ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Pakolliset kurssit
ÄI1 Tekstit ja vuorovaikutus
Opiskelija ymmärtää viestijäkuvansa puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana ja lukijana. Opiskellaan tekstilajien ja tekstityyppien perusteita. Monilukutaito ja tiedonhankinnan väylät tarkastelussa.
ÄI2 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
Syvennetään kielen merkitystä yksilöllisessä, yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Suomen kieli ja kirjallisuus kansallisen identiteetin muovaajana. Kirjoitusprosessin vaiheiden ja informatiivisen puhe-esityksen harjoittelua.
ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa
Kielen ja kirjallisuuden taiteellinen tehtävä keskiössä: kohteena kaunokirjallisuuden genret ja fiktio. Kirjallisuuskeskustelut ja kirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen.
ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen
Argumentoinnin keinot vaikuttamisessa, retoriset keinot toteutuksessa. Kantaa ottavat tekstilajit tutkittavina ja tuotettavina.
ÄI5 Teksti ja konteksti
Suomen ja maailmankirjallisuuden keskeisiin kirjailijoihin ja teoksiin tutustumista; tyylikausien hahmottamista. Tyylin hiontaa kielenhuollon näkökulmasta. Päättökokeeseen valmistautumista.
ÄI6 Nykykulttuuri ja kertomukset
Suomen ja muiden kulttuurien nykykirjallisuuteen perehtymistä. Kielen ja kulttuurin ilmiöt digitaalisessa ympäristössä. Päättökokeeseen valmistautumista.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
ÄIs7 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen
Harjoitellaan puhe- ja vuorovaikutustaitoja. Yksilö- ja ryhmäesiintymistä. Mahdollisuus osallistua puheviestinnän päättökokeeseen abiturienttivuonna.
ÄIs8 Kirjoittamistaitojen syventäminen (abit)
Asiatyylisten tekstien tuottamista aineistojen pohjalta. Kieli- ja kirjallisuustieteen terminologian hallinnan varmistamista. Preliminäärikoe.
ÄIs9 Lukutaitojen syventäminen (abit)
Erilaisten tekstien erittelyä, tulkitsemista, tuottamista ja arviointia. Monilukutaidon haasteisiin tarttumista. Preliminäärikoe.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
ÄIk10 Tekstikurssi (ensimmäisen vuoden opiskelijoille)
Kurssilla varmennetaan ja vahvistetaan peruskoulussa saatua kirjoitustaitoa ja tekstilajien tuntemusta. Kerrataan oikeinkirjoitusasioita ja kiinnitetään huomio tekstin muotoiluun. Painotetaan lukiossa vaadittavia tekstintuottamistaitoja ja tekstinlukutaitoja eri oppiaineissa. Tehdään tekstejä, jotka palvelevat jatko-opinnoissa ja yhteiskunnassa toimimista.
ÄIk11 Monilukutaidon kurssi (toisen vuoden opiskelijoille)
Kurssien suoritusjärjestys
Pakolliset kurssit opiskellaan numerojärjestyksessä.
Kurssien arviointi
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
ENGLANTI, A1-taso, pitkä oppimäärä
Pakolliset kurssit
EN1 Englannin kieli ja maailmani
Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita, analysoidaan ja arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja, asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielellistä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaalina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa kulttuurista osaamista. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun, nuoren elämänpiiriin ja kielenkäyttötarpeisiin.
EN2 Ihminen verkostoissa
Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen, myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä sekä käydä merkitysneuvotteluja. Monipuolistetaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.
EN3 Kulttuuri-ilmiöitä
Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä luova toiminta.
EN4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalaisyhteiskunnassa.
EN5 Tiede ja tulevaisuus
Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja.Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista.
EN6 Opiskelu, työ ja toimeentulo
Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutustutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa. Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät itsenäistyvän, työelämään astuvan nuoren elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
ENs7 Kestävä elämäntapa
Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.
ENs8 Viesti ja vaikuta puhuen
Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.
Paikallisesti tarjottavat soveltavat kurssit
Kaikkia kursseja ei välttämättä ole tarjolla joka lukuvuonna.
Kursseista ENv9 suoritetaan ennen kurssia EN1, kurssi ENv13 on puolestaan suunnattu abiturienteille. Soveltavista kursseista tulee numeerisen kurssiarvosanan sijaan merkintä hyväksytty/hylätty.
Perhon lukio tarjoaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan seuraavia englannin pitkän oppimäärän soveltavia kursseja opiskelijoilleen:
ENv9 Ready - steady - go
Kertauskurssi lukion aloittajille, kerrataan peruskoulun kielioppirakenteita. Suositellaan etenkin oppilaille, joiden peruskoulun päättötodistuksen arvosana englannissa on 7 tai huonompi. Ei oppikirjaa.
ENv10 English conversation
Keskustelu- ja puheharjoituksia vaihtelevista aihepiireistä. Tavoitteena rohkaista oppilaita puhumaan englantia ja sietämään virheitä sekä keksimään kiertoilmaisuja. Tähdätään kohti suullista yo-koetta. Kurssi sopii alkajille ja jatkajille, myös abeille. Ei oppikirjaa.
