Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi
Arviointi 1-2 luokilla
Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan oppimisen arviointi on oppilasta kannustaa ja ohjaavaa. Tärkeimpänä tehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä eri tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan myös kokonaiskuvan jokaisen oppilaan edistymisestä kielellisesti. Jatkuva palaute ja arviointi vie eteenpäin oppilaan tietoisuutta siitä, millä tasolla milläkin hetkellä liikutaan ja mihin voi jatkossa kiinnittää erityisesti huomiota. Oppilaat saavat jatkuvasti palautetta siitä, miten he ilmaisevat itseään kirjoittaen, sanallisesti sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Palaute auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään. Myös opettaja saa arvioinnista tietoa omaa suunnitellutyötään varten. Opettaja voi pohtia, mikä opetuksessa innosti, mikä oli hankalaa, minkä asian olisi voinut opettaa toisin tai olisiko ryhmätöitä voinut olla enemmän.
Arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita itse äidinkielessä ja kirjallisuudessa ovat edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa sekä sanavaraston kartuttaminen. Myös luku-ja kirjoitustaitoa ja sen edistymistä arvioidaan säännöllisesti erilaisten yksilö ja ryhmätehtävien ja testien muodossa. Oppilasta kannustetaan lukemisharrastuksen parissa ja rohkaistaan lukemaan mahdollisimman paljon erilaisia kirjoja. Opettajan tehtävänä on arvioida myös oppilaan tekstintuottamisen taitoja sekä seurata edistymistä kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä.
Arviointi 3-6 luokilla
Äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvä arviointi ja palaute on mahdollisimman konkreettista ja taitojen kehittämistä tukevaa. Arvioinnin ajatellaan kuuluvan tiiviisti koko oppimisprosessiin, jolloin myös itsearviointia hyödynnetään oppimista jatkuvasti. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla oppilaat tulevat tietoiseksi omista tiedoistaan ja taidoistaa sekä saavat sen avulla välineitä omien taitojensa kehittymiseen. Oppilaan omaehtoista lukemista tuetaan ja siihen kannustetaan eri keinoin esim. lukupuut ja kirjaesittelyt. Opettajalla oleva dokumentoitu arviointi sisältää merkintöjä kielellisistä taidoista, tekstin tuottamisesta ja tulkinnasta sekä tiedoista kirjallisuudesta ja kulttuurista.
Itse voisin tulevaisuudessa kokeilla arviointiin käytettävää uutta sovellusta, joka mahdollistaa jatkuvan arvioinnin helpommin. Sovellus toimii siten, että opettaja määrittelee opetussuunnitelmasta sen, mitä taitoja eri aineissa opetellaan. Eri taitojen asteikot ovat nollasta sataan. Kun oppilas kehittyy kyseissä taidossa, opettaja naputtelee taitoon plussia. Ne näkyvät oppilaille palkkeina, joita voi seurata reaaliaikaisesti. Vastuu oppimisesta ja siitä kuinka hyvä haluaa olla, siirtyy oppilaalle. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että oppilaat ovat riittävän kypsiä jatkuvaan itsearviointiin ja tulosten jatkuvaan tarkasteluun. Kokeilisin tällaista arviointitapaa vasta isompien oppilaiden kanssa.
Lähteet:
Opettaja -lehti 1/2016
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan oppimisen arviointi on oppilasta kannustaa ja ohjaavaa. Tärkeimpänä tehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä eri tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan myös kokonaiskuvan jokaisen oppilaan edistymisestä kielellisesti. Jatkuva palaute ja arviointi vie eteenpäin oppilaan tietoisuutta siitä, millä tasolla milläkin hetkellä liikutaan ja mihin voi jatkossa kiinnittää erityisesti huomiota. Oppilaat saavat jatkuvasti palautetta siitä, miten he ilmaisevat itseään kirjoittaen, sanallisesti sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Palaute auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään. Myös opettaja saa arvioinnista tietoa omaa suunnitellutyötään varten. Opettaja voi pohtia, mikä opetuksessa innosti, mikä oli hankalaa, minkä asian olisi voinut opettaa toisin tai olisiko ryhmätöitä voinut olla enemmän.
Arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita itse äidinkielessä ja kirjallisuudessa ovat edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa sekä sanavaraston kartuttaminen. Myös luku-ja kirjoitustaitoa ja sen edistymistä arvioidaan säännöllisesti erilaisten yksilö ja ryhmätehtävien ja testien muodossa. Oppilasta kannustetaan lukemisharrastuksen parissa ja rohkaistaan lukemaan mahdollisimman paljon erilaisia kirjoja. Opettajan tehtävänä on arvioida myös oppilaan tekstintuottamisen taitoja sekä seurata edistymistä kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä.
Arviointi 3-6 luokilla
Äidinkieleen ja kirjallisuuteen liittyvä arviointi ja palaute on mahdollisimman konkreettista ja taitojen kehittämistä tukevaa. Arvioinnin ajatellaan kuuluvan tiiviisti koko oppimisprosessiin, jolloin myös itsearviointia hyödynnetään oppimista jatkuvasti. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla oppilaat tulevat tietoiseksi omista tiedoistaan ja taidoistaa sekä saavat sen avulla välineitä omien taitojensa kehittymiseen. Oppilaan omaehtoista lukemista tuetaan ja siihen kannustetaan eri keinoin esim. lukupuut ja kirjaesittelyt. Opettajalla oleva dokumentoitu arviointi sisältää merkintöjä kielellisistä taidoista, tekstin tuottamisesta ja tulkinnasta sekä tiedoista kirjallisuudesta ja kulttuurista.
Itse voisin tulevaisuudessa kokeilla arviointiin käytettävää uutta sovellusta, joka mahdollistaa jatkuvan arvioinnin helpommin. Sovellus toimii siten, että opettaja määrittelee opetussuunnitelmasta sen, mitä taitoja eri aineissa opetellaan. Eri taitojen asteikot ovat nollasta sataan. Kun oppilas kehittyy kyseissä taidossa, opettaja naputtelee taitoon plussia. Ne näkyvät oppilaille palkkeina, joita voi seurata reaaliaikaisesti. Vastuu oppimisesta ja siitä kuinka hyvä haluaa olla, siirtyy oppilaalle. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että oppilaat ovat riittävän kypsiä jatkuvaan itsearviointiin ja tulosten jatkuvaan tarkasteluun. Kokeilisin tällaista arviointitapaa vasta isompien oppilaiden kanssa.
Lähteet:
Opettaja -lehti 1/2016
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014