26.11. RSS-syöte

RSS

RSS eli RSS-lukijaohjelma on uutisvirtojen, blogien, weblogien tai tapahtumien tilaamiseen tarkoitettu moduuli. Voit tilata omille Peda.net-sivuillesi RSS-syötteen avulla tietoa haluamistasi verkkosivuista, kuten vaikkapa lehtien tai tietotoimistojen uutisivuista.

RSS on lyhenne sanoista Really Simple Syndication, Rich Site Summary tai RDF Site Summary.

Näin lisäät sivullesi RSS-moduulin:

1. Napauta sivulla olevaa "+Luo" -painiketta
2. Valitse sivulle avautuvasta listasta RSS. Napauta sitä.
3. Kirjoita sivulle avautuvassa näkymässä RSS-syötteen nimi Otsikko-kenttään ja tilattavan syötteen osoite ohjeiden mukaan RSS-syötteiden osoitteet -laatikkoon.
a) Valitse lisäksi näytettävien otsikoiden määrä. Nolla näyttää kaikki otsikot, ja kannattaakin testailla miten paljon sillä valinnalla sivulle tulee tietoa. Rajaaminen voi olla järkevää!
b) Voit valita myös näytetäänkö syötteestä vain otsikko vai myös muuta tietoa.

Napauta lopuksi Tallenna-painiketta.

4. Tallennuksen jälkeen sivullesi tulee ilmoitus moduulin luomisesta, ja syötteet näkyvät sivullasi.

Esimerkki RSS-syötteen osoitteesta:

https://yle.fi/uutiset/rss



Ylen uutiset RSS-syötteenä

Suomeen syksyllä uusia koronalääkkeitä ja seuraavan sukupolven rokotteita – "Haavoittuvia suojattava edelleen", sanoo STM:n Puumalainen

Suomeen on syksyllä tulossa uusia viruslääkkeitä, joilla pystytään hoitamaan koronaa huomattavasti tehokkaammin kuin aikaisemmin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) turvallisuus ja terveys -osaston osastopäällikkö Taneli Puumalainen.

– Kun viruslääkitys aloitetaan varhain, se pienentää selvästi riskiä sairastua vakavasti koronaan. Täytyy tunnistaa ne ryhmät, jotka hyötyvät lääkkeestä eniten ja varmistaa, että he myös lääkettä saavat, Puumalainen sanoo.

A-studiossa keskiviikkona vieraillut Puumalainen vahvistaa, että tutkimukset tehokkaammista, seuraavan sukupolven koronarokotteista valmistuvat kesän aikana.

– Suomi ja muut Euroopan maat ovat tehneet ennakkohankintasopimuksen. Jos tehokkaampia rokotteita tulee käyttöön, me niitä myös saamme.

Koronaan kuolleiden ikääntyneiden määrä on ollut Puumalaisen mukaan liian korkea. Hänen mielestään ikääntyneille on tarjottava mahdollisuus suojautua virukselta erittäin tehokkaasti.

– Se on sitten henkilökohtainen asia, jos haluaa enemmän sosiaalista elämää. Ne, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia, kyllä heitä täytyy erittäin tehokkaasti suojata edelleen ensi syksynä.

Infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä pitää tärkeänä, että neljänsiä koronarokotteita ryhdytään antamaan laajennetummin myös yli 70-vuotiaille ja mahdollisesti syyskuussa saapuvia uusia täsmärokotteita.

– Tärkeää on nyt kertoa, että pandemia ei ole ohi. Ikääntyneiden ja riskiryhmien on tärkeää käyttää ruuhkaisissa paikoissa hengityssuojainta, Ruotsalainen painottaa.

Ruotsalaisen mukaan koronan hoitoon on tulossa yhdestä kahteen avohoidossa annettavaa viruspohjaista koronalääkettä.

– Uusien koronalääkkeiden kohdalla olisi tärkeää ottaa ikääntyneet ja riskiryhmiin kuuluvat huomioon, jotta voitaisiin estää vakavaa sairastumista ja sairaalahoitoon joutumista.

Vaikka koronapandemia jatkuu, maskien käyttö on vähentynyt rajusti. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoo, että maskien käyttöä ei ole suinkaan kielletty.

