Kitka

• Vuorovaikutus, joka vastustaa kosketuspintojen liikettä toisiinsa nähden
• Lepokitka
  • Kitkavoima on yhtä suuri kuin voima, joka pyrkii liikuttamaan kappaletta
  • Yleensä kitkavoima on suurin juuri ennen kuin kappale liikahtaa
• Liikekitka
  • Tasaisessa liikkeessä kitkavoima on yhtä suuri kuin kappaletta liikuttava voima
  • Kiihtyvässä liikkeessä liikuttava voima on suurempi.
  • Jos liukuvasta kappaleesta päästetään irti, kitkavoima jarruttaa sen pysähdyksiin
• Kitkan voimakkuus riippuu
  • Kappaleen painosta
  • Kosketuspintojen tasaisuudesta (kitkakerroin)

Kuva: Kitkapintojen mikroskooppisesta suurennoksesta nähdään, miksi liikkeellelähtö on usein vaikeaa. Kappale pitää saada hieman kohottautumaan, jotta pintojen epätasaisuudet liukuisivat toistensa ohitse.

Kitkakerroin, μ

• Erilasten pintojen välistä suurinta kitkaa voidaan vertailla kitkakertoimen avulla
• Mitä suurempi kerroin, sen parempi kitka
• Kitkakertoimen laskukaava:
  μ = F / G eli kitkavoima jaettuna kappaleen painolla
• Kitkakerroin määritetään yleensä erikseen suurimmalle lepokitkalle sekä liikekitkalle
• Kumin ja asfaltin välinen kitkakerroin voi olla jopa 1,0. Silloin suurin kitkavoima on yhtä suuri kuin kappaleen paino. Siksi autolla voi kesäisin jarruttaa hyvin tehokkaasti.
• Teräksen ja jään välinen kitkakerroin voi olla noin 0,02, jolloin kitkavoima suhteessa painoon on hyvin pieni. Siksi luistelija voi liukua pitkän matkan ilman potkuja.

Muut vastukset

• Kitkaa voi pienentää käyttämällä pyöriä. Silloin vastusta kutsutaan vierimiskitkaksi.
• Pyörien vastuksia voi vielä pienentää suuren rengaspaineen ja hyvien laakereiden avulla.
• Veneeseen vaikuttaa veden vastus
• Varsinkin suuressa nopeudessa liikettä vastustaa myös ilmanvastus