3. Selkärankaiset eläimet

Luvun tavoitteet

Tavoitteena on oppia selkärankaisten ryhmien (kalat, sammakot, matelijat, linnut ja nisäkkäät)
  • rakennetta
  • elintapoja
  • sopeutumista elinympäristöönsä

Kalat

ahven_shutterstock_46469974.jpg
Kalat ovat vesien selkärankaisia. Ne liikkuvat evien avulla. Happea ne hankkivat kidusten avulla vedestä. 
 
Kalat lisääntyvät kutemalla. Kudussa naaraskala laskee mätimunat (munasolut) ja koiras hedelmöittää ne maidillaan (jossa siittiösoluja).
 
Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Tästä syystä ne viettävät talven viileässä vedessä liikkuen melko vähän. Suomen vesien tunnetuimpia kaloja ovat ahven ja hauki.
 
Kalojen sydän on yksinkertainen. Siinä on vain yksi eteinen ja kammio, kun esimerkiksi nisäkkäiden sydämessä on kaksi eteistä ja kaksi kammiota.
 
Valokuvan ahven on yksi Suomen yleisimmistä kaloista.
 
Kalat jaetaan rusto- ja luukaloihin.
 

Sammakot

rupikonna_oharma__MG_2137.jpg
 
Sammakot eivät ole niin riippuvaisia vedestä kuin kalat. Sammakot voivat loikkia maalla neljällä jalallaan.
 
Sammakot kuitenkin tarvitsevat vettä lisääntymisympäristökseen: sammakot kutevat vedessä. Munasta kehittyy toukka ("nuijapää") ja vähitellen aikuista muistuttava pieni sammakko.
 
Suomessa elää muutama sammakkolaji. Isoin niistä on valokuvan rupikonna. Kaikki sammakkolajit ovat rauhoitettuja.
 
Suomessa sammakot horrostavat talven yli vesistöjen pohjalla.
 
Sammakot ovat petoja. Ne saalistavat hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia
 

Matelijat

sisilisko_oharma_MG_0360.jpgMatelijat ovat aitoja maaeläimiä. Niiden iho on kova ja kuiva - sammakoilla iho on ohut ja kostea.
 
Matelijat lisääntyvät munien avulla. Lämpimään maahan munituista munista kuoriutuu itsenäiseen maaelämään valmiita matelijoita.
 
Käärmeet, liskot, kilpikonnat ja krokotiilit ovat tunnetuimpia matelijoita.
 
Koska matelijatkin ovat vaihtolämpöisiä, niitä on melko vähän Suomen viileässä ilmastossa.
 
Sisilisko, kyy ja rantakäärme ovat Suomen tunnetuimpia matelijoita.
Valokuvan sisilisko on ihmiselle täysin vaaraton eläin.
 
 
 
 

Linnut

naurulokki_oharma_turku_DSC03863.jpg
Linnuilla on höyhenet, siivet ja nokka. Niinpä linnun tunteminen linnuksi on helppoa. Eri asia onkin opetella lintulajien tunnistaminen: niitä on maailmassa 9 000 ja Suomessakin on 200 yleistä lintulajia. 
 
Linnut ovat mestarilentäjiä. Niillä on kevyet, ontot luut sekä tehokkaat keuhkot. Siipisulat kannattavat hyvin ilmassa. Höyhenet suojaavat kylmältä.
 
Linnuilla on vain kaksi raajaa, sillä eturaajat ovat kehittyneet siiviksi.
 
Naaras tuottaa munia, joita emot hautovat pesässään. Munasta kuoriutuu poikanen, joka saavuttaa lentokyvyn viikkojen tai kuukausien aikana.
 
 

Nisäkkäät

koira_pentue_shutterstock_55477045.jpg
Nisäkkäät on kehittynein eläinryhmä:
  • ne ovat tasalämpöisiä lintujen tavoin
  • niillä on tehokas hengitys- ja verenkiertoelimistö
  • niillä on hyvin kehittyneet aistit
  • aivot mahdollistavat sopeutumisen uudenlaisiin olosuhteisiin
  • monet nisäkkäät oppivat uusia asioita nopeasti.
Uusi yksilö kehittyy naaraan kohdussa. Kun poikanen on syntynyt, emo imettää sitä maidolla.
 
Nisäkkäitä elää kaikkialla maailmalla. Tunnetuimpia nisäkäsryhmiä ovat lepakot, valaat, petoeläimet, jyrsijät, sorkka- ja kavioeläimet ja kädelliset.