Kirkkohistoria
Sanoja
ikoni= kirkon uskonnollisissa yhteyksissä käyttämä kuva
ikonostaasi= ortodoksisessa kirkossa alttarin ja kirkkosalin erottama seinä
Lintulan luostari= nunnaluostari Heinävedellä
pääsiäisyön jumalanpalvelus= ortodoksien kohokohta, joka kestää kolme tuntia
Uspenskin katedraali= Helsingissä sijaitseva ortodoksinen katedraali
paavi= Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja
Vatikaani= on yksi Euroopan kääpiövaltioista, täysin Rooman kapungin ympäröimä
Pietarinkirkko= on Vatikaani valtiossa sijaitseva kirkko, joka myös toimii maan pääkirkkona
Kpl 9
Nunnat ja munkit
-Seurasivat Jeesuksen esimerkkiä
-Luopuivat omaisuudesta
-Olivat naimattomia
-Auttoivat ja opettivat
-Juurruttivat kristinuskon uusille seudille
Kpl 10
Syitä
-Maantieteellinen välimatka
-Kulttuurierot
-Kielierot
-Uskontunnuksen muotoilu
-Kiista kirkon johtajasta
Roomalaiskatolinen kirkko
Kreikkalaiskatolinen kirkko
Luostarin historiaa
200-luvulla monissa kristityissä heräsi halu vetäytyä yksinäisyyteen, jolloin olisi helpompaa rukoilla ja paastota sekä olla lähellä Jumalaa. Oli lähti kirkon piiristä myös protestiksi maallistumiselle. Heistä tuli erakkoja, jotka elivät yksinkertaista elämää erämaissa. Ensimmäiset luostariyhteisöt syntyivät Egyptissä ja Syyriassa.
Munkkilaisuuden isänä pidetään Antonios Suurta.Hän peri nuorena miehenä vanhemmiltaan suuren omaisuuden, mutta luopui siitä ja ryhtyi erakoksi. Hän oli kuullut kirkossa Jeesuksen kehotuksesta luopua maallisesta omaisuudesta, jolloin häntä odottaisi aarre taivaassa.
Antonioksen mukaan suurin kiusaus asuu ihmisen omassa sydämessä ja siksi erakkona oleminen on myös vaikeaa. Hänen ympärilleen alkoi tulla muitakin ihmisiä, jotka pyysivät Antoniokselta hengellistä ohjausta.
kuva:ortodoksi.net
Luostari
Luostarissa asuvaa miestä sanotaan munkiksi ja naista nunnaksi. Miehille ja naisille on omat luostarit.
Munkin tai nunnan tärkein tehtävä on rukoileminen koko maailman puolesta. Jokaisella on myös tavallinen työ luostarissa.
Kun henkilö vihitään munkiksi tai nunnaksi, hän antaa kolme lupausta:
1. Hän lupaa elää köyhyydessä
2. Hän lupaa olla menemättä naimisiin.
3. Hän lupaa totella luostarin johtajaa.
Ennen lupauksien antoa luostarissa oloa harjoitellaan noviisina ja viitankantajana.
Lupausten jälkeen munkki tai nunna saa uuden nimen.
Luostari tarjoaa asunnon ja ruuan. Luostareissa toimitetaan paljon jumalanpalveluksia.
Munkkiluostarin johtajaa kutsutaan igumeniksi.
Nunnaluostarin johtajaa igumeniaksi.
Suomessa on kaksi ortodoksista luostaria, jotka sijaitsevat Heinävedellä:
munkkiluostari Valamo ja nunnaluostari Lintula.
Suurin ortodoksinen luostari sijaitsee Kreikassa Athosen niemimaalla ja vanhin luostari on Pyhän Katariinan luostari Egyptissä.
Valamon luostari
Suurin ja merkittävin Karjalan luostari oli Sergein ja Hermanin perustama Valamon luostari.
Luostarin tarkkaa perustamisvuotta ei tiedetä, mutta se on todennäköisesti perustettu 1100-luvulla, mutta viimeistään 1300-luvulla.
Munkki Sergei oli kreikkalainen munkki, joka tuli pohjoiseen tekemään lähetystyötä. Hän alkoi opettaa Laatokan rannalla asuvia ihmisiä.
Nämä kuitenkin kehottivat tätä menemään Valamon saareen, sillä siellä olivat heidän tietäjänsä. Sergei lähti saarelle ja kertoi siellä kristinuskosta. Aluksi hän sai kokea vihamielistä kohtelua, mutta saavutti karjalaisten luottamuksen esimerkillisellä elämällään.
Paikalliset asukkaat hylkäsivät epäjumalansa Sergein opetusta kuunneltuaan ja heidät kastettiin.
Saarelle perustettiin luostari ja munkki Sergein työn jatkajaksi tuli karjalainen mies, joka vihittiin munkiksi nimellä Herman.
Heitä kunnioitetaan yhdessä Valamon luostarin perustajina. Myöhemmin saarelle tuli muitakin kilvoittelijoita.
Valamon luostarista tuli merkittävä paikka ortodoksisen uskon leviämisen kannalta. Monet Karjalan luostarien perustajista kilvoittelivat aluksi Valamon saarella, kuten Arseni Konevitsalainen.
Valamon luostari on tuhoutunut monta kertaa sotien vuoksi ja munkit ovat joutuneet lähtemään evakkoon.
Viimeisin evakkomatka on tehty 1940-luvulla. Silloin munkit pakenivat Laatokalta Heinävedelle, minne perustettiin Uuden-Valamon luostari.
Laatokan Valamossa luostaritoiminta alkoi uudestaan 90-luvun alussa, viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen.
https://youtu.be/9WmYQXJ-MxI
Tehtävät 21.11
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Uskomme Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen
Kirkkoon liittyi uusia jäseniä.
Kasvava kirkko tarvitsi yhtenäistä opetusta, siksi alettiin laatia uskontunnustuksia, joissa kerrottiin kristinuskon perusteet.
Apostolinen uskontunnustus on vanhin. Siinä uskotaan Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.
Kristittyjä vainotaan
-he eivät halunneet uhrata keisarille
-oppi ihmisten samanarvoisuudesta uhkasi keisarin valtaa
Uskonsa puolesta kuolleita kutsutaan marttyyreiksi.
Pietari ja Paavali -kirkon vahvat johtajat
Pietari
- asema perustui Jeesuksen sanoihin
-ensimmäinen opetuslapsi
- Jeesus lupasi hänelle taivasten valtakunnan avaimet
-tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni
Paavali
-oppinut juutalainen
-kääntyi kristityksi
-teki pitkiä lähetysmatkoja
-pakanoiden apostoli
Kirkkohistoria
KPL 5
Apostolit olivat alkukirkon tärkeimmät opettajat.
He tekivät lähetystyötä ja kirjoittivat kirjeitä seurakuntiin. Apostolit myös perustivat seurakuntia.
Apostolinkyyti ????
Läksyt 7.11
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Uskontunnustus
Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.