Äikkä
Äidinkielen tehtäviä
Esitelmä
Esitelmä
Laskettelu
- laskettelussa lasket vuorenrinnettä alaspäin talvella.
- laskettelijoita on noin 100 miljoonaa.
- lasketteluun kuuluu kypärä, sukset, monot, sauvat, lumilauta.
- yleisimpiä laskettelulajeja ovat alppihiihto, lumilautailu, telemark ja freestylehiihto.
- suomessa on 1,2 - 1,3 miljoonaa laskettelijaa. Laskettelukeskuksia on vähintään 74.
- ulkomaisia laskettelijoita Suomessa käy n. 100 000. Heistä lähes puolet on venäläisiä.
- Eniten harrastajia on Yhdysvalloissa (13 milj.) Ranskassa (12 milj.) ja saksassa (12 milj.).
- Maailman suosituimmat laskettelukeskukset ovat La Piagne Ransakssa (2,6 milj. laskettelijaa) ja Wilder Kaiser-Brixental itävallassa (2,3 milj.)
- laskettelussa lasket vuorenrinnettä alaspäin talvella.
- laskettelijoita on noin 100 miljoonaa.
- lasketteluun kuuluu kypärä, sukset, monot, sauvat, lumilauta.
- yleisimpiä laskettelulajeja ovat alppihiihto, lumilautailu, telemark ja freestylehiihto.
- suomessa on 1,2 - 1,3 miljoonaa laskettelijaa. Laskettelukeskuksia on vähintään 74.
- ulkomaisia laskettelijoita Suomessa käy n. 100 000. Heistä lähes puolet on venäläisiä.
- Eniten harrastajia on Yhdysvalloissa (13 milj.) Ranskassa (12 milj.) ja saksassa (12 milj.).
- Maailman suosituimmat laskettelukeskukset ovat La Piagne Ransakssa (2,6 milj. laskettelijaa) ja Wilder Kaiser-Brixental itävallassa (2,3 milj.)
lumikki
määritelmä = kuka on lumikki?
kuvaus = millainen lumikki on?
vertailu = miten lumikki eroaa prinsessasta?
selostus = mikä lumikki on?
kuvaus = millainen lumikki on?
vertailu = miten lumikki eroaa prinsessasta?
selostus = mikä lumikki on?
s. 38
T.2
kuvausta tarvitaan kun kerrotaan millainen jokin esine, paikka tai tilanne on.
T.3
a. hänellä on lyhyt musta tukka.
b. napsauttaa suutaan jonkun vastatessa väärin ja taputtaa kaksi kertaa pulleita käsiään halutessaan. huokaisee raskaasti.
c. hänestä lähtee voimakas parfyymin haju.
T.4
a. salaman välähdys
b. salaman jyrähdys.
c. kaikui graniittisissa kalliorystyissä kuin tykinlaukaus ja vyöryi vaarojen rinteille kuin raivotautinen eläin.
kuvausta tarvitaan kun kerrotaan millainen jokin esine, paikka tai tilanne on.
T.3
a. hänellä on lyhyt musta tukka.
b. napsauttaa suutaan jonkun vastatessa väärin ja taputtaa kaksi kertaa pulleita käsiään halutessaan. huokaisee raskaasti.
c. hänestä lähtee voimakas parfyymin haju.
T.4
a. salaman välähdys
b. salaman jyrähdys.
c. kaikui graniittisissa kalliorystyissä kuin tykinlaukaus ja vyöryi vaarojen rinteille kuin raivotautinen eläin.
S.35
T.2
a. määriteltävä asia, tarkentava tieto ja yläkäsite.
T.3
a. Jalkapallo, jääkiekko, pesäpallo
b. auto, mopo, pyörä
c. Haluatko miljonääriksi? Salatut elämät, Uusi päivä
T.4
a. kouluaine
b. näyttelijöitä
c. puita
T.5
a. huonekaluja
b. pöytä
c. jakkara
d. nojatuoli
T.6
a. Slapstick, stuntti, traileri
b. - liioitteluun, törmäilyyn ja kermakakkuhuumoriin perustuva.
- vaarallinen, tekee sijaisnäyttelijä.
- elokuvasta tehty audiovisuaalinen.
c. komedia, temppu, mainos
T.7
a. Peppi pitkätossu on saparopäinen oranssihiuksinen tyttö. Hän omistaa hevosen ja apinan.
b. Teltta on kolmiomainen tila, jossa voi nukkua. Teltta pystytetään.
c. Elokuva on video, jota katsotaan kotona tai elokuvateatterissa.
a. määriteltävä asia, tarkentava tieto ja yläkäsite.
T.3
a. Jalkapallo, jääkiekko, pesäpallo
b. auto, mopo, pyörä
c. Haluatko miljonääriksi? Salatut elämät, Uusi päivä
T.4
a. kouluaine
b. näyttelijöitä
c. puita
T.5
a. huonekaluja
b. pöytä
c. jakkara
d. nojatuoli
T.6
a. Slapstick, stuntti, traileri
b. - liioitteluun, törmäilyyn ja kermakakkuhuumoriin perustuva.
- vaarallinen, tekee sijaisnäyttelijä.
- elokuvasta tehty audiovisuaalinen.
c. komedia, temppu, mainos
T.7
a. Peppi pitkätossu on saparopäinen oranssihiuksinen tyttö. Hän omistaa hevosen ja apinan.
b. Teltta on kolmiomainen tila, jossa voi nukkua. Teltta pystytetään.
c. Elokuva on video, jota katsotaan kotona tai elokuvateatterissa.
s.30
T.2
a. Tekstin suunnnitteleminen helpottaa ja nopeuttaa kirjoittamista.
b. Ajatuskartan keskelle kirjoitetaan tekstin aihe. Sen ympärille kootaan tietoja, ajatuksia ja kokemuksia.
listauksessa kirjataan peräkkäin tietoja ja ajatuksia tekstin aiheesta.
T.3
a. Sota
- soditaan aseilla.
- kuoleminen
- kaverin auttaminen
- aseen lataaminen
- tankeilla ajaminen
b. Sodassa ajetaan tankeilla ja soditaan aseilla. Ihmisiä voi kuolla jos heitä ammutaan. Jos aseen panokset loppuvat kesken voit ladata aseen. Sodassa autetaan kaveria selviämään hengissä.
T.4
Laskettelu
- Laskettelu on kivaa
- Laskettelua harrastetaan vuorella.
- Laskeminen suksilla
- Lasketaan vuoria alas
- Hyppyreistä hyppääminen
- Sukset, sauvat, monot, kypärä, takki, hissikortti, Hanskat, laskettelusukat.
- 13e
- Laskettelussa mennään vuorille hisseillä.
c. Laskettelussa lasketaan mäkiä alas suksilla. lasketteluun tarvitset Sukset, sauvat, monot, takin, hissikortin, hanskat ja laskettelusukat. laskettelu maksaa 13e. vuorille pääsee hisseillä. Yleensä laskettelussa aloittelijan on vaikea hyppiä hyppyreistä. laskettelussa kivointa on laskeminen. Laskettelua harrastetaan suksilla tai laudalla.
a. Tekstin suunnnitteleminen helpottaa ja nopeuttaa kirjoittamista.
b. Ajatuskartan keskelle kirjoitetaan tekstin aihe. Sen ympärille kootaan tietoja, ajatuksia ja kokemuksia.
listauksessa kirjataan peräkkäin tietoja ja ajatuksia tekstin aiheesta.
T.3
a. Sota
- soditaan aseilla.
- kuoleminen
- kaverin auttaminen
- aseen lataaminen
- tankeilla ajaminen
b. Sodassa ajetaan tankeilla ja soditaan aseilla. Ihmisiä voi kuolla jos heitä ammutaan. Jos aseen panokset loppuvat kesken voit ladata aseen. Sodassa autetaan kaveria selviämään hengissä.
T.4
Laskettelu
- Laskettelu on kivaa
- Laskettelua harrastetaan vuorella.
- Laskeminen suksilla
- Lasketaan vuoria alas
- Hyppyreistä hyppääminen
- Sukset, sauvat, monot, kypärä, takki, hissikortti, Hanskat, laskettelusukat.
- 13e
- Laskettelussa mennään vuorille hisseillä.
c. Laskettelussa lasketaan mäkiä alas suksilla. lasketteluun tarvitset Sukset, sauvat, monot, takin, hissikortin, hanskat ja laskettelusukat. laskettelu maksaa 13e. vuorille pääsee hisseillä. Yleensä laskettelussa aloittelijan on vaikea hyppiä hyppyreistä. laskettelussa kivointa on laskeminen. Laskettelua harrastetaan suksilla tai laudalla.
S.26-27
T.2
a. Tekstistä saa paremmin selvää.
b. Se on lihavoitu teksti.
c. Ne ovat selventäviä virkkeitä.
T.3
Peruukit olivat muinaisessa Egyptissä hyvin suosittuja.
Peruukit pitivät täit kurissa.
Peruukeilla oli helppo muunnella kampausta trendien mukaan ja samalla pitää täit kurissa.
T.4
Paikka vaihtuu
Henkilö vaihtuu
T.5
Jaakko oli heti herätessään innoissaan, koska hän nukkui hyvin.
Jaakko keräsi tavarat kasaan ja lähti matkaan. Hän otti mukaan koulukirjat ja penaalin, koska hän lähti joen luokse tekemään läksyt.
Matka joelle oli lyhyt, koska Jaakko kulki pyörällä. Hän näki matkalla muita ihmisiä. Ilma oli aurinkoinen.
Perillä Jaakko laittoi ongen valmiiksi ja istui
a. Tekstistä saa paremmin selvää.
b. Se on lihavoitu teksti.
c. Ne ovat selventäviä virkkeitä.
T.3
Peruukit olivat muinaisessa Egyptissä hyvin suosittuja.
Peruukit pitivät täit kurissa.
Peruukeilla oli helppo muunnella kampausta trendien mukaan ja samalla pitää täit kurissa.
T.4
Paikka vaihtuu
Henkilö vaihtuu
T.5
Jaakko oli heti herätessään innoissaan, koska hän nukkui hyvin.
Jaakko keräsi tavarat kasaan ja lähti matkaan. Hän otti mukaan koulukirjat ja penaalin, koska hän lähti joen luokse tekemään läksyt.
Matka joelle oli lyhyt, koska Jaakko kulki pyörällä. Hän näki matkalla muita ihmisiä. Ilma oli aurinkoinen.
Perillä Jaakko laittoi ongen valmiiksi ja istui
S.23
T.1
a. Teksti kertoo auton renkaasta ja se on ohje
b. Teksti kertoo ruokalasta ja se on ruokalista
c. Se on tarina
d. Se on satu.
T.2
a. A3
b. B4
c. C2
d. D1
T.3
a. 5
b. 1
c. 2
d. 4
e. 3
T.4
a. Väite
b. Kuinka usein olet julkisissa tiloissa? Kysymys Jätetään ne hajusteet pois. Väite
a. Teksti kertoo auton renkaasta ja se on ohje
b. Teksti kertoo ruokalasta ja se on ruokalista
c. Se on tarina
d. Se on satu.
T.2
a. A3
b. B4
c. C2
d. D1
T.3
a. 5
b. 1
c. 2
d. 4
e. 3
T.4
a. Väite
b. Kuinka usein olet julkisissa tiloissa? Kysymys Jätetään ne hajusteet pois. Väite
S.21
T.1
a. E, B, C, A, D. Koska se on nyt paremmuusjärjestyksessä.
T.2
a. Aloituksen pitää saada lukija tarttumaan tekstiin.
b. Lopetuksessa ei enää tuoda uutta asiaa, vaan siitä tehdään jonkinlainen kooste käsitellyistä asioista.
T.3
unet: unet ovat asioita, joita näet nukkuessa. Tiedätkö miksi ihmiset näkevät unia? Maailmasta tuskin ei löydy lasta, joka ei ole nähnyt unia.
T.4
12-vuotiaana kiinnostuin tietokoneista, koska halusin tietää niistä enemmän. Katsoin myös videoita tietokoneista ja niiden kehityksestä. Kiinnostavinta niissä oli hinta.
T.5
a. C, siinä on juoni.
b. Teksti on käsitellyt kissan elämää.
a. E, B, C, A, D. Koska se on nyt paremmuusjärjestyksessä.
T.2
a. Aloituksen pitää saada lukija tarttumaan tekstiin.
b. Lopetuksessa ei enää tuoda uutta asiaa, vaan siitä tehdään jonkinlainen kooste käsitellyistä asioista.
T.3
unet: unet ovat asioita, joita näet nukkuessa. Tiedätkö miksi ihmiset näkevät unia? Maailmasta tuskin ei löydy lasta, joka ei ole nähnyt unia.
T.4
12-vuotiaana kiinnostuin tietokoneista, koska halusin tietää niistä enemmän. Katsoin myös videoita tietokoneista ja niiden kehityksestä. Kiinnostavinta niissä oli hinta.
T.5
a. C, siinä on juoni.
b. Teksti on käsitellyt kissan elämää.
s.17
T.1
a. faktaa
b. faktaa
c. fiktiota
d. faktaa
T.2
a. uutiset, muistiinpanot, nettisivut
b. romaani, novelli,runot, näytelmät, elokuvat
T.3
A. kyllä
B. ei
C. kyllä
a. faktaa
b. faktaa
c. fiktiota
d. faktaa
T.2
a. uutiset, muistiinpanot, nettisivut
b. romaani, novelli,runot, näytelmät, elokuvat
T.3
A. kyllä
B. ei
C. kyllä
s.15
t.1. moi, olisi kiva jos näkisin sinua.
T.2
a. Teksti tarkoittaa kokonaisuutta, joka sisältää viestin.
b. samankaltaisten tekstien muodostama ryhmä.
T.3
a. vitsi, virsi, esitelmä, lukujärjestys, valokuva, runo, käyttöohje, ruokalista, nettimeemi, tietokirja, kutsukortti, muistilappu, sähköpostiviesti
b. kutsukortti, lukujärjestys
c. kolumni, pakina
d. ei mitään.
T.4
oppikirjateksti, mainos, valokuva, puhe, vitsi, uutinen.
T.2
a. Teksti tarkoittaa kokonaisuutta, joka sisältää viestin.
b. samankaltaisten tekstien muodostama ryhmä.
T.3
a. vitsi, virsi, esitelmä, lukujärjestys, valokuva, runo, käyttöohje, ruokalista, nettimeemi, tietokirja, kutsukortti, muistilappu, sähköpostiviesti
b. kutsukortti, lukujärjestys
c. kolumni, pakina
d. ei mitään.
T.4
oppikirjateksti, mainos, valokuva, puhe, vitsi, uutinen.
