Ope minä aion kirjoittaa prosessikirjoitusta noin aukeaman verran päivässä.

Eräänä kesäkuun lämpimänä ja hiukan viileänä iltana hiekkatie rapisi hieman kun harmaa
Ooppeli ajoi keltaisen-ja ruskean talon ohi valkoiselle tiilitalolle joka näytti olevan kaksikerroksinen mutta siinä oli myös kellarikerros. Auto hidasti ja kääntyi talon pihaan pienelle hiekka alueelle. Talon etupihalla oli muutama koivu, oven edessä laatoitusta ja muuten siellä oli vain ruohoa tosin siellä oli myös pihaa ympäröivän hyvin hoidetulta näyttävä kuusiaita. Autosta astui ulos kaksi aikuista yksi poika. Pojalla oli vihreä huppari ja mustat kolitsihousut. Poika käveli väsyneesti sillä he ovat ajaneet pitkän matkan edellisestä asuinpaikasta Kuopiosta. Pojan vanhemmat olivat hekin väsyneitä mutta luultavasti siksi pojan isä kantoi isossa pahvilaatikossa kemistin tarvikkeitaan ja äiti kantoi matkalaukkua josta olivat renkaat rikki. Kun he olivat kaikki tulleet pienelle puiselle terassille, isä laski laatikkonsa varovasti terassille ja kaivoi talon avaimia taskustaan jotka kuitenkin lipsahtivat terassille josta äiti nosti ne ja avasi valkoisen oven. Kaikki astuivat sisään ja poika jonka nimi oli Matti katsoi ympärilleen nähden valkoisessa eteisen seinässä metallisen koukkunaulakon, sekä toisella seinällä mustan kaapin. Kun Matti oli nähnyt eteisen hän nukahti ja meinasi kaatua mutta isä nappasi hänestä kiinni ja kantoi Matin omaan huoneeseensa nukkumaan. Aamulla Matti heräsi, kun Aurinko paistoi ikkunasta hänen kasvoihinsa ja hän huomasi nukkuneena seinässä olevassa syvennyksessä johon pääsi pieniä tikkaita pitkin jotka olivat kiinni seinässä. Syvennyksessä oli vielä pienempi syvennys yöpöytänä. Matin tyyny oli valkoinen ja peitto sinivalkoraidallinen. Matti katseli huonettaan jonka katossa roikkui musta lamppu, huoneessa oli vaatekaappi jonka oikealla puolella oli ikkuna josta näki järven. Ikkunan vieressä oli valkoinen työpöytä jolla oli Matin peliläppäri ja hiiri ja tuoli lisäksi ikkunan alla oli hylly. Muuta huoneessa ei ollutkaan. -Tule syömää aamupalaa Matti, Äiti huusi alakerrasta. -Joo joo, Matti huusi takaisin ja nousi sängystä, samalla hän huomasi että hänellä oli vaatteensa edelleen päällä, kun hän nousi sängystä. Matti poistui huoneestaan haukotellen ja meni portaat alas. Valkoisella ruokapöydällä oli pieni puurokattila, lautasia, lusikoita, leipää ja voita.