– Ne ihmiset, jotka ajattelevat olevansa riskissä, niin kyllä he käyttävät yhä. Tauti tuli valitettavasti, ja teemme kaikkemme uusien lääkkeiden ja rokotteiden suhteen, mutta toivottavasti yhteiskuntaa ei jouduta uudelleen sulkemaan.

Katso koko keskiviikon A-studio Yle Areenassa.

Lue lisää:

Kuolleisuus on kasvanut, mutta THL ei tingi neljänsien koronarokotteiden ikärajasta – "En uskonut silmiäni", sanoo Maijaliisa Aho, 72

Koronaviruksen uusia alavariantteja havaittu Suomessa – uusi epidemiapiikki saattaa olla tulossa jo kesällä

Kaksi kokenutta lääkäriä vaatii neljänsiä rokotteita entistä nuoremmille – viidessä kuukaudessa koronakuolemia on ollut Suomessa yli 2300

Suomessa on todennäköisesti todettu ensimmäinen apinarokkotartunta – HUSin Järvinen: "Riski taudin leviämiseen on hirvittävän pieni"

( Yle Uutiset | Pääuutiset)

Kierrätyslannoitteet kiinnostavat yhä useampaa viljelijää – teollisuuden sivutuotteet ravitsevat peltoja ilmastoystävällisesti

Peltojen lannoittamisessa on tapahtumassa iso vallankumous tulevina vuosikymmeninä.

Kun kemiallinen lannoite korvataan entistä useammin kierrätyslannoitteella, sillä on selviä vaikutuksia myös ilmastonmuutokseen.

Kemialliset lannoitteet tulivat sotien jälkeen Suomen markkinoille, ja sitä tavaraa onkin levitetty pelloille vähän liiankin tuhdisti.

Keinolannoitus on lisännyt satomääriä, mutta samalla peltojen kunto on heikentynyt ja ravinnepäästöt pelloilta vesistöihin on lisääntynyt.

Ukraina käänsi sivun lannoitehistoriassa

Käänne tapahtui, kun keinolannoitteiden hinnat nousivat rajusti Ukrainassa syttyneen sodan myötä. Nyt moni viljelijä miettii, voisiko kierrätyslannoitteesta olla kemialisen lannoitteen korvaajaksi.

Agronomi Eliisa Malin keskittyy työssään Baltic Sea Action Groupissa maatalouden uudistamiseen. Hän on itse myös maanviljelijä Vihdissä.

Maaseutumaisemaan, vihreää ruohokenttää aidattuna, taustalla lehtipuitaKuitian eli Qvidjan kartanon tiluksilla Paraisilla tutkitaan erilaisten viljelymenetelmien vaikutuksia ympäristöön.Johanna Manu / Yle

Malin on huomannut, että ajatukset viljelijän lippalakin alla ovat muutoksessa.

– Suomalaiset viljelijät ovat kiinnostuneita oman peltomaan kasvukunnon parantamisesta, Malin vakuuttaa.

Eliisa Malin sanoo, että kierrätyslannoiteala ei ole enää näpertelyä ja tuotantoa pitää ehdottomasti lisätä.

Teollisuudessa on vielä hyödyntämätöntä virtaa

Kierrätyslannoitteet syntyvät Suomessa lähinnä teollisuuden sivuvirroista. Arvioiden mukaan vain pieni osa hyödyntämiskelpoisesta sivuvirrasta päätyy jalostettuna lannoitteeksi.

Paljon lannoitteeksi kelpaavaa ainesta hyödynnetään edelleen energiana polttamalla sitä.

– Kyllä siinä tarvitaan vielä paljon koko ketjun yhteistyötä, että saadaan teollisuus ymmärtämään, minkälaisia arvokkaita prosessituotteita heillä on, Eliisa Malin sanoo.

Ossi Kinnunen Soilfoodista Qvidjan kartanon pihallaOssi Kinnunen on Soilfoodin tutkimus- ja kehitysjohtaja.Lassi Lähteenmäki / Yle

Kierrätyslannoitteita valmistavan suomalaisen Soilfoodin mukaan kierrätyslannoitteiden kysyntä on selvästi suurempaa tarjontaan nähden. Yritys tekeekin hartiavoimin töitä, jotta uusia kanavia saataisiin avattua.

