1. Ihmisen peruspiirteet
Ihminen on nisäkäs
Selkärankaisia eläimiä ovat
- kalat,
- sammakot,
- matelijat,
- linnut ja
- nisäkkäät.
Selkärankaisilla on luinen selkäranka, johon raajat kiinnittyvät. Luusto suojaa ja tukee selkärankaista eläintä.
Nisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia, joiden ravinto aluksi on emon erittämä maito. Nisäkkäitä kutsutaan myös imettäväisiksi.
Nisäkkäät ovat lintujen tavoin tasalämpöisiä. Nisäkkäät pystyvät säilyttämään ruumiinlämpönsä samana, vaikka ilman lämpötila on pakkasen puolella. Monilla lajeilla on suojaava turkki ja rasvakerros. Esimerkiksi karhulla on paksu turkki ja hylkeillä paksu rasvakerros. Ihmisellä ei ole suojaavaa karvapeitettä, joten ihminen tarvitsee pakkasessa lämpimiä vaatteita.
Nisäkkäillä on tehokas verenkiertoelimistö. Tämä mahdollistaa sen, että gebardi voi juosta kovaa tai lepakko lentää.
Ihminen kuuluu kädellisten lahkoon. Siihen kuuluvat myös muun muassa gorilla ja simpanssi.
Ihmisen luokittelu on:
- Selkärankainen
- Nisäkäs
- Kädellinen
Kädellisillä on tarttumaotteeseen pystyvät kädet ja kehittyneet aivot. Eläintarhassa voikin seurata simpanssien tai gorillojen oivallus- ja oppimiskykyä.
Ihminen on poikkeuksellinen laji
Vaikka ihminen luetaan eläinkuntaan, se poikkeaa muista lajeista monin tavoin.
Ihminen osaa kävellä pystyssä. Tällöin kädet ovat vapaana esimerkiksi ruuan kantamiseen. Muut kädelliset pystyvät kulkemaan kahdella raajalla vain lyhyen matkaa. Ihmisen sormissa on yksi piirre, joka erottaa ihmisen muista kädellisistä: ihminen pystyy tarkkuusotteeseen pikkusormen ja peukalon avulla. Voitkin nostaa pöydältä hyvin pienen esineen!
Tarkkuusote on mahdollistanut muun muassa suojaavien vaatteiden tekemisen. Nykyisin tarkkuusotetta käytetään mitä moninaisimmissa tavoissa. Kosketusnäytöllä varustetun puhelimenkin käyttö olisi vaikeaa ilman tarkkuusotetta. Ihmisellä on suuret ja kehittyneet aivot, joiden avulla muistamme, oivallamme ja opimme.
Aivojen ja suun yhteistyö on mahdollistaa puhumisen ja puheen ymmärtämisen. Ihminen pystyy siirtämään tietoa sukupolvelta toiselle puhumalla, ja nykyisin tietyisti myös monella muulla tavalla, kuten kirjoittamalla ja kuvaamalla videoita.
Tärkein viestinnän keino on kasvokkain puhuminen. koska ihminen osaa tulkita toisen kasvojen pienempiäkin ilmeitä.
Mistä ihminen muodostuu?
Katso luokkakaveriasi. Mistä hän muodostuu?
Ihminen muodostuu miljardeista pienistä soluista.
Solujen tieto on tumassa. Tuman ympärillä on solulimaa, joka on pääosin vettä.
Soluliman nesteen joukossa on monenlaisia soluelimiä, jotka mahdollistavat solujen toiminnan. Eräät soluelimet tuottavat energiaa, toiset hajottavat jätteitä jne.
Solun ulkopinnan muodostaa solukalvo.
Soluja on erilaisia. Lihassolut ovat melko pitkiä. Ne ovat erikoisia soluja, sillä ne pystyvät supistumaan.
Hermosolu voi aistia asioita ja välittää tietoa. Verisolut ovat verisuonissa kulkevia pieniä soluja. Ihon pintasolut kestävät kulutusta.
Samanlaisia soluja on yleensä vierekkäin paljon. Nämä samanlaiset solut muodostavat kudokset.
Esimerkiksi lihas on kudosta, joka koostuu lihassoluista.
Erilaiset kudokset muodostavat yhdessä elimen. Esimerkiksi sydämessä on lihas-, tuki- ja hermokudosta.