ENv11 Grammar in English
Yhdistetty kielioppi- ja keskusteluharjoittelu. Kerrataan keskeisin englannin kielioppi erilaisten vaativampien keskustelu- ja kirjallisten harjoitusten yhteydessä. Kurssi on tarkoitettu jatkajille ja varsinkin abeille. Ei oppikirjaa.
ENv13 Advanced English - abipreppaus
Kurssi on tarkoitettu yo-kokelaille kertauskurssiksi, jossa harjoitellaan erilaisia yo-tehtäviä sekä tarvittaessa kerrataan keskeisimpiä rakenteita. Kurssilla käytetään kirjallisia A ja C-englannin yo-tehtävävihkoja sekä kuunnellaan yo-kuunteluja. Kurssin lopuksi tehdään preliminäärikoe.
RUOTSI, B1-taso, keskipitkä oppimäärä
Opetuksen tavoitteet
Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija
osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.
Pakolliset kurssit
Pakollisilla kursseilla 1–2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4–5 painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.
Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdella kursseittain.
1. Minun ruotsini (RUB11)
Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa.
2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12)
Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.
Kulttuuri ja mediat (RUB13)
Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.
4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14)
Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta.
5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15)
Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin. Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus tai kokonaisuus.
6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16)
Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan.
7. Kestävä elämätapa (RUB17)
Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.
Vieraat kielet, B3-oppimäärä
Lukion B3-saksan / B3-venäjän kurssit 1 ja 2 vastaavat perusopetuksen vuosiluokilla 8. ja 9. opiskeltuja kursseja 1-4. Tämän jälkeen opiskelijat jatkavat yhdessä B3-saksan / B3 -venäjän kurssista 3 eteenpäin.
Kurssit arvioidaan numeroin. Päättötodistukseen voi valita suoritusmerkinnän, mikäli suoritettujen kurssien määrä jää alle kolmen.
SAKSA B3
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Ensimmäisillä kursseilla painottuvat suulliset ja niihin luontevasti liittyvät pienet kirjalliset vuorovaikutustilanteet. Myös kuuntelemista harjoitellaan. Kirjallisen viestinnän osuus kasvaa vähitellen, mutta suullista viestintää harjoitellaan edelleen kaikilla kursseilla. Keskeistä on kehittää jokapäiväisen viestinnän perusvalmiuksia. Kursseille varataan tarpeen mukaan tilaa yhdessä sovittujen tai ajankohtaisten aiheiden käsittelyyn. Kaikilla kursseilla voidaan edistää monilukutaitoa käsittelemällä kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, teatteria, kuvataidetta tai mediaa. Kursseilla tutustutaan eri tekstilajeihin. Oppiainerajat ylittävää opetusta voidaan toteuttaa eri kursseilla. Rakenteita opetellaan, harjoitellaan ja kerrataan joustavasti sopivien aihepiirien yhteydessä. Hyvien ääntämistottumusten vakiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota alusta pitäen.
1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen, SAB31
Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.
2. Matkalla maailmassa, SAB32
Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.
3. Elämän tärkeitä asioita, SAB33
Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.
4. Monenlaista elämää SAB34
Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.
5. Hyvinvointi ja huolenpito SAB35
Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.
6. Kulttuuri ja mediat SAB36
Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai ‑alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.
7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus SAB37
Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.
8. Yhteinen maapallomme, SAB38
Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.
VENÄJÄ B3
VEB31Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen
Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa ja niissä tarvittavia viestintästrategioita sekä opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.
VEB32 Matkalla maailmassa
Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaamisen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa. Opetellaan lisää kompensaatiokeinojen ja muiden viestintästrategioiden käyttöä.
VEB33 Elämän tärkeitä asioita
Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.
VEB34 Monenlaista elämää
Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koodien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestintää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suomessa ja ulkomailla.
VEB35 Hyvinvointi ja huolenpito
Kurssilla opetellaan eri viestintäkanavia käyttäen toimimista keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Harjoitellaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja elämänvaiheisiin liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelemaan niihin liittyvistä asioista. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.
VEB36 Kulttuuri ja mediat
Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa. Tutustutaan kohdekielisen kielialueen tai ‑alueiden kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta.
VEB37 Opiskelu, työ ja tulevaisuus
Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.
VEB38 Yhteinen maapallomme
Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.
USKONTO
Pakolliset kurssit
1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)
Kurssin sisältöinä ovat uskonto ilmiönä, uskonnon tutkiminen, nykyajan uskonnollisuus, sekularisaatio, uskonnottomuus ja uskonnonvapaus sekä maailman ja Suomen uskontotilanne.
Kurssilla tutustutaan myös lähi-idän monoteististen uskontojen kulttuuritaustaan, syntyyn sekä niiden keskeisiin ja yhteisiin piirteisiin. Kurssilla käsitellään myös pyhien kirjojen syntyä, asemaa, käyttöä ja tulkintatapoja juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa. Näihin teemoihin kytkeytyy juutalaisuuden ja islamin sisäinen monimuotoisuus, etiikka, elämäntapa, suhde yhteiskuntaan eri puolilla maailmaa sekä merkitys länsimaiselle kulttuuripiirille.