– Kyllä niitä vaihtoehtoja löytyy teollisuuden alasta riippumatta, sanoo Soilfoodin tutkimus- ja kehitysjohtajan Ossi Kinnunen.

– Sitä löytyy esimerkiksi biokaasutuotannon ja metsäteollisuuden kautta, sanoo Eliisa Malin.

Qvidjan kartanon omistajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin Qvidjan linnan rappusillaSaara Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin omistamalla Qvidjan tilalla kokeillaan ja kehitetään hiiliviljelyä.Johanna Manu / Yle

Soilfoodin juuret ovat Paraisilla

Soilfood on suomalainen alansa uranuurtaja, joka on keskittynyt kierrätyslannoitteisiin. Yrityksen perustivat Juuso ja Saara Kankaanrinta, Ilkka Herlin sekä Eljas Jokinen.

Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin omistavat Paraisilla Kuitian eli Qvidjan kartanon.

Sen tiluksilla kokeillaan monenlaisia viljelymenetelmiä, jotka tähtäävät siihen, että pellon kunto paranisi ja maaperään sitoutuisi enemmän hiiltä ilmakehästä.

Neliömäinen, kivistä rakennettu linnarakennus kesäisessä maisemassaKuitian eli Qvidjan kartanolinnan rakennutti Fleming-suku 1400-luvulla.Johanna Manu / Yle

Karjanlanta pyörien päälle

Karjanlanta on hyvää orgaanista lannoitetta, jolla maan kuntoa parannetaan ja sitä ravitaan. Karjanlanta on pitänyt suomalaiset leivän syrjässä jo satoja vuosia.

Suomessa ongelmaksi lannan hyödyntämisessä on muodostunut se, että kotieläintuotanto on keskittynyt tietyille alueilla ja viljanviljelyalueet ovat toisaalla.

Kotieläinalueiden omat pellot on jo kyllästetty lannalla, ja siksi sitä pitäisi ehdottomasti siirtää kauemmas pelloille, joissa sitä tarvitaan. Lanta on vesipitoista ja painavaa eli kuljettaminen on kallista.

– Lannan separoinnin ja tai muun prosessoinnin kehittäminen on hyvin tärkeää ja että tuetaan sitä tutkimustyötä, sanoo Eliisa Malin BSAG:stä.

Tukea valtiolta luvassa

Karjanlannan prosessointi ja logistiikka on ollut monen hankkeen kohteena.

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta Paraisten Qvidjan kartanollaEnsi vuodelle on myös tukea luvassa karjanlannan hyötykäytön edistämiseen, sanoo kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).Johanna Manu / Yle

Nyt lantakärryn pyöriin saadaan vauhtia uudella rahalla, lupaa turkulainen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.). Hän on myös kansanedustajien Saaristomeri-ryhmän varapuheenjohtaja.

– Ensi vuodelle meille on tulossa 6 miljoonaa euroa EU:n rahaa kipsinlevitykseen ja ravinnekierrätykseen. Lisäksi osana huoltovarmuuspakettia kierrätykseen on tulossa 30 miljoonaa euroa, Eloranta sanoo.

Eloperäisestä lannoitteesta ilmasto kiittää

Kun peltoon lisätään eloperäistä ainesta lannoituksen mukana, pellon kunto paranee. Tällä on vaikutusta myös ilmastonmuutokseen, sillä multavammassa maassa on enemmän sitoutunutta hiiltä.

Menneinä vuosikymmeninä hiili karkasi pelloista keinolannoituksen ja voimakkaan muokkauksen takia, Nyt suuntaa halutaan kääntää niin että maa alkaisi taas sitoa hiiltä.

Multava ja hiilipitoinen maa myös turvaa paremmin sadon vaihtelevien kasvuolosuhteiden aikana.

– Jos on liian kuivaa, silloin pelto pidättää vettä ja jos on liian märkää, silloin se päästää sitä sopivasti läpi, selventää Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 26. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Pelastetaan pellot – Saara Kankaanrinta esittelee Qvidjan koetilaa Paraisilla

Pelastaako hiiliviljely Itämeren? Meren suojelija Ilkka Herlin ja MTK näkevät mahdollisuutena – mutta siihen ei vielä viljelijöitä kannusteta

( Yle Uutiset | Pääuutiset)

50 mahdollista ostajaa kiinnostui historiallisesta kartanosta – vain eräs pankkiiri maksaa tarpeeksi ilman ehtoja: "Tämä talo pitää pelastaa"

Moision kartanon uusi isäntä on hyvin todennäköisesti helsinkiläinen pankkiiri Henrik Andersin. Elimäellä sijaitseva kartanokokonaisuus vaihtaa omistajaa 420 000 eurolla, sillä Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina Andersinin tarjouksen. Kauppa toteutuu, kun päätös on lainvoimainen.

