Suurin osa maailman eläinlajeista (80 %) on niveljalkaisia. Niveljalkaiset ovat hyvin monimuotoinen ryhmä. Niiden koko, elinympäristöt, elintavat ja rakenne vaihtelevat erittäin paljon. Maailmassa elää yli miljoona niveljalkaislajia. Niveljalkaisilla on jaokkeellinen ja nivelikäs ruumis. Nivelikkäät raajat mahdollistavat nopean liikkumisen ja kova kitiinikuori antaa suojaa, toimii ulkoisena tukirankana ja estää veden haihtumista. Verenkierto on avoin. Veri kulkeutuu sydämestä ruumiinonteloon, josta se palautuu vähitellen takaisin. Niveljalkaisilla ei ole keuhkoja. Monet vedessä elävät niveljalkaiset hengittävät kiduksilla, kun taas maalla elävät käyttävät ilmaputkistoa, joka kuljettaa ilmaa eläimen sisäelimiin. Ruuansulautuskanava on melko yksinkertainen. Niveljalkaiset lisääntyvät suvullisesti, jolloin hedelmöitys tapahtuu vedessä elävillä niveljalkaisilla ulkoisesti ja maalla elävillä sisäisesti.

Useilla niveljalkaisilla tapahtuu muodonvaihdos. Täydellisessä muodonvaihdoksessa (esimerkiksi päiväperhoset) munasta kehittyy toukka, toukka koteloituu ja siitä kuoriutuu aikuinen yksilö. Epätäydellisessä muodonvaihdoksessa kotelovaihe puuttuu, kuten esimerkiksi sudenkorennoilla ja heinäsirkoilla. Toukkavaiheen aikana yksilö voi elää erilaisissa ympäristöissä ja syödä aivan erilaista ruokaa kuin aikuisena. Esimerkiksi sudenkorentojen toukat ovat vedessä saalistavia petoja.

Perhosilla on täydellinen muodonvaihdos: muna, toukka, kotelo ja aikuinen (ritariperhonen).

Niveljalkaisia ovat hämähäkkieläimet, äyriäiset, tuhatjalkaiset ja hyönteiset. Maailman eläinlajeista suurin osa on hyönteisiä. Hyönteisten ruumis on aina kolmiosainen: pää, keski- ja takaruumis. Niillä on kolme raajaparia eli kuusi jalkaa. Suurin osa hyönteislajeista osaa lentää. Lentotaito on tärkeä hyönteisten sopeutuma, jonka avulla ne ovat voineet kehittyä maailman runsaslajisimmaksi eläinryhmäksi ja levittäytyneet lähes kaikkialle. Hyönteisiä ovat esimerkiksi pistiäiset, kaksisiipiset, kovakuoriaiset ja perhoset. Ne ovat petoja, kasvinsyöjiä tai loisia. Monilla hyönteisillä aistit ovat hyvin kehittyneet. Niillä voi olla tarkka kuulo-, haju- ja näköaisti. Monet hyönteiset ovat tärkeitä kasvien pölyttäjiä. Ne kuljettavat siitepölyhiukkasia siirtyessään kukasta toiseen.

Muun muassa punkit, lukit ja skorpionit ovat hämähäkkieläimiä. Niillä on kaksiosainen ruumis ja neljä paria kävelyjalkoja. Ne ovat yleensä maalla eläviä petoja, jotka saalistavat verkoilla tai juoksevat saaliinsa kiinni.

Skorpionilla on neljä raajaparia.

Äyriäisiin kuuluvat muun muassa ravut, vesikirput ja hankajalkaiset. Niillä on kaksi paria tuntosarvia ja useita eri tehtäviin erilaistuneita raajapareja, kuten liikkumista, puolustusta ja ravinnon käsittelyä varten. Yleensä äyriäistä suojaa kitiinistä muodostunut kuori. Pääosa äyriäisistä elää merissä, mutta niitä tavataan myös makeissa vesissä ja kosteissa paikoissa maalla (esimerkiksi maasiirat). Äyriäiset ovat monien eläinten, kuten kalojen, valaiden, nisäkkäiden ja lintujen ravintoa. Myös ihminen pyydystää rapuja, katkarapuja ja hummereita ravinnokseen. Ihmisen näkökulmasta monet niveljalkaiset ovat tuholaisia tai loisia, mutta joistakin niveljalkaislajeista on myös ihmiselle taloudellista hyötyä ravintona tai kasvien pölyttäjinä.


Vesikirput ovat eläinplanktoniin kuuluvia pieniä äyriäisiä.