Leikki ja liikkuminen

Leikki ja liikkuminen

Tavoitteena on, että opiskelija

- tuntee lasten liikuntasuositukset ja osaa toimia niiden mukaan

- osaa suunnitella ja toteuttaa lapsen sekä lapsiryhmän liikunnan ohjaamista

Lue Liukkonen ym. Lapsen ja perheen tukena -kirjasta s. 144-146, 284-285

Leikki ja liikkuminen

LIIKUNTASUOSITUKSET

Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä

• Fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä rooli
lapsen hyvinvoinnin rakentumisessa.
• Nykylasten suurin terveysuhka on ylipaino ja
siihen liittyvät liitännäissairaudet, joiden
ennaltaehkäisyssä päivittäinen fyysinen aktiivisuus
on paras keino.
• Hengitys- ja verenkiertoelimistö, lihakset, jänteet ja
luut tarvitsevat liikkumisesta aiheutuvaa kuormitusta
ja stimulaatiota.
• Lapsen mahdollisuudet liikkua perustuvat
motorisiin taitoihin, joiden kehittymisen kannalta
oleellista on monipuolinen, vaihteleva ympäristö.
• Liikunta auttaa oppimaan: kaikki kehon
tahdonalainen liikuttaminen harjaannuttaa elimistön
eri prosessien yhteistyötä.
• Liikunta rakentaa itsetuntoa sekä tukee
sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen kehittymistä.

A. Varhaiskasvatuksen fyysisen aktiivisuuden suositus

varhaisvuosien-fyysisen-aktiivisuuden-suositukset-2016-kalvosarja-kaytettavaksi-valo.pdf


VAKALiikunnantavoitteet.docx

Tehtävät Varhaiskasvatuksen fyysisen aktiivisuuden suosituksista:
1. Mitä tieteellisiä perusteita fyysisellä aktiivisuudella on lapsen kehitykselle (kognitiivinen, fyysinen ja sosiaalinen)? 
2. Millaisista päivän askareista ja toiminnoista lasten fyysinen aktiivisuus muodostuu?
3. Miten varhaiskasvatuksen henkilöstö voi toiminnallaan tukea lasta liikuntaan?
4. Millainen liikuntaympäristö ja- välineistö tukee liikuntaan?

 
B. Liikuntasuositus 7-17 -vuotiaille 2021

7-17v liikuntasuosiitus.pdf

Tehtävä Liikuntasuosituksista 7-17-vuotiaille:
1. Lue s. 27-28 olevat esimerkit koululaisten riittävän aktiivisista päivistä ja kirjoita,
millaisia ajatuksia esimerkit sinussa herättivät.

C. Liikkuva varhaiskasvatus esittelydiat
https://www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi/sites/www.ilokasvaaliikkuen.fi/files/tiedostot/liikkuva_varhaiskasvatus_esittelydiat.pdf 

Tehtävät Liikkuva varhaiskasvatus-materiaalista:
1. Tutustu sekä Materiaali -että Ideat- osioihin ja poimi sieltä kaksi asiaa, jotka haluat esitellä.


D. Perheliikunta 
https://www.liiku.fi/varhaiskasvattajille/varhaiskasvatuksen-liikuntamateriaalit/vinkkeja-perheliikuntaan/ Perheliikunta - Suomen Latu 

Tehtävä perheliikunnasta:
1. Esittele joku laji, jota perheet voivat harrastaa yhdessä.


https://neuvokasperhe.fi/liikunta/olohuonesirkus-iloa-ja-liikett%C3%A4-lapsen-kanssa-kotona (videonpätkiä)

Liitteet:

Ohjaussuunnitelman malli

Lapsen liikkuminen ja motoriikka

Mitä ovat motoriset taidot?
Motorinen kehitys on tärkeä osa lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä. Motoriset taidot luovat liikkumisen perustan ja otollisin aika näiden taitojen oppimiseen on ikävuodet 2 – 7.

Motoriset taidot jaetaan kolmeen osaan; karkeamotoriset taidot (mm. juokseminen ja hyppääminen), hienomotoriset taidot (mm. kirjoittaminen ja kengännauhojen solmiminen) sekä havaintomotoriset taidot (esim. miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan).

Vanhemmat voivat tukea ja havainnoida oman lapsen motorisia taitoja. Tällöin kannattaa tarkastella lapsen liikkumista kolmen eri taidon kautta; tasapaino (mm. pystyasennot, väistäminen, kieriminen), liikkuminen (mm. kävely, juoksu, hyppiminen, kiipeily, konkkaaminen) ja käsittely (mm. heittäminen, pomputtaminen, kiinniottaminen).

(motor. keh. in english n. 16 min)



Diasarjassa on myös muutamia linkkejä, joihin kannattaa tutustua.

