Kun alat työntää painavaa laatikkoa lattiaa pitkin huomaat, että laatikko on hankala saada liikkeelle. Laatikkoon kohdistuu kitkavoima eli kitka. Sen suunta on työntövoimalle vastakkainen.

Paikallaan eli levossa olevaan kappaleeseen kohdistuva kitkavoima on nimeltään lepokitka. Se pyrkii estämään kappaleen liikkeellelähdön. Kun työntövoima kasvaa, myös lepokitka suurenee. Lepokitka suurenee siihen asti, kunnes kirjalaatikko nytkähtää liikkeelle. Liikkeessä olevan laatikon liikettä vastustaa liikekitka. Se on lepokitkaa pienempi ja pyrkii pysäyttämään laatikon liikkeen.

Kitkavoiman suuruuteen vaikuttavat toisiaan hankaavien pintojen ominaisuudet ja kappaleeseen kohdistuva tukivoima. Niinpä kirjalaatikkoa on helpompi liikuttaa liukkaalla parkettilattialla kuin karhealla asfaltilla. Painavaan laatikkoon kohdistuu kevyttä laatikkoa suurempi tukivoima, ja siksi kitkavoimakin on suurempi.

Kitka kuluttaa toisiaan hankaavia pintoja ja aiheuttaa niiden lämpenemistä. Koneissa kitka aiheuttaa hukkalämpöä ja ylikuumenemista. Kitkaa voidaan vähentää voiteluaineilla ja muuttamalla liukuminen vierimiseksi esimerkiksi laakerien avulla. Kitkan lisäämiseksi liikenteessä käytetään talvirenkaita ja hiekoitetaan teitä.

Ilman kitkaa elämä olisi hyvin hankalaa. Kuvittele, millaista esimerkiksi pyörällä ajaminen olisi ilman kitkaa. Se olisi vaikeampaa kuin pyöräileminen liukkaalla jäällä. Liikkeelle lähtö ei onnistuisi, puhumattakaan kääntymisestä tai jarruttamisesta. Et pysyisi edes pystyssä.