2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)
Kurssilla tutustutaan kristinuskon asemaan ja vuorovaikutukseen ympäröivän kulttuurin kanssa eri puolilla maailmaa. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen, erityisesti luterilaisen, kristillisyyden synty, erityispiirteet, eettinen ajattelu ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Muita kurssin teemoja ovat karismaattinen kristillisyys ja kontekstuaalinen teologia, kristillisperäisten uskontojen pääpiirteet, uskonnon asema ja sen taustat eri puolilla Eurooppaa, ekumenia ja katsomusten dialogi sekä ajankohtaiset kristinuskoon liittyvät kysymykset taustoineen.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)
Intiassa, Kiinassa ja Japanissa syntyneet uskonnot osana yksilön ja yhteisön elämää sekä niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kiinan vanhan kansanuskon, kungfutselaisuuden ja taolaisuuden keskeiset piirteet ja vaikutus kiinalaiseen ajatteluun ja yhteiskuntaan. Shintolaisuus Japanin etnisenä uskontona sekä uskontojen vaikutuksia yhteiskuntaan ja politiikkaan Japanissa. Luonnonuskontojen sekä uusien uskonnollisten liikkeiden taustaa ja keskeisiä piirteitä.
4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)
Suomen uskontotilanne, suomalainen uskonnollisuus ja sekularisaatio. Uskonnollisten yhteisöjen muodot ja niiden suhde yhteiskuntaan eri aikoina. Uskontojen ja katsomusten välinen dialogi tämän päivän Suomessa. Uskonnon- ja katsomuksenvapaus sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvät kysymykset. Uskonnon merkitys ja näkyvyys julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa. Uskonnolliset yhteisöt kolmannen sektorin toimijoina. Uskonto yksilöiden ja perheiden elämässä ja tapakulttuurissa. Uskonnottomuus, uskontokritiikki ja uskonnoton tapakulttuuri Suomessa.
5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)
Uskonnon tutkimuksen ajankohtaisia näkökulmia ja menetelmiä eri tieteenaloilla: uskontotieteen ja teologian eri tutkimusalat sekä taiteentutkimus, kulttuurintutkimus ja yhteiskuntatieteet. Uskonnon, taiteen ja populaarikulttuurin eri muotojen vuorovaikutus. Uskonnollisia teemoja, symboliikkaa ja myyttejä eri taidemuodoissa ja populaarikulttuurissa. Raamatun kertomusten ja kristillisen opin erilaisten tulkintojen tarkastelu taiteen eri muotojen avulla.
6. Uskonnot ja media (UE6)
Uskonnollinen media ja median käyttö uskonnoissa. Uskonnollisen kielen ja kuvaston käyttö eri medioissa. Uskontojen mediajulkisuus. Median vaikutus uskontoilmiöihin, kuten asenteet ja uskontoihin liittyvät mielikuvat, uskonnot ja konfliktit, uskonnot ja rauhan rakentaminen, uskontokritiikki. Uskontoon liittyvän mediasisällön tuottaminen tai media-analyysi.
Kurssien suoritusjärjestys
Pakolliset kurssit opiskellaan mielellään numerojärjestyksessä.
Kurssien arviointi
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
FILOSOFIA
Pakolliset kurssit
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)
Kurssilla muodostetaan käsitys filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin, ja kokeilemalla käytännössä filosofian työtapoja kuten käsitteiden luokittelua ja ajatuskokeita. Kurssilla harjoitellaan johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteita suullisesti ja kirjallisesti. Kurssilla käsitellään joitakin keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja, kuten: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen. Kurssilla tutustutaan erilaisiin tiedon ja tieteellisen tiedon määrittelyihin ja pyritään hahmottamaan tiedon ja argumentaation luonnetta eri tiedonaloilla ja oppiaineissa.
2. Etiikka (FI2)
Kurssilla perehdytään filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä ympäristöfilosofian perusteisiin. Keskeisenä sisältönä on moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet. Teorioiden ja käsitteistön avulla harjoitellaan perustelemaan käsityksiä hyvästä ja oikeasta ja opitaan erittelemään ja arvioimaan omia elämänvalintojaan sekä muiden toimintaa eettisesti.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)
Kurssilla perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon. Samalla pyritään erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa sekä arviomaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemista ja oikeutusta. Kurssilla opitaan käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen ajankohtaisten teemojen näkökulmasta.
4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)
Kurssilla tutkitaan filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuuden rakenteesta. Kurssilla pureudutaan muun muassa seuraaviin olemassaolon kysymyksiin: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen. Tavoitteena on myös hahmottaa ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä. Keskeinen teema on myös tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät sekä luonnon-, ihmis-, ja formaalien tieteiden väliset erot.
Kurssien suoritusjärjestys
Pakolliset kurssit opiskellaan mielellään numerojärjestyksessä.