Motorisen oppimisen vaikeudet ja niiden havaitseminen

Motorisen oppimisen vaikeuksia esiintyy noin 5–6 prosentilla lapsista. Miten kehitykselliset vaikeudet voidaan tunnistaa, ja miten lasta voidaan tukea?

Motorisen oppimisen vaikeudet johtuvat aivojen toiminnallisesta ja rakenteellisesta poikkeavuudesta. Usein motorisen oppimisen vaikeuksien rinnalla esiintyy myös jokin muu kehityksellinen vaikeus.

Kasvattajat ovat tärkeässä roolissa sen selvittämisessä, miten motoriset vaikeudet häiritsevät lapsen arkea ja akateemisten taitojen oppimista. Varhain aloitettu tuki on tärkeää myös motorisen oppimisen vaikeudesta johtuvien toissijaisten pulmien ehkäisemisessä.


https://youtu.be/vgGMxno09F8
(Likes/ Asunta: video 24 min motorisen oppimisen vaikeuksista, niiden havaitsemisesta ja harjoitttamisesta)

Lapsen motoriset taidot -tehtävän palautuskansio

Valitse yksi ikäryhmä, jonka motorisista taidoista teet lyhyen yhteenvedon. Mitä liikunnallisia taitoja keskimäärin sen ikäisen lapsen pitäisi hallita? Millainen käden ja silmän yhteistyö on? Millaisia liikuntavälineitä hän voisi käyttää, vai käyttääkö mitään? Millaiseen liikuntaan häntä voisi ohjata ja kannustaa?

Tallenna palautuskansioon esim. otsikolla 5-vuotiaan lapsen motoriset taidot.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Lapsi ohjattavana

Ohjaajana toiminen

 

Ohjaaja on hyvin usein lasten esikuva, idoli. Lapset seuraavat tarkasti ohjaajan käyttäytymistä, puhumista sekä pukeutumista. Lapset tekevät johtopäätöksiä ohjaajan ajatus- sekä arvomaailmasta ja he jäljittelevät niin ohjaajansa pukeutumista kuin toimintaakin. Esikuvana oleminen vyöryttää ohjaajan harteille suuren vastuun. Siksi ohjaajan on hyvä tietoisesti pohtia omaa rooliaan ja sitä, millaisena esikuvana hän haluaa lapsille olla. Ohjaaja on aina lasta vanhempi ja siksi hänen tulee myös muistaa oma roolinsa: ohjaaja on aina ensisijaisesti kasvattaja. Ohjaajan tulee tarvittaessa uskaltaa asettaa rajoja. Sinun on tärkeää toimia itse niin kuin opetat: ”Tee niin kuin minä sanon, ei niin kuin minä teen” -lause ei kuulu lasten ohjaajalle. 

 

 

Ohjaajan rooli

Ohjaaja suunnittelee, järjestää ja arvioi toimintaa. Hän on yhteydessä lasten vanhempiin ja kantaa ohjaustilanteessa vastuun niin lasten fyysisestä kuin henkisestäkin hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Näistä monista tehtävistä johtuen ohjaajalla on monia erilaisia rooleja. Hän on motivoija, kannustaja, ilmapiirin luoja, kuuntelija, lohdutuksen ja turvan antaja, rajojen asettaja ja toisinaan aikuinen, jota vastaan saa harjoitella pientä kapinointia. Ohjaajana voit olla lapselle ponnahduslauta omaan kasvuun ja kehitykseen. 

 

Olet kasvattaja

Ohjaajan tulee olla lapselle turvallinen ja luotettava aikuinen. Koska ohjaaja on lapselle esikuva, ohjaajan tulee aina tietyin väliajoin miettiä oman toimintansa ja motiiviensa perusteita. Kun ohjaajalle itselleen ovat selvinneet omat motiivit ja tavoitteet, voi niihin pohdintoihin ja johtopäätöksiin nojautuen miettiä tarkemmin myös omaa roolia. Arvomaailman tunnistamiseen kuuluvat pohdinnat siitä, mitä menestys tai onnistuminen tarkoittaa. Oletko tyytyväinen siihen, että lapsi harjoittelee sinnikkäästi ja oppii jonkun uuden taidon vai oletko tyytyväinen vasta hyvästä kilpailusijoituksesta. Arvomaailma heijastuu tahtomattasi myös yleiseen asennoitumiseen: ohjaaja, jolle jokainen lapsi on tärkeä omana ainutkertaisena yksilönään, iloitsee ja antaa kannustavaa palautetta yrittämisestä, peräänantamattomuudesta, ystävällisestä käyttäytymisestä, toisten huomioon ottamisesta ja auttamisesta. Kilpailullisuutta korostavan ohjaajan arvomaailmassa lapsi muuttuu helposti välineeksi. Tällaisilla ohjaajilla on vaarana kohdella lapsia sen mukaan, miten taitavia he ovat tai miten hyvin he menestyvät kilpailuissa. Koska jokainen ohjaaja on ohjattavilleen esikuva, ohjaaja siirtää tiedostamattaan omaa arvomaailmaansa myös lapsiin. Siksi sinun on äärettömän tärkeää tunnistaa oma arvomaailmasi, tiedostaa vastuusi ja toimia kuten kasvattaja. 

 

Ohjaajan tulee huolehtia siitä, että jokainen voi tuntea olonsa ryhmässä turvalliseksi. Ohjaajan tulee kantaa vastuuta ryhmän hyvästä ilmapiiristä ja puuttua heti, jos jonkun käyttäytyminen tai toiminta rikkoo myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä. Sinä asetat lasten käyttäytymiselle rajat ja huolehdit, että ryhmässä säilyy työrauha.

 

Ohjaaja joutuu toisinaan osoittamaan eettisesti hyvän ja pahan, oikean ja väärän toiminnan rajat. Tällaisilla pohdinnoilla autat lasten eettisen ajattelun kehittymistä.

 

 

Olet esimerkki

Koska ohjaaja on esimerkki, hänen tulee toimia siten kuten opettaa. Jos ryhmässä on yhteisesti sovitut pelisäännöt, ohjaajan tulee noudattaa niitä tarkkaan ja täsmällisesti. Vain siten ohjaaja voi lunastaa itselleen uskottavuutta kasvattajana. Sinun tulee pystyä hallitsemaan ja hillitsemään omat tunteesi. Aikuisen on tärkeää pystyä säätelemään tunteittensa ilmaisun voimakkuutta. Lapsi ei siihen aina pysty, mutta häntä tulee siihen määrätietoisesti opettaa. Tässäkin asiassa lapsi tarvitsee aikuisesta esimerkin itselleen.

 

Ohjaajan oppiminen, oma kehittyminen

Opiskelu tuo uutta puhtia ohjaajan jaksamiseen omaan vaativaan tehtävään. Syvällisempi perehtyminen esimerkiksi kehityspsykologiaan herättää kiinnostuksen lasten kehitysiän vaikutusten tuntemiseen. Usein lisätieto innostaa kokeilemaan uudenlaisia käytännön ratkaisuja varsinaisessa ohjaustoiminnassa. Lisätieto auttaa myös ymmärtämään lasten käyttäytymistä, oppimisprosessia ja kasvun vaiheita.



Lapsi ohjattavana.pptx

Lasten ja lapsiryhmän ohjaaminen


Miten liikuntataidot kehittyvät – motorinen oppiminen

Kaikista motorisista taidoista opitaan ensimmäisenä niin sanottu alkeismallin vaihe. Alkeismallin vaiheessa lapsi hahmottaa liikeradan, mutta suoritus on usein hidas ja siinä on mukana koko keho ja kaikki lihakset. Alkeismallin vaiheessa lapsi kiinnittää kaiken huomionsa itse suoritukseen. Siksi ”hän ei näe eikä kuule muita”.

 

Toistojen myötä uusi taito alkaa vähitellen muuttua sujuvammaksi. Lapsi oppii käyttämään suorituksen kannalta tarpeellisia lihaksia ja rentouttamaan ne lihakset, joita siinä ei tarvita. Suorituksessa saavutetaan kehittyneen mallin vaihe. Tässä vaiheessa lapsi voi jo kiinnittää huomiota ympäristöön ja mukauttaa toimintaansa esimerkiksi vaihtelevan maaston tarpeita vastaavaksi. Siksi yhteiset pelit ja leikit onnistuvat.

 

Satojen ja tuhansien toistojen kautta saavutetaan optimaalinen suoritustekniikka - ihannemallin vaihe. Tässä vaiheessa suoritus on automatisoitunut eli suorittaminen ei vaadi lapsen jatkuvaa itsensä tarkkailua. Lapsi voi kiinnittää huomiota ympärilleen, hän voi seurata esimerkiksi pelikentällä muiden pelaajien liikkumista ja suhteuttaa oma sijoittuminen muiden liikkumiseen. Automatisoituneessa vaiheessa lapsi osaa myös säädellä voimaa ja esimerkiksi suunnata lyöntiään.

Huomioitavaa 0–3-vuotiaiden lasten liikunnan määrässä.pptx

motorkeh.pptx

Liikuntatuokion suunnitelma palautetaan tähän

Suunnittele valitsemallesi ikäryhmälle yksi liikuntatuokio. Suunnitelmassa pitää olla
1) aloitus-, toiminta-ja lopetusosio
2) tavoitteet itsellesi ohjaajana
3) tavoitteet osallistujille
4) mitä välineitä, tarvikkeita,tiloja tarvitset
5) ohjeet liikuntatukion toteuttamiseksi
6) ajankäyttösuunnitelma

Käytä apuna annettua suunnitelmapohjaa.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.