22.1 Sienieläimet
Sienieläimet on maapallon vanhimpia eläimiä. Niitä aikaisemmin pidetty kasveina niiden ulkonäön ja näennäisen liikkumattomuuden takia. Ne ovat yksinkertaisia eläimiä, sillä niillä ei ole eri tehtäviin erikoistuneita kudoksia ja elimiä. Lisäksi ne koostuvat vain kahdesta solukerroksesta. Niillä ei ole hermostoa, verenkiertoelimistöä eikä kehittyneitä aisteja. Sienieläinten rakenne on säkkimäinen, tynnyrimäinen tai putkimainen. Niillä on sisäinen kalkista tai piistä muodostunut tukiranka, jonka koostumuksen mukaan sienieläimet jaetaan edelleen luokkiin.
Sienieläimet muodostavat runkokuntia, joissa yksilöitä on vaikea erottaa toisistaan. Ne kiinnittyvät tyviosallaan pohjaan, joten sienieläimillä ei ole eläimille tyypillistä liikkumiskykyä. Sienieläimen yläosassa on suuaukko, jonka kautta vettä virtaa sienieläimen sisäkerrokseen. Sienieläimen keskellä olevan ontelon sisäpinnan solujen siimat saavat aikaa veden virtausta, minkä avulla sienieläimen solut saavat vedestä ravinnoksi planktoneliöitä. Sienieläimet lisääntyvät suvullisesti sukusolujen avulla. Hedelmöityksen tuloksena kehittyneet, vedessä uivat toukat kiinnittyvät pohjaan ja kasvavat uudeksi yksilöksi. Sienieläimet voivat lisääntyä myös suvuttomasti kuroutumalla.

Järvisienen runkokunta.
Sienieläimet elävät pääasiassa suolaisissa merissä. Sienieläimet ovat usein myrkyllisiä, koska paikallaan elävinä eliöinä ne olisivat muutoin helppoa saalista. Niihin koskeminen voi aiheuttaa voimakkaita iho-oireita.
Suomessa esiintyvä järvisieni ja Välimeressä elävä pesusieni ovat esimerkkejä sienieläimistä. Pesusientä käytetään nimensä mukaan pesuvälineenä. Nykyään myytävät pesusienet ovat usein viljeltyjä tai vaahtomuovista valmistettuja jäljitelmiä.

Pesusieni on Välimeressä elävä sienieläin. Se on saanut nimensä käyttötarkoituksensa mukaan. Useimmat myytävät pesusienet ovat viljeltyjä tai vaahtomuovisia jäljitelmiä.
Sienieläimet muodostavat runkokuntia, joissa yksilöitä on vaikea erottaa toisistaan. Ne kiinnittyvät tyviosallaan pohjaan, joten sienieläimillä ei ole eläimille tyypillistä liikkumiskykyä. Sienieläimen yläosassa on suuaukko, jonka kautta vettä virtaa sienieläimen sisäkerrokseen. Sienieläimen keskellä olevan ontelon sisäpinnan solujen siimat saavat aikaa veden virtausta, minkä avulla sienieläimen solut saavat vedestä ravinnoksi planktoneliöitä. Sienieläimet lisääntyvät suvullisesti sukusolujen avulla. Hedelmöityksen tuloksena kehittyneet, vedessä uivat toukat kiinnittyvät pohjaan ja kasvavat uudeksi yksilöksi. Sienieläimet voivat lisääntyä myös suvuttomasti kuroutumalla.

Järvisienen runkokunta.
Sienieläimet elävät pääasiassa suolaisissa merissä. Sienieläimet ovat usein myrkyllisiä, koska paikallaan elävinä eliöinä ne olisivat muutoin helppoa saalista. Niihin koskeminen voi aiheuttaa voimakkaita iho-oireita.
Suomessa esiintyvä järvisieni ja Välimeressä elävä pesusieni ovat esimerkkejä sienieläimistä. Pesusientä käytetään nimensä mukaan pesuvälineenä. Nykyään myytävät pesusienet ovat usein viljeltyjä tai vaahtomuovista valmistettuja jäljitelmiä.

Pesusieni on Välimeressä elävä sienieläin. Se on saanut nimensä käyttötarkoituksensa mukaan. Useimmat myytävät pesusienet ovat viljeltyjä tai vaahtomuovisia jäljitelmiä.