Pihakisa
Tärkeimmät linkit
Harvinaisimmat lajit - Lajien trendit (päivitys 5.1.19)
Suomen ensimmäinen luontofilmi vuodelta 1926, mm. teerenmetsästystä Jokioisilla
Juhan ekovuodariennätys
Muhkuri marraskuussa 2020. Vaikka piha sijaitsee rehevän luonnonsuojelualueen reunalla, piha pääsee viikkokisassa vain hyvin harvoin viiden parhaan pihan joukkoon.
Pihakisa
- selvittää linnuston ajallista ja paikallista vaihtelua
- tuottaa julkisuuteen lintuhavaintoja ja uutta tietoa linnustosta, esimerkiksi graafeja, taulukoita (mm. peltosirkun ja varpusen harvinaistuminen).
- toimia esimerkkitapahtumana, jossa yhdistetään pinnakisailu ja linnuston vakioitu seuranta
- lisätä lintumiesten välistä yhteydenpitoa
- selvittää kuka havaitsee lintuja ja kuka ei
- Kisailtu on jo vuodesta 2000 alkaen! Lähes miljoona lintuhavaintoa on dosentti Esa Lehikoisen Excelissä..
Artikkeli Linnut-vuosikirjassa
Linnut-vuosikirjassa 2015 on artikkeli Pihakisan tuloksista. Esa Lehikoinen & Simo Veistola 2015: Pihakisa - helppoa ja koukuttavaa ympärivuotista linnuston seurantaa. - Linnut-vuosikirja 2015: 114–121.Kirjaa voi tilata BirdLife Suomesta.
Pihakisan alkuperäisjäseniin kuulunut Ilkka Sten kuoli kesäkuussa 2016 Huikonmäessä. Pihakisa-artikkeli on omistettu Ilan muistolle. Pihakisan porukka on kunnioittanut Ilan muistoa mm. lahjoittamalla rahaa Ilan toiveiden mukaisesti Luonnonperintösäätiön tilille.
Artikkeli on luettavissa täällä.
Suomen vanhin ja virallisin pihabongauskisa
Pihakisa on kutsukisa, jonka tarkoituksena on
- selvittää linnuston ajallista ja paikallista vaihtelua
- tuottaa julkisuuteen lintuhavaintoja ja uutta tietoa linnustosta
- toimia esimerkkitapahtumana, jossa yhdistetään pinnakisailu ja linnuston vakioitu seuranta
- lisätä lintumiesten välistä yhteydenpitoa
- selvittää kuka havaitsee lintuja ja kuka ei
Vuosien 2000-2015 aikana tietokantaan on kertynyt yli 120 000 lintuhavaintoa. Lintuyksilöitä on kirjattu yli 800 000. Lajeja on havaittu kaikkiaan 209, runsain on räkättirastas, yhden havaitun yksilön lajeja on kahdeksan, ks. taulukko.
Syys-joulukuussa 1999 muutamat eteläsuomalaiset lintumiehet (Esa Lehikoinen, Jarmo Laine, Seppo Neuvonen, Matti Kiiskilä, Oskari Härmä, Simo ja Tapani Veistola, Vesa Toivonen, Terho Poutanen) laskivat koemielessä lauantaisin lintuja pihoillaan puolen tunnin ajan. Tarkoituksena oli testata, onko puolen tunnin laskenta niin mielekästä, että sitä voisi tehdä koko vuoden ympäri. Tulokset olivat rohkaisevia: puolen tunnin laskentojen aikana havaittiin monia mukavia lajeja (tundrahanhi, nokkavarpunen, turkinkyyhky, pyrstötiainen, pikkuvarpunen, lapintiainen, kanahaukka) ja lajimääräkin oli laskennoissa innostava.
Tammikuussa 2000 joukko vahvistui Erkki Haukiojalla ja Ilkka Stenillä (Matti Kiiskilä ei osallistunut enää koelaskentojen jälkeen). Niinpä vuosina 2000-2002 laskentoja suoritti kymmenen lintumiehen joukko.
Vuonna 2003 kisaan kutsuttiin laitilalainen Juha Kylänpää.
Seppo Neuvonen siirsi kakkospihan Utsjoki-Kevolta Joensuuhun.
Loppuvuodesta 2006 Oskari Härmä siirsi kakkospihan Turun Yo-kylään. Myöhemmin Oskari on kisannut Taalintehtaalla.
Vuonna 2007 helmikuussa joukkoon liittyi kaarinalainen Jouni Saario, jonka kakkospiha on Viron Saarenmaalla.
Vuonna 2008 Seppo Neuvonen siirsi Joensuun pihan Savoon Tuusniemelle, samalla loppui Sepon Turun pihan laskennat.
Kun Ila kuoli vuonna 2016, ja Eki lopetti väliaikaisesti kisaamisen, pihakisaan osallistuu vuonna 2017 kymmennen lintuharrastajaa.
Kesällä 2019 Jarmo otti kakkospihakseen Kakskerran mökin ja Simo Nauvon mökin. Sim ooli siirtänyt jo vuodenvaihteesta ykköspihan Jokioisista Turun Hannunniittuun.
Kisan tuomarina ja koollekutsujana on toiminut jokioislainen Simo Veistola, joka sai alkuinnostuksen vakiolaskennan kehittämisestä kahdesta syystä. Ensinnäkin Esa Lehikoisen tekemät koiranulkoilutusvakiolaskennat tuntuivat olevan harvoja vakioituja ympärivuotisia lintulaskentoja Suomessa. Se kaipasi seurakseen uudenmuotoista, maantieteellisesti kattavampaa laskentaa. Toiseksi Veistolan ja monen muun lintuharrastajan harrastus on nykyisin sellaista, että vähintään yhtenä viikonlopun aamuna ollaan kotona. Lintumiehelle on turhauttavaa viettää aikaa kotona neljän seinän sisällä, kun luonnossa on paljon havainnointavaa. Siispä puolen tunnin laskenta viikonloppuaamuisin sopii monelle harrastajalle kuin nenä päähän.
Kisa on jatkunut jo vuosia, joten pikkuhiljaa kisatuloksia voidaan käyttää linnuston tilan seuranta-aineistona. Laskentojen aikana on koettu jo mm. merimetson räjähdysmäinen leviäminen Suomen rannikolle... Pihakisaennätys (eniten lajeja puolessa tunnissa) on havainnut Erkki Porin mökkipihallaan sekä 16. että 25. toukokuuta 2008.
Kisan tuloksia julkaistaan näillä www-sivuilla. Tuloksien julkaiseminen ja käyttäminen tieteelliseen tai opetuskäyttöön on sallittua, kunhan mainitsee viitteen.
Säännöt
a. Pihalintukisa on kutsukisa, jonka tarkoituksena on
- selvittää kuka havaitsee lintuja ja kuka ei
- selvittää linnuston ajallista ja paikallista vaihtelua
- lisätä lintumiesten välistä yhteydenpitoa
- tuottaa julkisuuteen lintuhavaintoja ja uutta tietoa linnustosta
- toimia esimerkkitapahtumana, jossa yhdistetään pinnakisailu ja linnuston vakioitu seuranta
b. Kisan osallistujat, pihojen sijainnit sekä kisaamisen aloittamisen ajankohta:
- Erkki Haukioja, Porin Lampaluoto ja Liedon Yliskulma. 2000-
- Oskari Härmä: Jokioisten Mestarintie (alusta alkaen) ja Taalintehdas (-2018) (kakkospihana Turun yo-kylä loppuvuodesta 06 alk., aiemmin kakkospihana muutaman kerran Jkl Halssila). 2000-
- Juha Kylänpää: Laitila (kakkospihana Jurmon lintuasema vuodesta 2010 alkaen). Syksy 2002-
- Jarmo Laine: Turun Itäharju 2000- ja Turun Kakskerta kakkospihana kesä 2019-
- Esa Lehikoinen: Turun Muhkuri. 2000-
- Seppo Neuvonen: Tuusniemi Turulanranta sekä Ristijärven mökki, Turun Hirvensalo, Utsjoki-Kevo, aeimmin myös Joensuu 2000-
- Terho Poutanen: Ruokolahden Äitsaari ja Espoon Tapiola. 2000-
- Jouni Saario: Kaarinan keskusta ja Viron Saarenmaan Valjala. Helmikuu 2007-
- Ilkka Sten, Mikkelin Tiusala ja Tuusulan Huikonmäki. 2000-2016.
- Vesa Toivonen: Jokioisten Vanamontie. 2000-
- Simo Veistola: Jokioisten Ylätie. 2000-2018, Turku Hannuniittu ja Nauvo Druckis 2019-
- Tapani Veistola: Helsingin Kumpula. 2000- ja Pälkäneen Urpolampi kakkospihana.
c. Kisassa lintuja havainnoidaan pihalta. Jokainen kisailija määrittää kotipihan itse, mutta pihan koko, jossa lintuja havainnoidaan, saa olla korkeintaan 5000 neliömetriä. Tärkeintä on laskenta-alueen vakiointi. 69. leveyspiirin pohjoispuolella olevilla pihoilla ei ole kokosääntöä. Pihalta ei saa poistua kisan aikana.
d. Pinnaksi lasketaan jokainen laji, joka on mainittu Lintuoppaassa Suomessa tavatuksi luonnonvaraiseksi lajiksi ja jonka kisailija on havainnut ja tunnistanut havaintojakson aikana pihalla tai pihalta.
Suomelle havaitun uuden lintulajin hyväksyy pinnaksi tuomari kuultuaan asiasta vähintään yhtä RK:n jäsentä. Lajiksi hyväksytään myös ns. vellitaksoni, joka ei sisällä kisassa havaittua lajia tai muuta taksonia.
e. Havaintoaika on viikonloppuna itse valittu 30 minuutin jakso. Viikonloppu alkaa perjantaina klo 0.00 ja päättyy sunnuntaina klo 24. Havainnoinnin aloitus täytyy päättää etukäteen. Aloitusaikavaihtoehtoina ovat seuraavat minuuttiluvut: 00, 15, 30 ja 45. Laskentaa ei saa uusia.
f. Atrapin käyttö on kielletty. Lintujen ruokintaa ei lasketa atrapiksi. Lintujen ruokinta esimerkiksi talvikaudella tulee tehdä vakioidusti.
Avustavien henkilöiden käyttö kisan aikana on sallittu, mutta heidänkin on pysyttävä laskenta-alueella avustamisen ajan.
g. Pisteet
- Viikonlopun (pe-su, vuonna 2000 sai kisata vain lauantaina) kisan voittaa se, kuka on havainnut pihakisan aikana eniten lajeja. Jos kaksi tai useampia on havainnut saman lajimäärän, voiton ratkaisee ensin ns. vellilajisääntö (vellilaji katsotaan heikommaksi lajiksi kuin oikea laji). Kunkin kisaviikonlopun aikana pisteet jaetaan seuraavasti:
Vuoden 2010 alusta alkaen:
Voittaja 25p, toinen 18p, kolmas 15p, neljäs 12p, viides 10p, kuudes 8p, seitsemäs 6p, kahdeksas 4p, yhdeksäs 2p, kymmenes 1p. Lajimäärän ollessa sama, järjestys määräytyy Esan kehittämällä ”maalikameralla”, joka laskee havaittujen lajien keskimääräisen harvinaisuusasteen (arvo 0-1 ”lajia) pihakisoissa vuosina 2000–2009.
Vuoden 2009 loppuun asti:
1. sija 10p, 2. sija 8p, 3. sija 6p, 4. sija 5p, 5. sija 4p, 6. sija 3p, 7. sija 2p ja 8. sija 1p. Mestari on eniten pisteitä kerännyt henkilö. Jos kaksi tai useampaa kisailijaa päätyy samaan lajimäärään, heidän pistemääränsä on sijalukujensa mukainen pistemäärä jaettuna tasasijalla olevien laskijoiden lukumäärällä.
Vuoden 2002 loppuun asti:10-6-5-4-3-2-1p.
h. Kisaviikonlopun tulokset ilmoitetaan mahdollisimman pian, viimeistään kisaa seuraavan viikon kolmantena arkipäivänä klo 9 mennessä Esalle sähköpostina tai puhelimella esim. SMS:nä tai postin välityksellä. Tulokset tuli ilmoittaa seuraavassa muodossa vuoden 2010 loppuun asti:
Aloita viesti suoraan seuraavasti:
Piha Kumpula (siis Piha-välilyönti-tieto yhtenä merkkijonona)
Kilpailija Tapani
Pvm 22-1-2006
Klo 9:30
Lajit kuusikirjaimisina lyhenteinä. Ei otsikkoa, vaan lajit allekain yksilömäärin.
Kommentti-kentän rivin alkuun sana "Kommentti".
Vuoden 2011 alusta tiedot toimitetaan Excel-taulukkona.
i. Tuomari Simo Veistolalla on oikeus tarkentaa sääntöjä kuultuaan ensin muita kisailijoita.