki ja Lukiolaki 629/1998 27 §, 1268/2013; Lukiolaki 10 §, 29 a §, muutettu lailla 1289/2013, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §)

Yhteisöllisessä opiskelijahuollossa on kyse opiskelijan osallisuudesta, myönteisestä vuorovaikutuksesta ja aikuistuvan nuoren tukemisesta. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua toimintaan. Tehdään yhteistyötä kunnan viranomaisten ja toimijoiden kanssa nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa. Turvallisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön oikeus opiskelijalle on taattava. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 §)

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa turvataan yksittäiselle opiskelijalle opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluterveydenhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Myös monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto monialaisessa asiantuntijaryhmässä mahdollistuu. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 §) Yksilön terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä edistetään tunnistamalla ja ennaltaehkäisemällä ongelmia; opiskelijaa tuetaan järjestämällä apua. Yksilökohtaista opiskelijahuoltoa toteutetaan opiskelijan suostumuksella. Yhteistyö opiskelijan kanssa rakentuu kuuntelevalle ja arvostavalle vuorovaikutukselle.

Opiskeluhuoltoryhmät (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 §)

Kaikkien ryhmien lähtökohta on monialaisuus. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano.

1. Opiskeluhuollon ohjausryhmä

Seutukunnallinen ohjausryhmä (Perho, )

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

opetussuunnitelman opiskeluhuolto-osuus

oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma

2. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä

vastaa oppilaitoksen opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista (rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori)

ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja (rehtori)

kokoonpano ja toimintatavat, kokoontumisajat

yhteisön terveys, turvallisuus ja hyvinvointi avainasioina

laadinta yhteistyössä oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstön sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa; opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista

3. Tapauskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä

ryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi ja toimeenpanijaksi

ryhmän kokoaa opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu (rehtori)

nimetään vastuuhenkilö esim. seurantaa varten

opiskelijan kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua muitakin yhteistyötahojen edustajia tai opiskelijan läheisiä


Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattavat asiat

- kirjaukset tehtävä alla oleviin kohtiin 1-5

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

a) Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

b) Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa

5. Opiskelijahuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen