3.1 Oppimiskäsitys

3.1 Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opiskelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä informaatiota, rakentaa uutta tietoa ja syventää siten osaamistaan aikaisempien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Lukio-opinnoissa opiskelijoita ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa muuttuvissa tilanteissa. Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida ja kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen.

Lukio-opiskelun yhtenä keskeisenä antina on opiskelutaitojen kehittyminen. Kun opiskelu on innostavaa, tartutaan mielellään uusiin haasteisiin ja vähitellen opiskelutaidotkin kehittyvät. Taitojen kehittyminen puolestaan lisää työn mielekkyyttä, kun voi asettaa uusia
vaativampia tavoitteita. On hyvä muistaa, että opiskelu on yksilöllinen taito. Jokaisella on itselleen parhaiten soveltuva opiskelutyyli, jota voi jatkuvasti kehittää. Vastuu kehittämisestä on opiskelijalla itsellään. Opiskelutaitojen kehittäminen tulee esille eri oppiaineiden näkökulmasta oppitunneilla ja monissa muissa yhteyksissä, kuten ryhmänohjauksessa ja opiskelijanohjauksessa.