Andersin sanoo olevansa sijoittajana varovainen, mutta kartanossa ei olekaan kyse euroissa mitattavista voitoista.

– Kartanoromantiikka kiinnostaa minua muista syistä kuin rahallisesti. Tämä ei voi olla kannattava sijoitus, mutta mielenkiintoinen sellainen.

Päärakennus on pelastettava

Andersin ei tehnyt tarjousta ensimmäisten joukossa. Muitakin riittävän suuria tarjouksia tuli kaupungille, mutta niissä oli ehtoja ja osa veti tarjouksensa pois. Lisätietoja annettiin 40–50 taholle ja näyttöjäkin oli 30.

Andersenin sai innostumaan kartanoon tutustuminen. Itse päärakennus sekä kartanon sijainti ja sen merkitys seudulle ratkaisivat.

– Se on sellainen talo, joka pitää pelastaa ja laittaa siihen kuntoon, missä sen kuuluu olla.

Moision kartano perustettiin jo 1600-luvulla. Sen nykyinen empiretyylinen päärakennus valmistui vuonna 1820. Päärakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel, jonka käsialaa on myös Helsingin Senaatintorin ympäristö eli esimerkiksi Tuomiokirkko ja Valtioneuvoston linna.

Kartanon pihapiirin rakennukset suojeltiin vuoden 2021 marraskuun lopussa. Niitä ei saa purkaa eikä niiden ulkoasua voi muuttaa.

Mikko Parikka Moision kartanon huoneessa Kouvolan Elimäellä.Henrik Andersinin mukaan lattiat pitää esimerkiksi palauttaa alkuperäiseen kuntoon. Kuva syyskuulta 2021. Antro Valo / Yle

Andersinin mukaan eniten töitä onkin sisätiloissa, joihin hän aikoo esimerkiksi metsästää ajan henkeen sopivat kaaliuunit. Koko sisustus itse asiassa puuttuu ja esimerkiksi lämmitysjärjestelmäkin pitää Andersinin mukaan miettiä paremmiksi.

Päärakennuksen sisältä on osin rekonstruktoitu kattopintoja ja osa kattomaalauksista on myös esillä. Nekin Andersin aikoo palauttaa vanhaan hohtoonsa Museoviraston kanssa.

Lista parannuksista on jo nyt pitkä. Andersin arvioi, että aikaa menee noin 10 vuotta ennen kuin Moision kartano on alkuperäisessä loistossaan.

– Ei se ihan helpolla ja nopeasti mene.

Päärakennukseen ei tule yritystoimintaa

Toiseen kartanon pihapiirissä sijaitsevaan taloon saattaa tulla tulevaisuudessa vaikkapa kahvila. Päärakennukseen ei liiketoimintaa tule, siitä Andersin on tiukka.

Kysymys kartanon päärakennuksen mahdollisesta kesämökkikäytöstä naurattaa Andersinia. Kesämökkiäkään siitä ei siis tule.

– Se tulee olemaan vähän museon kaltainen talo jatkossakin.

Tarkemmat suunnitelmat ovat auki, sillä kymmenessä vuodessa voi tapahtua paljon.

Moision kartanon uuden omistajan nimen kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.

Henrik Andersin

Helsinkiläinen Henrik Andersin on yksi Evli-pankin perustajista. Hän on edelleen 1985 perustetun pankin hallituksen puheenjohtaja.

Andersin on myös esimerkiksi perustanut pääosin startup-yrityksiin sijoittavan Vencubatorin.

Kymenlaaksosta Andersin omistaa Kotkassa olevan Suomen puuvenekeskuksen eli Red Sky Yachtsin.

Lisäksi Andersin omistaa Nokian Panimon osakkeista sekä Inkoon Venehotellin osakkeista valtaosan.

Hän myös toimii hallituksissa muissa yrityksissä ja säätiöissä.

