Jaollisuus ja korkeamman asteen polynomiyhtälöt

Teoriaa 1: Polynomien jaollisuus

Olkoot P(x), S(x), Q(x) ja R(x) ovat polynomeja (P = jaettava, S = jakaja, Q = osamäärä ja R = jakojäännös). Jakolasku

P(x) : S(x) = Q(x) + R(x) : S(x)

voidaan kirjoittaa yksinkertaisemmassa muodossa ns. jakoyhtälönä:  

P(x) = Q(x)S(x) + R(x)


Polynomi P(x) on jaollinen S(x):llä jos jako menee tasan eli jakojäännös R(x) on nolla. Erityisesti jos jakajana on binomi
S(x) = x - a, niin jako menee tasan jos x = a on myös P(x):n nollakohta eli P(a) = 0.

Teoria 2: Korkeamman asteen polynomiyhtälön ratkaisuvaiheet

Yksi mahdollinen ratkaisualgoritmi, jossa käytetään hyväksi jaollisuutta ja tulon nollasääntöä:
1. Arvaa yksi ratkaisu x = a yhtälölle f(x) = 0 (käytä kuvaajaa apuna).
2. Osoita että löydetty ratkaisu todella toteuttaa yhtälön: oltava f(a) = 0.
3. Jaa jakokulmassa f(x) : (x -a). Jako menee tasan koska x = a on f(x):n nollakohta ja jäljelle jäävän polynomin asteluku tippuu yhdellä. Toista taas vaiheet 1-3 niin kauan että jäljelle jää 1. tai 2. asteen polynomi. Käytä tulon nollasääntöä jäljellejääviin 1-2. asteenpolynomeihin. 

Jotkut polynomiyhtälöt ovat ns. bikvadraattisia ja ne voi ratkaista sopivan sijoituksen jälkeen 2. asteen ratkaisukaavalla.