Johdatus ohjelmointiin
Ohjelmointi ja ohjelmoinnillinen/algoritminen ajattelu tulee vahvasti esille uudessa opetussuunnitelmassa useiden eri oppiaineiden kohdalla. Käytännössä erilaiset ohjelmoinnillisen ajattelun käytänteet kuten ongelman purkaminen osiin, ohjeiden noudattaminen ja tekeminen tietyssä järjestyksessä sekä ratkaisujen soveltaminen muihin ongelmiin ovat olleet osa koulujen arkea jo vuosikymmenten ajan. Nyt näille vanhoille toimintatavoille on vain keksitty uusi nimi ja ne on lokeroitu ohjelmoinnillisen ajattelun alle.
Ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetus muuttuu haastavammaksi oppilaiden edetessä luokka-asteilla. 1-2. luokilla harjoitellaan oikeanlaista ajattelua erilaisten käskyjen, komentojen ja leikkien avulla. 3-6. luokilla harjoitellaan jo erilaisia graafisia ohjelmointiympäristöjä ja esimerkiksi ohjelmoitavia robotteja. Yläkouluun siirryttäessä jatketaan edelleen graafisten ohjelmointiympäristöjen (Kodu, Scratch, Koodaustunti jne.) parissa, mutta voidaan myös pikku hiljaa kokeilla niin kutsuttua "oikeaa koodaamista" eli kokeilla yksinkertaisten ohjelmien toteuttamista esimerkiksi C#-, Python tai Java-ohjelmointikielillä.
Ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opetus muuttuu haastavammaksi oppilaiden edetessä luokka-asteilla. 1-2. luokilla harjoitellaan oikeanlaista ajattelua erilaisten käskyjen, komentojen ja leikkien avulla. 3-6. luokilla harjoitellaan jo erilaisia graafisia ohjelmointiympäristöjä ja esimerkiksi ohjelmoitavia robotteja. Yläkouluun siirryttäessä jatketaan edelleen graafisten ohjelmointiympäristöjen (Kodu, Scratch, Koodaustunti jne.) parissa, mutta voidaan myös pikku hiljaa kokeilla niin kutsuttua "oikeaa koodaamista" eli kokeilla yksinkertaisten ohjelmien toteuttamista esimerkiksi C#-, Python tai Java-ohjelmointikielillä.