Lue lisää:

Kouvolan kaupunginhallitus hyväksyi Moision kartanon ostotarjouksen – yli 200-vuotias kartano on ollut myynnissä elokuusta asti

Klassikkopurjevene pääsee vesille ensi keväänä

( Yle Uutiset | Pääuutiset)

Kuolleisuus on kasvanut, mutta THL ei tingi neljänsien koronarokotteiden ikärajasta – "En uskonut silmiäni", sanoo Maijaliisa Aho, 72

Kirkkonummelainen eläkeläinen Maijaliisa Aho, 72, on yksi monista, jotka ovat kevään aikana ihmetelleet Suomen nykyistä koronarokotusstrategiaa. Koronarokotuksiin liittyvät linjaukset kiinnostavat Ahoa myös hänen entisen ammattinsa vuoksi, sillä hän on tehnyt pitkän uran lääkintä- ja bio-oikeuteen erikoistuneena esittelijäneuvoksena sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ilmoitti huhtikuun lopulla pitävänsä kiinni suosituksestaan, jonka mukaan neljäs koronarokotus annetaan 80 vuotta täyttäneille ja vaikeasti immuunipuutteisille. Hieman yli seitsemänkymppiselle asuvalle Aholle päätös oli sokki, jota oli vaikea ymmärtää.

– En uskonut silmiäni, kun kuulin sen uutisista. Se tuntui miltei uskomattomalta. Eiväthän rokotteet ole aiheuttaneet enempiä terveyshaittoja. Odotin, että se annettaisiin Suomessa 60–65-vuotiaista eteenpäin.

Samaa mieltä ollaan myös Suomen toisessa päässä Kemijärvellä. Neljänsiä koronarokotuksia odotellaan, sillä sen jälkeen liikkuminen olisi taas vapaampaa ja huolettomampaa.

– Kyllä minusta saisi antaa sitä vähän nuoremmillekin. Onhan tästä aikaa, kun näitä on syksyllä jo saatu. Itse otan neljännenkin heti kun täällä aletaan niitä antaa, toteaa Seija Salmela Kemijärveltä.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR päätti kokouksessaan 29. huhtikuuta THL:n suosituksen perusteella olla laskematta koronarokotusten ikärajaa. Päätös ei ollut kuitenkaan yksimielinen, sillä osa olisi halunnut muuttaa rokotustrategiaa vastaavanlaiseksi kuin useissa muissa maissa.

Ranskassa, Kroatiassa ja Italiassa neljänsiä rokotteita annetaan jo 60-vuotiaille, Ruotsissa 65-vuotiaille ja Saksassa 70 vuotta täyttäneille. Suomen kanssa tiukempaa linjaa neljänsille rokotteille toteuttavat THL:n mukaan Tanska, Belgia ja Norja.

– THL:n asiantuntijoiden selitys on, että niillä jotka sairastuvat ja menehtyvät koronaan, on ennestään sairauksia. Väestössä on myös paljon tartuntoja. Useissa maissa se päinvastoin on peruste rokotuksille, Maijaliisa Aho ihmettelee.

KRAR:n kokoonpanossa on puheenjohtaja ja 13 jäsentä, joista kuusi on THL:sta.

Maijaliisa Aho Kirkonummi.Maijaliisa Aho on vastikään saanut neljännen rokotteen ja nyt perhettä voi tavata turvallisemmin, eikä elämä ole rajoittunutta.Maijaliisa Aho

Neljänsien rokotusten hyödystä näkemyseroja

Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat olleet korona-ajan asioiden hoidossa ja päätöksissä välillä eri linjoilla. STM:n kantaa voi tulkita niin, että se kannustaa alentamaan neljänsien rokotteiden ikärajaa. Ministeriön osastopäällikön Taneli Puumalaisen mukaan koronarokotteita pitäisi aktiivisesti tarjota niille, joille niistä on hyötyä.

– Kaikkien annosten rokotuskattavuutta tulisi edelleen aktiivisesti nostaa ja tarjota ennakoivasti myös neljänsiä annoksia, jos on viitteitä, ettei aiempien annosten suoja riitä, ja lisäksi jos ikä tai terveydentila heikentävät vastetta ja lisäannoksella sitä voitaisiin parantaa, Puumalainen vastaa sähköpostitse.

