Lue teksti ja pohdi kysymystä.

Maailmanuskontojen perinteisiin sisältyy runsaasti aineistoa ja eettistä pohdintaa. Koska filosofinen ja teologinen etiikka ovat kehittyneet vuosisatojen ajan läheisessä yhteydessä toisiinsa, kristillisen etiikan tunteminen auttaa ymmärtämään myös filosofista etiikkaa.

Kysymykseen siitä, millaista etiikkaa kristinusko edustaa, ei ole helppo vastata, jos mittapuuna käytetään filosofien etiikan teorioista, koska kristinuskon moraalissa on monenlaisia aineksia. Etenkin roomalaiskatolisessa perinteessä on monia oman luonteensa moraalista kehittämistä korostavan hyve-etiikan piirteitä. Sen kannalta, että lähimmäisen rakastaminen on kristinuskon keskeinen vaatimus, se muistuttaa seurausetiikkaa. Kymmenen käskyn lain ja muiden Raamatun esittämien normien nojalla voidaan ajatella, että kristinuskon moraali edustaa velvollisuusetiikkaa.

Kristinuskon etiikan ymmärtäminen moraaliteoriaksi johtaa ajatukset kuitenkin harhaan. Kristinuskossa opetetaan, että Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, minkä vuoksi jokainen ihminen on korvaamattoman arvokas. Ihmisen katsotaan olevan pohjimmiltaan hyvä, mutta hän valitsee itsekkäästi, mikä johtaa pahaan. Vaikka ihminen tahtoo hyvää, hän tekee pahaa. Tätä taipumusta kutsutaan kristinuskossa syntisyydeksi.

Kristinuskon mukaan moraali on yhtäältä vaatimus, jota ihminen ei itsekkyytensä vuoksi haluaisi noudattaa. Toisaalta se ilmenee kiitollisuudesta ja rakkaudesta kumpuavana lähimmäisen auttamisena. Ennemmin kuin sääntöjä ja teoriaa kristinuskon etiikka on osallisuutta elämänmuodosta, jota pidetään kristinuskossa ihanteellisena.

• Mikä on kristillisen etiikan suhde normatiivisen etiikan teorioihin?