kertaustehtäviä
T.1
a. verbi / nomini (substantiivi, väri)
b. nomini (pronomini) / verbi (tuoda)
c. verbi (koskea) / nomini (substantiivi)
d. nomini (substantiivi) / taipumaton sana
e. nomini (substantiivi) / verbi (nuolla)
f. nomini (substantiivi) / taipumaton sana
g. verbi (soittaa) / nomini (substantiivi, suo)
h. substantiivi / verbi (koskettaa)
i. verbi (luottaa) / taipumaton sana
j. verbi / nomini (numeraali, sata)
T.2
a. keksiä
b. kirjoittaa
c. syödä
d. maalata
e. kuulla
f. haluta
g. kantaa
h. käydä
T.3
a) Olen syntynyt Mikkelissä vuonna 2003. yks. 1. p. perfekti
b) Menin kouluun ollessani kuusivuotias. yks. 1. p. imperfekti
c) Samalla luokalla kanssani olivat kolme hyvää ystävääni. mon. 3. p. imperfekti
d) Etkö muista heitä? yks. 2. p. preesens
e) Olimme olleet koulussa vuoden. mon. 1. p. pluskvamperfekti
f) Koulu jouduttiin sulkemaan kosteusongelman takia. passiivi, imperfekti
g) Aloitimme uuden lukuvuoden konttikoulussa. mon 1. p. imperfekti
h) Eräs ystäväni muutti pois. yks. 3. p. impefekti
i) Oletko ollut häneen yhteydessä? yks 2. p. perfekti
j) Yhteyttä on pidetty puolin ja toisin. passiivi, perfekti
4. Muodosta annetusta verbistä sulkeissa oleva muoto. Keksi virke, jossa käytät muodostamaasi muotoa.
a) antaa (passiivi, imperfekti = annettiin
b) lukea (mon. 1. p., perfekti, kieltomuoto) = me emme ole lukeneet
c) kuunnella (yks. 3. p., pluskvamperfekti) = hän oli kuunnellut
d) kuulla (yks. 2. p., imperfekti, kysymys) = oletko sinä kuunnellut?
e) jaksaa (yks. 1. p., preesens, kieltomuoto) = minä en jaksa
f) saunoa (passiivi, preesens) = saunotaan
g) urheilla (mon. 2. p., perfekti) = te olette urheilleet
h) leikkiä (mon. 3. p., pluskvamperfekti) =he olivat leikkineet
i) pukea (passiivi, perfekti, kieltomuoto) = ei ole puettu
j) korjata (yks. 1. p., imperfekti) = minä olin korjannut
a. verbi / nomini (substantiivi, väri)
b. nomini (pronomini) / verbi (tuoda)
c. verbi (koskea) / nomini (substantiivi)
d. nomini (substantiivi) / taipumaton sana
e. nomini (substantiivi) / verbi (nuolla)
f. nomini (substantiivi) / taipumaton sana
g. verbi (soittaa) / nomini (substantiivi, suo)
h. substantiivi / verbi (koskettaa)
i. verbi (luottaa) / taipumaton sana
j. verbi / nomini (numeraali, sata)
T.2
a. keksiä
b. kirjoittaa
c. syödä
d. maalata
e. kuulla
f. haluta
g. kantaa
h. käydä
T.3
a) Olen syntynyt Mikkelissä vuonna 2003. yks. 1. p. perfekti
b) Menin kouluun ollessani kuusivuotias. yks. 1. p. imperfekti
c) Samalla luokalla kanssani olivat kolme hyvää ystävääni. mon. 3. p. imperfekti
d) Etkö muista heitä? yks. 2. p. preesens
e) Olimme olleet koulussa vuoden. mon. 1. p. pluskvamperfekti
f) Koulu jouduttiin sulkemaan kosteusongelman takia. passiivi, imperfekti
g) Aloitimme uuden lukuvuoden konttikoulussa. mon 1. p. imperfekti
h) Eräs ystäväni muutti pois. yks. 3. p. impefekti
i) Oletko ollut häneen yhteydessä? yks 2. p. perfekti
j) Yhteyttä on pidetty puolin ja toisin. passiivi, perfekti
4. Muodosta annetusta verbistä sulkeissa oleva muoto. Keksi virke, jossa käytät muodostamaasi muotoa.
a) antaa (passiivi, imperfekti = annettiin
b) lukea (mon. 1. p., perfekti, kieltomuoto) = me emme ole lukeneet
c) kuunnella (yks. 3. p., pluskvamperfekti) = hän oli kuunnellut
d) kuulla (yks. 2. p., imperfekti, kysymys) = oletko sinä kuunnellut?
e) jaksaa (yks. 1. p., preesens, kieltomuoto) = minä en jaksa
f) saunoa (passiivi, preesens) = saunotaan
g) urheilla (mon. 2. p., perfekti) = te olette urheilleet
h) leikkiä (mon. 3. p., pluskvamperfekti) =he olivat leikkineet
i) pukea (passiivi, perfekti, kieltomuoto) = ei ole puettu
j) korjata (yks. 1. p., imperfekti) = minä olin korjannut
s.94
1. a. juuri nyt olen kotona.
Eilen olin ulkona.
huomenna menen kaverin luokse.
b. nykyhetki ja tulevaisuus: preesens
eilen: imperfekti
2. a. preesens
b. erilliset ajanilmaukset
3. a. uskallan. (preesens)
b. söimme. (imperfekti)
c. Olet ostanut. (perfekti)
d. olivat retkeilleet. (pluskvamperfekti)
4. a. yks. 2. p. perfekti
b. mon. 1. p. perfekti
c. pass. perfekti
d. yks. 3. p. preesens
e. yks. 3. p. imperfekti
f. pass. pluskvamperfekti
g. pass. preesens
5. en muistanut naapurini koiran nimeä.
b. en ole muistanut naapurini koiran nimeä.
c. en ollut muistanut naapurini koiran nimeä.
6.
a. on > preesens, yks. 3. p.
on päässyt > perfekti, yks. 3. p.
pääsi > imperfekti, > yks. 3. p.
oli > imperfekti, > yks. 3. p.
taidettiinkin (eksyä) > imperfekti, pass.
eikä ollut > imperfekti, > yks. 3. p.
Eilen olin ulkona.
huomenna menen kaverin luokse.
b. nykyhetki ja tulevaisuus: preesens
eilen: imperfekti
2. a. preesens
b. erilliset ajanilmaukset
3. a. uskallan. (preesens)
b. söimme. (imperfekti)
c. Olet ostanut. (perfekti)
d. olivat retkeilleet. (pluskvamperfekti)
4. a. yks. 2. p. perfekti
b. mon. 1. p. perfekti
c. pass. perfekti
d. yks. 3. p. preesens
e. yks. 3. p. imperfekti
f. pass. pluskvamperfekti
g. pass. preesens
5. en muistanut naapurini koiran nimeä.
b. en ole muistanut naapurini koiran nimeä.
c. en ollut muistanut naapurini koiran nimeä.
6.
a. on > preesens, yks. 3. p.
on päässyt > perfekti, yks. 3. p.
pääsi > imperfekti, > yks. 3. p.
oli > imperfekti, > yks. 3. p.
taidettiinkin (eksyä) > imperfekti, pass.
eikä ollut > imperfekti, > yks. 3. p.
s.91
t.5
a. mon. 1. p
b. yks. 3. p
c. pass.
d. yks. 3. p
e. mon. 3. p
a. mon. 1. p
b. yks. 3. p
c. pass.
d. yks. 3. p
e. mon. 3. p
s.90
t.2
a. ne taipuvat.
b. yksikkö ja monikko.
t.3
a. mennä
b. kirjoittaa
c. ajaa
d. voittaa
e. syödä
t.4
a. sinä näet, sinä et näe
b. hän näkee, hän ei näe.
c. me näemme, me emme näe.
d. te näette, te ette näe.
f. nähdään, ei nähdä.
a. ne taipuvat.
b. yksikkö ja monikko.
t.3
a. mennä
b. kirjoittaa
c. ajaa
d. voittaa
e. syödä
t.4
a. sinä näet, sinä et näe
b. hän näkee, hän ei näe.
c. me näemme, me emme näe.
d. te näette, te ette näe.
f. nähdään, ei nähdä.
s.109
t.4
a. minä pelaan kaverin kanssa.
b. minä olin yötä kaverin luona.
c. olin ennen iloinen.
d. menen sillan alitse.
e. kuljen läpi puiston.
t.5 jälkeen, kanssa, taas, varmaan, ehkä, -kin, niin, mutta, -kään
a. minä pelaan kaverin kanssa.
b. minä olin yötä kaverin luona.
c. olin ennen iloinen.
d. menen sillan alitse.
e. kuljen läpi puiston.
t.5 jälkeen, kanssa, taas, varmaan, ehkä, -kin, niin, mutta, -kään
S.105
t. 4
a. 26, kaksi, ensimmäisen, 87,5, ensimmäinen, 2.-25, 26.
b. perusluvut: 26, kaksi, 87,5, 2013
järjestysluvut: ensimmäinen, ensimmäisen, 2, 25, 26, 13, 9.
a. 26, kaksi, ensimmäisen, 87,5, ensimmäinen, 2.-25, 26.
b. perusluvut: 26, kaksi, 87,5, 2013
järjestysluvut: ensimmäinen, ensimmäisen, 2, 25, 26, 13, 9.
Sanaluokat
vihreä puhekupla: minä (minulla), eräs (erään)
harmaa puhekupla: tuo
sininen puhekupla: minä, se (sen), joku
violetti puhekupla: tuo, hän (hänellä)
T.3 s.105
a. kyllä
b. kyllä
c. kyllä
d. ei
e. kyllä
f. kyllä
g. kyllä
h. ei
s. 109 T.1
a. hui
b. huh
c. huh
d. iik!
e. ai
f. huh
harmaa puhekupla: tuo
sininen puhekupla: minä, se (sen), joku
violetti puhekupla: tuo, hän (hänellä)
T.3 s.105
a. kyllä
b. kyllä
c. kyllä
d. ei
e. kyllä
f. kyllä
g. kyllä
h. ei
s. 109 T.1
a. hui
b. huh
c. huh
d. iik!
e. ai
f. huh
S.125
T.2
a. Totta.
b. Väärin.
c. Väärin.
T.3
a. Opettaja sanoi: ”Imettävät eläimet ovat nisäkkäitä.”
b. ”Ovatko linnut sitten munakkaita”? oppilas kysyi.
c. ”Linnut ovat lintuja”, opettaja vastasi.
T.4
a. Uimahallin valvoja kysyi: ”oletko uinut ennen”?
b. Joku huusi altaasta: ”Moi!”
c. ”Minua ei kiinnosta”. Vastasin ärtyneenä.
d. Lopulta uimavalvoja totesi: ”Menen uimaan huomenna.”
T.5
a. Sanna kysyi Iidalta, missä Iida kävi lomalla
b. Iida vastasi että perhe kävi katsomassa pyramideja.
c. Sanna sanoi, että se kuulostaa hienolta ja että hän kävi vain mökillä.
d. Iida totesi että mökillä on mukavaa.
a. Totta.
b. Väärin.
c. Väärin.
T.3
a. Opettaja sanoi: ”Imettävät eläimet ovat nisäkkäitä.”
b. ”Ovatko linnut sitten munakkaita”? oppilas kysyi.
c. ”Linnut ovat lintuja”, opettaja vastasi.
T.4
a. Uimahallin valvoja kysyi: ”oletko uinut ennen”?
b. Joku huusi altaasta: ”Moi!”
c. ”Minua ei kiinnosta”. Vastasin ärtyneenä.
d. Lopulta uimavalvoja totesi: ”Menen uimaan huomenna.”
T.5
a. Sanna kysyi Iidalta, missä Iida kävi lomalla
b. Iida vastasi että perhe kävi katsomassa pyramideja.
c. Sanna sanoi, että se kuulostaa hienolta ja että hän kävi vain mökillä.
d. Iida totesi että mökillä on mukavaa.