THL kuitenkin antaa kansalliset suositukset muun muassa rokotuksista. Se on kertonut, että todennäköisesti neljänsien rokotusten ikärajaa lasketaan syksyllä. Ylilääkäri Hanna Nohynek on perustellut THL:n ratkaisua muun muassa alle 80-vuotiaiden hyvällä rokotussuojalla.

– Epidemiatilanne on rauhoittumassa ja kun katsotaan tautitaakkaa, niin 80-vuotiailla on suurin riski sairastua. Sitä nuoremmilla on erittäinkin hyvä suoja tautia vastaan.

Lappilaisen infektioylilääkärin Markku Broaksen mukaan alle 80-vuotiaiden rokotesuoja alkaa tutkimusten mukaan kuitenkin hiipua voimakkaasti 3–4 kuukauden jälkeen yli 60-vuotiailla.

– Esimerkiksi 70–79-vuotiaiden ikäryhmässä kuolleisuus on noussut huomattavasti, tilastojen mukaan koronasta johtuvia kuolemia on tässä ikäryhmässä yli 500, Broas laskee.

Päätösten odottaminen johtaa eristäytymiseen

Maijaliisa Ahon maailma kapeni toistamiseen korona-aikana, kun omikron-muunnos rantautui Eurooppaan ja alkoi levitä nopeasti. Perhetapaamiset ja pienten lastenlasten näkemiset peruuntuivat. Yksi lapsenlapsista oli syntynyt muutamia kuukausia ennen omikronia, ja tapaaminen siirtyi useilla kuukausilla.

Maijaliisa Aho on saanut neljännen rokotteen terveyteen liittyvistä syistä. Hänellä kolmannen ja neljännen rokotteen välinen aika oli puoli vuotta.

– Varovaisuus johti siihen, että minä ja useat ystäväni emme uskaltaneet mennä edes lääkäriin tai sairaalaan. Sinne menoa viivytetään.

Vivan Dahl rokottaa Liisa LankilaaSuomessa neljännen rokotteen ikäraja on 80 vuotta. Useissa maissa on ryhdytty antamaan neljänsiä koronarokotuksia jo 60-vuotiaille ja Yhdysvalloissa sen saavat 50-vuotiaat.Kalle Niskala / Yle

Ylikuolleisuudesta erilaisia näkemyksiä

Suomessa ylikuolleisuus oli viime vuonna lähes neljä prosenttia. Ylikuolleisuusluku kertoo, kuinka paljon ihmisiä kuolee enemmän kuin vuosittain keskimäärin.

THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan omikron aiheuttaa lievempää tautia, mutta se voi olla liian vakava iäkkäille. Hän vertaa ylikuolleisuutta influenssaan.

– Influenssa aiheuttaa joka vuosi talvisin ylikuolleisuutta, ikääntyneitä ja hauraita kuolee influenssaan rokotuksista huolimatta. Nyt kuolemia on etenkin näiden henkilöiden parissa.

Infektioylilääkäri Markku Broaksen mielestä influenssaa ja koronan omikron-varianttia ei voi verrata toisiinsa. Influenssaan kuolee vuosittain keskimäärin 400–500 henkilöä, kun esimerkiksi viime joulukuusta koronaan tai siitä johtuviin sairauksiin on menehtynyt yli 2 500 ihmistä.

Influenssarokotuksen saavat lisäksi Suomessa kaikki 65 vuotta täyttäneet. Broas muistuttaa, että tutkimusnäytön mukaan neljäs koronarokote vähentää yli 60-vuotiailla vakavaa tautia ja kuolleisuutta.

– Kun ylikuolleisuus on näin merkittävää, viranomaisten pitäisi pystyä nyt nopeasti reagoimaan tilanteeseen. Viime syksynä oli hieman vastaava tilanne kolmansien rokotusten laajentamisen osalta, painottaa Broas.

Eläkeläinen Maijaliisa Aholle kesä aukeaa nyt erilaisena, kun neljännen rokotteen pistosjälki välkehtii kesän auringossa. 16-henkisen perheen kanssa on sovittu tapaamisista ja suurin odotus on tavata pitkästä aikaa lapsenlapset.

– Elämänlaatu paranee valtavasti, hän huokaisee.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 26.5.2022 kello 23:een asti.

( Yle Uutiset | Pääuutiset)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä