21. Sade

Tutustu sateeseen

Ilmassa on vettä, vaikka et sitä näekään. Se on näkymätöntä vesihöyryä, joka on kaasua. Voit pyydystää ilmasta vettä kylmällä lasilla. Jos vettä halutaan poistaa ilmasta suuria määriä, tarvitaan ilmankuivain. Se tiivistää näkymättömän vesihöyryn vedeksi, joka on nestettä.



Vasemmalla: Oikealla on lämmin lasi ja vasemmalla pakastimesta otettu lasi. Siihen on tarttunut ilmassa olevaa vettä. Oikealla: Ilmankuivain.


Kosteusmittarilla voidaan tarkastella ilmassa olevan veden osuutta. Kun mittari näyttää 100, on ilmassa niin paljon vettä, ettei sinne enempää mahdu. Liian kostea ja liian kuiva ilma voivat olla terveydelle haitallisia.

Kun ilmassa oleva vesi tulee näkyviin, muodostuu pilvi. Yhdessä tavallisessa pienehkössä kumpupilvessä on vettä suunnilleen miljoona litraa. Mutta kysymys kuuluu, miten vesi saadaan ylös taivaalle? Ilmiö on selitetty kahdessa alla olevassa sarjakuvassa.



Vasemmalla: Kosteusmittari. Oikealla: Kosteus on tiivistynyt pilveksi.

Kuinka vesi pääsee taivaalle?


  1. Aurinko lämmittää maata.
  2. Maa lämmittää ilmaa, jolloin muodostuu lämmin ilmakupla.
  3. Lämmin näkymätön ilmakupla irtoaa ja nousee ylös.
  4. Noustessaan ilmakupla laajenee.
  5. Taivaalla kuplassa oleva vesi ilmestyy näkyviin pilvenä.
  6. Samassa kohdassa syntyneet pilvet muodostavat kumpupilvijonon.

Kuinka sadepisara syntyy?


  1. Ilmassa on näkymättömiä vesihiukkasia eli vesimolekyylejä.
  2. Ilmassa on myös pölyhiukkasia.
  3. Korkealla kylmässä vesihiukkaset kiinnittyvät pölyhiukkaseen.
  4. Näin syntyy pienikokoinen pilvipisara. Pilvipisara on niin kevyt, että se leijuu ilmassa.
  5. Pilvipisarat liittyvät toisiinsa ja niistä alkaa muodostua yksi suurempi pisara.
  6. Lopulta pisara on niin painava, ettei se enää leiju, vaan putoaa sämpylän muotoisena sadepisarana alas.

Erilaisia sateita

Sade on taivaalta eri muodoissa putoavaa vettä. Vesisateen pisarat ovat halkaisijaltaan 0,5 - 5 mm. Niitä on ilmassa noin 10 cm:n välein eli yksi pisara litrassa ilmaa. Lyhyen aikaa kestävää ja pienelle alueelle osuvaa sadetta sanotaan sadekuuroksi.

Meteorologin tihkusade tarkoittaa pienipisaraista vesisadetta. Tihkupisaroiden halkaisija on vain noin 0,1 mm. Tihku näkyy hyvin silmälaseissa, mutta ei tee lätäköihin renkaita. Tihkua sataa sumupilvestä. Sumupilvi on matalalle muodostunut pilvi. Sumupilven jäätävä tihku, alijäähtynyt vesi, voi muodostaa erittäin liukkaan kuoren erilaisille pinnoille. Tielle, varsinkin sillalle, voi silloin syntyä vaarallista mustaa jäätä.




Raesateita on kahta eri tyyppiä: keväisiä lumiraesateita ja kesäisiä jääraesateita. Lumirakeet ovat väriltään valkoisia. Ne ovat hauraita eli hajoavat helposti. Jäärakeet taas ovat kovia ja ainakin osaksi läpikuultavia. Ne voivat rikkoa ikkunoita ja iskeä autoihin lommoja. Jäärakeet syntyvät kuuro- ja ukkospilvissä. Rakeet voivat kasvaa suuriksi. Suomen ennätysrakeet ovat noin pesäpallon kokoisia. Maailmalla on satanut jopa lentopallon kokoisia rakeita.





Räntäsateessa osa lumihiutaleista on jo sulanut ja sateen joukossa on myös vesipisaroita. Pinnaltaan kosteaa lunta kutsutaan nuoskaksi. Siitä on hyvä tehdä lumipalloja ja lumiukkoja. Kun maassa oleva lumi on sulanut märäksi, on kyseessä loska. Lumisateessa taivaalta putoaa lumihiutaleita. Lumihiutaleet kasvavat tuntien ajan, kun ne hitaasti leijailevat kohti maanpintaa. Niiden muoto riippuu ilman lämpötilasta ja kosteudesta. Kaikki lumihiutaleet ovat erilaisia.


Räntä näyttää lumisateelta, mutta tuntuu vesisateelta.

Sademäärä

Sateen määrää mitataan sademittarilla. Se kertoo, kuinka monen millimetrin paksuinen kerros vettä on satanut. Mittarin suu on alaosaa laajempi, jotta tuloksen lukeminen olisi helpompaa. Siksi asteikon alimmat millimetrit ovat suurennoksia.

Suomen sade-ennätys vuorokauden aikana on 198 millimetriä eli melkein 20 senttimetriä. Sellainen määrä vettä satoi Espoon Lahnuksessa 21. heinäkuuta 1944.

Vuorokauden sademäärää kuvataan yleensä pylväskuvaajalla. Oheisessa tutkimuksessa sadepylväät on väritetty sinisiksi.

Kuvaajan mukaan tutkimusjaksolla on satanut eniten kesäkuun kolmantena päivänä. Silloin on satanut 15 millimetrin kerros vettä eli puolitoista senttimetriä.

Sää-jaksossa oppilaat voivat mitata sademäärää päivittäin. Sadekerros merkitään pylväskuvaajaan millimetreinä. Suurin ongelma on löytää sademittarille sellainen paikka, että se saa olla rauhassa. Jos on satanut lunta, se pitää ennen mittausta sulattaa.

Termejä

sade
Termi Selitys
neste Yksi aineen olomuodoista (kiinteä, neste ja kaasu). Aine on nesteenä, kun se ei kiehu eikä sula. Vesi on nestettä.
pilvi Taivaalla oleva pienten jääkiteiden ja vesipisaroiden seos. Jos pilven lämpötila laskee, siitä sataa lunta tai vettä maahan.
sade Taivaalta pilvestä putoavaa vettä.
tihkusade Sade, jonka vesipisarat ovat hyvin pieniä.
sumu Lähelle maan pintaa syntynyt pilvi. Sumuisella säällä ei näe kauas.
räntäsade Märkä lumisade, sillä osa lumesta on jo matkalla sulanut vedeksi. Maassa olevaa märkää lunta kutsutaan termillä "loska".
lumisade Sade, jossa taivaalta putoaa lumihiutaleita.
raesade Lumi ei sada kevyinä hiutaleina, vaan isompina palloina.

Tiivistelmä

  • Ilmassa on lähes aina näkymätöntä vesihöyryä.
  • Taivaalla vesihöyry muuttuu näkyviksi pilvipisaroiksi ja lopulta vesi- tai lumisateeksi.
  • Sademäärä kertoo, kuinka monen millimetrin paksuinen kerros vettä on satanut.