Kurssien arviointi
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
PSYKOLOGIA
Pakollinen kurssi
1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)
Kurssin tärkeänä tavoitteena on ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkitys ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä. Kurssilla tutustutaan psykologian keskeisiin aihepiirehin, kuten tunteet, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot. Kurssilla perehdytään oppimisen prosesseihin liittyvään psykologiseen tietoon ja pohditaan omaa opiskelua sen pohjalta. Kurssilla tutustutaan esimerkkien kautta myös psykologiseen tutkimukseen ja tieteellisen ajattelun perusteisiin.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
2. Kehittyvä ihminen (PS2)
Kehityksen tutkiminen, kehityksen osa-alueet (esim. fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen) ja niihin vaikuttavat tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa. Nuoruusiän psyykkinen kehitys, esimerkiksi itsetunto, identiteetti. Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana. Kehitykseen vaikuttavat biologiset ja sosiokulttuuriset tekijät, kuten hermoston kypsyminen, perimän ja ympäristön vuorovaikutus, sosialisaatio.
3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)
Kognitiivisen toiminnan periaatteita, kuten sisäiset mallit ja havaintokehä. Kognitiivisten toimintojen neuropsykologinen perusta. Kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiä. Havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti kognitiivisina perustoimintoina sekä niiden biologinen perusta
Korkeampitasoisen kognitiivisen toiminnon tarkasteleminen, esimerkiksi kieli, ongelmanratkaisu, päätöksenteko tai asiantuntijuus.
4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)
Tunteiden muodostuminen ja biologinen perusta, tunteet psykologisen tutkimuksen kohteena. Tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus, tunteiden merkitys itseymmärryksen välineenä. Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen, esimerkiksi uni ja nukkuminen hyvinvoinnin osatekijöinä sekä stressi, kriisit ja niistä selviytymisen keinot. Keskeiset mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito, mielenterveyden ongelmien syntyä selittäviä tekijöitä.
5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)
Persoonallisuuden määrittely, persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus. Persoonallisuusteorioita ja persoonallisuuden selittämisen malleja ja näkökulmia. Yksilöllisten erojen tutkiminen, tilannetekijöiden ja ryhmäilmiöiden vaikutus yksilön toimintaan yhteisöissä ja sosiaalisissa verkostoissa. Kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan.
6. Psykologian kertauskurssi (PSv6)
Psykologian ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista valtakunnallisten kurssien sisältöjä kertaamalla ja takavuosien yo-tehtäviä hyödyntäen. Vastaustekniikan harjoittelua. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Kurssien suoritusjärjestys
Pakollisen kurssin suorittamisen jälkeen syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa.
Kurssien arviointi
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
HISTORIA
Pakolliset kurssit
HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa
Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan erilaisia opiskelu- ja vastaustekniikoita sekä lähdeaineiston hyödyntämistä.
HI2 Kansainväliset suhteet
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.
HI3 Itsenäisen Suomen historia
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.
HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin
HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat
Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.
Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
Amerikan alkuperäiskulttuurit
Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
Aasian kulttuurit
Afrikan kulttuurit
arktiset kulttuurit
Latinalaisen Amerikan kulttuurit
Lähi-idän kulttuurit
Soveltavat kurssit
HI7 Faktaa vai fiktiota? Elokuva historiallisen tiedon lähteenä
Kurssin tavoitteena on yhtäältä syventää historian eri ilmiöiden/ aikakausien käsittelyä opiskelijoiden kiinnostuksen mukaisesti. Toisaalta tavoitteena on harjoitella historian tieteenalalle tyypillisiä metodeja taustatutkimuksen kautta sekä arvioida kriittisesti historiasta tehtyjä fiktiivisiä tulkintoja. Käytännössä valitaan 4-5 elokuvaa, joiden aihepiirin mukaisesti suoritetaan kirjallinen taustatutkimus. Tämän jälkeen katsotaan elokuva, ja lopuksi kirjoitetaan analyysi ko. elokuvasta historiallisen tiedon ja ymmärryksen lähteenä. Näistä tuotoksista kootaan portfiolio, jonka perusteella kurssi arvioidaan. Kurssin voi valita käytyään pakolliset historian kurssit. Kurssista voi valita joko suoritusmerkinnän tai numeron.
Kurssien suoritusjärjestys
Suositeltava suoritusjärjestys on pakollisten kurssien osalta seuraavanlainen: alkaja-vuonna Hi1, jatkajavuonna Hi2-3. Syventävien kurssien osalta hi4-hi15 voidaan suorittaa vapaasti hi1-kurssin jälkeen. Koulukohtainen Hi7 on tarkoitettu pakollisten kurssien jälkeen suoritettavaksi.
Kurssien arviointi
HI1-HI6 arvioidaan numeerisesti, HI7 -kurssista voi valita joko suoritusmerkinnän tai numeron.
YHTEISKUNTAOPPI
Pakolliset kurssit
YH1 Suomalainen yhteiskunta
Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen.
YH2 Taloustieto
Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.
YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)
Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.
Valtakunnallinen syventävä kurssi
YH4 Kansalaisen lakitieto
Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen. Kurssin sisältöön kuuluu vierailu käräjäoikeudessa istuntoja seuraamassa.
Kurssien suoritusjärjestys
Yh1 suoritetaan ensimmäisenä, muutoin numerojärjestyksellä ei ole väliä. Suositeltavaa on, että yh1 suoritetaan alkajavuonna ja muut kurssit jatkaja-/abivuonna.
MATEMATIIKKA
YHTEINEN OPINTOKOKONAISUUS
Pakolliset kurssit
MAY1 Luvut ja lukujonot
Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulun tietoja. Lisäksi kurssilla tutkitaan lukujonoja sekä opitaan logaritmin ja potenssin välinen yhteys.
PITKÄ MATEMATIIKKA
Pakolliset kurssit
MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt
Kurssilla kerrataan ja täydennetään polynomilaskentaa. Opetellaan ratkaisemaan toisen ja korkeamman asteen yhtälöitä ja epäyhtälöitä.
MAA3 Geometria
Kurssilla opetellaan laskemaan kuvioihin ja kappaleisiin liittyviä pituuksia, kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia hyödyntäen mm. yhdenmuotoisuutta, suorakulmaisen kolmion trigonometriaa sekä sini- ja kosinilausetta.
MAA4 Vektorit
Kurssilla tutustutaan vektoreiden perusominaisuuksiin ja -laskutoimituksiin mukaan lukien vektoreiden skalaaritulo. Opetellaan yhtälöryhmien ratkaisemista sekä avaruuden suoria ja tasoja.
MAA5 Analyyttinen geometria
Kurssilla tutkitaan koordinaatiston suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Opetellaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä.
MAA6 Derivaatta
Opitaan ratkaisemaan rationaaliyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. Kurssilla omaksutaan funktion raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan liittyviä käsitteitä sekä opitaan derivoimaan polynomifunktio sekä funktioiden tulo ja osamäärä. Lisäksi tutkitaan polynomifunktion kulkua ja ääriarvoja derivaatan avulla.
MAA7 Trigonometriset funktiot
Kurssilla perehdytään trigonometrisiin funktioihin. Ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä sekä tutkitaan trigonometrisia funktioita derivaatan avulla. Lisäksi opitaan derivoimaan yhdistettyjä funktioita.
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot
Kurssilla kerrataan potenssien laskusäännöt mukaan lukien murtopotenssi. Laajennetaan tarkasteltavien funktioiden joukkoa mm juuri- eksponentti- ja logaritmifunktioilla sekä harjoitellaan edelleen funktion kulun tutkimista derivaatan avulla. Lisäksi opitaan hyödyntämään eksponenttifunktiota erilaisten kasvamiseen ja vähenemiseen liittyvien ilmiöiden tutkimisessa.
MAA9 Integraalilaskenta
Kurssilla tutustutaan integraalifunktion käsitteeseen ja määritetään alkeisfunktioiden integraalifunktioita. Opetellaan määrätyn integraalin käsite ja sitä hyödyntäen lasketaan pinta-aloja ja tilavuuksia.
MAA10 Todennäköisyys ja tilastot
Kurssilla perehdytään todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyden laskusääntöihin. Lisäksi tutustutaan sekä diskreetin että jatkuvan jakaumaan käsitteisiin. Jatkuvista jakaumista opitaan soveltamaan erityisesti normaalijakaumaa.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
MAs11 Lukuteoria ja todistaminen (kaikille)
Kurssilla perehdytään logiikan alkeisiin ja tutustutaan todistusperiaatteisiin ja harjoitellaan matemaattista todistamista. Lisäksi opetellaan lukuteorian peruskäsitteet ja tutkitaan kokonaislukujen jaollisuutta.
MAs12 Algoritmit matematiikassa (jatkajille ja abeille)
Kurssilla syvennetään algoritmista ajattelua sekä opetellaan iterointia. Lisäksi kurssilla tutkitaan lisää polynomien jaollisuutta sekä määritetään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.
MAs13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (abeille)
Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan tuntemusta sekä täydennetään integraalilaskennantaitoja soveltaen niitä mm. jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen. Lisäksi opetellaan lukujonojen raja-arvoja ja sarjoja sekä aidosti monotonisen funktion käänteisfunktio.
Koulukohtaiset syventävät kurssit
MAk14 Yhtälöt ja integraalilaskenta (abeille)
Kurssilla opetellaan lisää integroimistaitoja sekä lasketaan integraalilaskennan sovellustehtäviä. Lisäksi kerrataan ja syvennetään erilaisten yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisutaitoja.
MAk15 Talousmatematiikka (jatkajille)
Kurssilla syvennetään prosenttilaskennan taitoja, opitaan talouselämässä käytettyjä käsitteitä sekä opitaan indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia ja sovelletaan lukujonoja ja summia taloudellisiin sovelluksiin. Kurssin sisältö on sama kuin kurssissa MAB6.
MAk16 Geometriaa 3-uloitteisessa avaruudessa (jatkajille,abeille)
Kurssilla täydennetään avaruusgeometrian tietämystä. Lisäksi kurssilla lasketaan vaativia, geometrisia ääriarvosovellustehtäviä.
Soveltavat kurssit
MAv17 Lukion pitkän matematiikan kertauskurssi (abeille)
Kurssilla kerrataan aiempien kurssien keskeisiä sisältöjä ja valmistaudutaan yo-kokeeseen.
MAv18 Matematiikan tekniset työvälineet (jatkajille,abeille)
Kurssilla opitaan hyödyntämään monipuolisesti symbolisen laskennan sekä tilasto- ja taulukkolaskennan ohjelmistoja sekä tuottamaan sähköisessä muodossa matemaattisia kaavoja ja symboleja sisältävää tekstiä.
Kurssien suoritusjärjestys
Pakolliset kurssit opiskellaan numerojärjestyksessä.
Kurssien arviointi
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
LYHYT MATEMATIIKKA
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä
saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään, oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa ja rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen
hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille
sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä
kehittää käsitystään matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta
harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatiota ja arvioimaan sen luotettavuutta
tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä
osaa käyttää kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna
osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.
Pakolliset kurssit
2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet
vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä
osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomifunktion tutkimisessa ja polynomiyhtälöihin sekä polynomifunktioihin liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.
Keskeiset sisällöt
suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
yhtälöiden ja yhtälöparien graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
3. Geometria (MAB3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista
vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan
osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen
osaa käyttää teknisiä apuvälineitä kuvioiden ja kappaleiden tutkimisessa ja geometriaan liittyvien sovellusongelmien ratkaisussa.
Keskeiset sisällöt
kuvioiden yhdenmuotoisuus
suorakulmaisen kolmion trigonometria
Pythagoraan lause ja Pythagoraan lauseen käänteislause
kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
4. Matemaattisia malleja (MAB4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla
tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta
tutustuu ennusteiden tekemiseen mallien pohjalta
osaa käyttää teknisiä apuvälineitä polynomi- ja eksponenttifunktion ominaisuuksien tutkimisessa sekä polynomi- ja eksponenttiyhtälöiden ratkaisussa sovellusongelmien yhteydessä.
Keskeiset sisällöt
lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
potenssiyhtälön ratkaiseminen
eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
lukujonot matemaattisina malleina
5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
arvioi erilaisia regressiomalleja mm. taulukkolaskentaohjelman avulla ja tekee ennusteita mallien avulla
perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin
osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa sekä diskreettien jakaumien tunnuslukujen määrittämisessä ja todennäköisyyslaskennassa.
Keskeiset sisällöt
diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
regression ja korrelaation käsitteet
havainto ja poikkeava havainto
ennusteiden tekeminen
kombinatoriikkaa
todennäköisyyden käsite
todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
6. Talousmatematiikka (MAB6)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
syventää prosenttilaskennan taitojaan
ymmärtää talouselämässä käytettyjä käsitteitä
kehittää matemaattisia valmiuksiaan oman taloutensa suunnitteluun
vahvistaa laskennallista pohjaansa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn
osaa käyttää teknisiä apuvälineitä laskelmien tekemisessä ja yhtälöiden ratkaisemisessa sovellusongelmissa.
Keskeiset sisällöt
indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
Valtakunnalliset syventävät kurssit
7. Matemaattinen analyysi (MAB7)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
osaa määrittää sovellusten yhteydessä polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon
osaa käyttää teknisiä apuvälineitä funktion kulun tutkimisessa ja funktion derivaatan sekä suljetun välin ääriarvojen määrittämisessä sovellustehtävissä.
Keskeiset sisällöt
graafisia ja numeerisia menetelmiä
polynomifunktion derivaatta
polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen suljetulla välillä
8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
vahvistaa ja monipuolistaa tilastojen käsittelytaitojaan
osaa määrittää tilastollisia tunnuslukuja ja todennäköisyyksiä jatkuvien jakaumien avulla hyödyntäen teknisiä apuvälineitä
osaa käyttää teknisiä apuvälineitä digitaalisessa muodossa olevan datan hakemisessa, käsittelyssä ja tutkimisessa, todennäköisyysjakauman odotusarvon ja keskihajonnan määrittämisessä, todennäköisyyksien laskemisessa annetun jakauman ja parametrien avulla sekä luottamusvälin laskemisessa.
Keskeiset sisällöt
normaalijakauma ja jakauman normittamisen käsitteet
toistokoe
binomijakauma
luottamusvälin käsite
Koulukohtaiset kurssit
9. MABk9 = Maa
10. MABv10 Laskimeton kurssi
11. Lyhyen matematiikan kertauskurssi, yo-kokeeseen valmentava kurssi, MABv11
KEMIA
Pakolliset kurssit
KE1 Kemiaa kaikkialle
Kurssilla painotetaan kemian merkitystä nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä. Kurssilla opiskellaan atomin rakennetta ja jaksollista järjestelmää pääpiirteissään. Lisäksi tutustutaan alkuaineiden ja yhditeiden ominaisuuksiin selittäen niitä aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
KEs2 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa
Kurssilla painotetaan kemian merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Kurssilla tutustutaan orgaanisen kemian yhdisteisiin ja rakenteisiin. Opiskellaan isomeria. Lisäksi opetellaan laskemaan aineiden ainemääriä ja liuosten pitoisuuksia.
KEs3 Reaktiot ja energia
Kurssilla painotetaan kemian merkitystä energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta. Tutustutaan reaktioyhtälöön ja opetellaan sen tasapainottaminen. Lisäksi opiskellaan epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita ja niiden sovelluksia. Tutustutaan aineen häviämättömyyden käsitteeseen kemiallisessa reaktiossa. Opetellaan myös kaasujen ominaisuuksia ja kaasujen yleinen tilanyhtälö.
KEs4 Materiaalit ja teknologia
Kurssilla painotetaan kemian merkitystä teknologiassa ja yhteiskunnassa. Opiskellaan sähkökemian keskeiset periaatteet. Tutustutaan metallien ja polymeerien ominaisuuksiin.
KEs5 Reaktiot ja tasapaino
Kurssilla painotetaan kemian merkitystä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tutkitaan kemiallisen reaktion nopeutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä kemiallisen reaktion tasapainoa sekä sen soveltamista. Happo-emäslaskut.
Soveltavat kurssit
KEv6 Kemian työkurssi (jatkajille ja abeille)
Tutkitaan kemiaa kokeellisin menetelmin.
KEv7 Kemian kertauskurssi (abeille)
Kurssin aikana kerrataan kemian keskeisimmät asiat ja valmistaudutaan yo-kirjoituksiin.
Kurssien suoritusjärjestys
Pakolliset kurssit opiskellaan numerojärjestyksessä.
Kurssien arviointi
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
FYSIIKKA
Pakolliset kurssit
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset. Energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa. Kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi. Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
2. Lämpö (FY2 )
Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen, paine, hydrostaattinen paine. Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia. Mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde. Lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia ja energiavarat.
3. Sähkö (FY3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
osaa käyttää ja soveltaa sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
harjaantuu matemaattisessa mallintamisessa ja suureyhtälöiden käyttämisessä
osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja osaa tehdä sähköopin perusmittauksia
osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tutkimusten tekemisessä.
Keskeiset sisällöt
fysiikan ja teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa
sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki
yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
sähköteho ja Joulen laki
kondensaattori, diodi ja LED komponentteina
sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä
sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen
4. Voima ja liike (FY4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa
osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä
harjaantuu graafisten esitysten käyttämisessä ja tuottamisessa.
Keskeiset sisällöt
fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle
vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike
Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus
etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus
liikeyhtälö
momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa
liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset
liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki
mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet
5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
osaa käyttää ja soveltaa jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä
osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.
Keskeiset sisällöt
fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa
tasainen ympyräliike
gravitaatiovuorovaikutus
harmoninen voima ja värähdysliike
aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot
ääni aaltoliikeilmiönä
mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen
6. Sähkömagnetismi (FY6)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
osaa käyttää ja soveltaa sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa
harjaantuu ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla ja analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia.
Keskeiset sisällöt
fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa
magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä
varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä
sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki
generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla
sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio
tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen
7. Aine ja säteily (FY7)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
osaa käyttää ja soveltaa aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä
syventää kokonaiskuvaa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä.
Keskeiset sisällöt
näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen
energian kvantittuminen
sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit
aaltohiukkasdualismi
atomiytimen rakenne
ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi
radioaktiivisuus ja hajoamislaki
säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö
tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi
Pakollinen kurssi ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin.
Fysiikan koulukohtaiset kurssit
8. Tähtitiede (FYk8)
Soveltavat kurssit
9. Fysiikan kertauskurssi (FYv9)
10. Mittauskurssi (FYv10)
KUVATAIDE
Pakolliset kurssit
1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)
Opiskelija tutustuu monipuolisesti visuaaliseen kulttuuriin tekemällä itse kuvia. Kurssin aikana tehdään kuva-analyysia eli tarkastellaan, analysoidaan ja tulkitaan erilaisia kuvia. Kurssilla perehdytään taiteen olemukseen yksilön ja yhteiskunnan kannalta, vallan välineenä ja kulttuurin tulkkina. Harjoitustöissä kehitetään kuvailmaisua keskeisten ilmaisukeinojen avulla; sommittelu, muoto, väri, liiketila. Piirtämällä, maalaamalla, kolmiulotteisesti ja digitaalisesti.
2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)
Kurssilla käsitellään muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta ja suunnitteluprosesseja. Tutustutaan tilaan käsitteenä, tilan kokemiseen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana. Omien havaintojen, kokemuksien ja tuntemuksien pohjalta työstetään tilaa eri ilmaisutapoja käyttäen. Kurssilla pohditaan esinettä kulttuurinsa tulkkina ja millainen on hyvä esine. Tutustutaan suomalaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Osallisena mediassa (KU3)
Mediaa on perinteisesti tarkasteltu paljolti tiedonvälityksen näkökulmasta, mutta yhä keskeisemmäksi on noussut sen merkitys identiteetin muokkaajana ja jopa sen jatkeena. Kuinka paljon median kuvamaailma muokkaa todellisuuttani? Määritteleekö media minuuttani?
Opiskelija syventyy kurssilla kuvaviesteihin kolmen pääroolin kautta:
- kuvaviestien tutkijana ja erittelijänä
- kuvaviestien tekijänä: tiedon, tunteiden ja kokemusten välittäjänä
- kuvaviestinnän teknologian osaajana.
Eri roolit voivat toteutua yhdessä tai useammassa harjoitustehtävässä rinnakkain ja samanaikaisina. Tavoitteena on syventää kuvaviestinnän olemuksen ymmärtämistä.
4. Taiteen monet maailmat (KU4)
Kurssi painottuu opiskelijan omaan kuvalliseen luomisprosessiin (maalaus, piirtäminen, grafiikka). Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä ja ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa. Opiskelija käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan ja oppii työskentelemään itsenäisesti harjoitellen pohdiskelevaa, sanallista itsearviointia. Työn edetessä harjoitellaan taiteellista luomisprosessia: teoksen ideointi, tiedonhaku, suunnittelu, luonnostelu, toteuttaminen ja arviointi koetaan tärkeinä työvaiheina valmistuvan taideteoksen rinnalla.
Valtakunnalliset soveltavat kurssit
5. Nykytaiteen työpaja (TA2)
Nykytaiteen työpajakurssilla opiskelija voi perehtyä nykytaiteen ilmiöihin ja materiaaleihin, eri taiteilijoiden työtapoihin tai vaikkapa uuteen teknologiaan taiteen tekemisen välineenä. Taideteosten lähtökohdat, materiaalit ja tekniikat voivat olla mitä tahansa.
Työpajakurssilla opiskelija syventää tietämystään kuvan tekemisestä ja taiteen tarkastelusta, mutta myös omasta itsestään. Yhteiset keskustelut eri teemoista kuuluvat olennaisena osana kurssin elämykselliseen ja kokonaisvaltaiseen sisältöalueeseen.
6. Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD2)
Kuvataiteen lukiodiplomi on näyttö, joka suoritetaan itsenäisesti kuvataideopettajan valvonnassa. Lukiodiplomi toteutetaan yhden lukion soveltavan kurssin aikana. Sen suorittamiseen varataan 38 tuntia. Ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä (4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia.
Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu teoksesta ja portfoliosta. Lukiodiplomin tehtävävaihtoehtoja on vähintään viisi, joista opiskelija valitsee yhden. Lukiodiplomin tehtävät pohjautuvat lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kuvataiteen pakollisiin ja syventäviin kursseihin.
MUSIIKKI
Pakolliset kurssit
1. Musiikki ja minä (MU1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.
Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.
2. Moniääninen Suomi (MU2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa.
Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Ovet auki musiikille (MU3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina.
4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa, monimediaisissa tieto- ja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.
Soveltavat kurssit
MUv5 Musiikkiprojekti
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.
MUv6 Vapaa säestys ja yhteissoitto
Eri soittotapoihin ja -tyyleihin tutustuminen vapaan säestyksen periaatteilla (koskettimet, kitara ym.). Esiintymiset koulun juhlissa. Kurssin suorituksen voi saada myös muussa oppilaitoksessa suoritetuista musiikinopinnoista.
MUv7 Kuoro
Oikea äänenkäyttö; lauletaan moniäänistä yhteislauluohjelmistoa.
LIIKUNTA
Pakolliset kurssit
1. Energiaa liikunnasta (LI1)
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.
2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)
Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapo- jaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Terveyttä liikkuen (LI3)
Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Opettaja ohjaa liikuntaohjelman suunnittelua ja toteutusta. Liikuntasuunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan liikuntateknologiaa hyväksi käyttäen.
4. Yhdessä liikkeellä (LI4)
Kurssilla syvennetään erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta.
Keskeinen sisältö: yhdessä suunniteltavat ja toteutettavat liikuntamuodot ja/tai jokin projektiluonteinen kokonaisuus
5. Hyvinvointia liikkuen (LI5)
Kurssilla syvennetään erityisesti psyykkisen toimintakyvyn osa-alueen taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
6. Mailapelit kuntoillen ja virkistyen (LIv6)
Lisätään taitoja mailapelien yksilölajeissa, kaksinpeleissä sekä joukkuelajeissa
7. Palloilun jatkokurssi (LIv7)
Tavoitteena on saavuttaa yhä parempi henkilökohtainen pelitekniikka ja taktinen ymmärtäminen
Erilaisia maila- ja pallopelejä opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan.
8. Vanhat tanssit (LIv8)
Kurssi huipentuu Vanhojen päivänä pidettäviin juhlallisuuksiin koululla ja koulun ulkopuolisilla vierailuilla. Sisältää myös tapa
Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.
