Taiteilija syötti tekoälylle tuhansia kuvia Helsingistä, ja nyt tiedämme, millaisina tekoäly meidät näkee

Kuvataide|Kuvataiteilija Kevin Aboschin näyttely AI Helsinki on esillä Esplanadin puistossa Helsingin juhlaviikkojen ajan

Yhtäkkiä tietokoneen ruutu muuttui punaiseksi ja kaikki kuvat katosivat.

Kuvataiteilija Kevin Abosch oli heinäkuussa hotellihuoneessaan Reykjavikissa työstämässä uutta Am I? -elokuvansa ääniraitaa, kun pahin mahdollinen tapahtui. Noin kuukauden kuluttua olisi elokuvan ensi-ilta Helsingissä, mutta nyt ruudulta tuijotti vain syvä tyhjyys.

Kovalevy oli jäänyt kahden tyynyn alle ja ylikuumentunut. Sisältö oli tuhoutunut.

”Melkein poltin käteni kun koskin siihen. Haistoin palaneen käryä. Luulin, että koko elokuva oli mennyttä”, Abosch kertaa kauhun hetkiä.

Näin ei onneksi sentään käynyt. Am I? ei ole tavallinen elokuva, sillä koko sen sisältö on luotu tekoälyllä, artificial intelligencellä eli AI:lla – mihin elokuvan nimikin viittaa. Siksi Abosch myös pystyi luomaan elokuvan uudestaan.

”Menetin paljon, mutta olen rakentamassa sitä uudestaan. Nyt valmiina on noin kaksi kolmasosaa, ja noin 3–4 päivässä valmistuvat loput. Jollain tapaa siitä tulee parempi kuin aiemmin”, hän sanoi haastattelupäivänä heinäkuun lopussa.

Elokuvan ensi-ilta pystytään siis järjestämään suunnitellusti Helsingin juhlaviikkojen avajaispäivänä 15. elokuuta. Musikaalin, dokumentin ja scifi-elokuvan risteytykseksi kuvailtu Am I? tarkastelee aseistettua tekoälyä sekä ihmisyyden ja koneiden suhdetta. Se esitetään Lasipalatsin Bio Rexissä osana Taiteiden yön ohjelmaa. Esitys on jo loppuun varattu. Syyskuun lopulla elokuva on mahdollista nähdä Rakkautta & anarkiaa -elokuvafestivaalin ohjelmassa.

Taiteiden yönä Aboschin luomaa tekoälytaidetta on mahdollista nähdä myös Esplanadin puistossa, johon pystytetään AI Helsinki -näyttely. Se koostuu 40 still-kuvasta, jotka on generoitu tekoälyn avulla. AI Helsinki on siis muodoltaan kuin valokuvanäyttely, jonka teoksia ei ole kuitenkaan kuvattu kameralla eivätkä niissä nähtävät ihmiset ja paikat ole aitoja.

Teoksen pohjana on Aboschin tekoälylle syöttämä materiaali. Sitä varten hän on viime kuukausina kulkenut ympäri Helsinkiä ja ottanut valtavan määrän valokuvia, noin 7 000 kuvaa ihmisistä ja 150 000 kuvaa paikoista.

Näyttely kuvaa helsinkiläisiä luonnollisessa ympäristössään – sellaisena kuin tekoäly heidät näkee.

”Tämä on taiteen ja teknologian outo risteyspiste. Taiteilijana haluan luoda koskettavia kuvia ja pidän ajatuksesta, että synteettinen kuva voi koskettaa katsojaa. Minä itse olen kokenut rakkautta joitakin näiden kuvien henkilöitä kohtaan.”

Abosch myöntää, että ajatus voi tuntua oudolta ainakin aluksi, mutta ei hän voi tunteitaan kiistääkään. Sitä paitsi kulttuurissa on usein aiemminkin pohdittu ajatusta siitä, että ihminen voisi muodostaa tunnesiteen robottiin tai tekoälypersoonaan. Tätä kuvaa esimerkiksi Spike Jonzen ohjaama elokuva Her (2013), jossa Joaquin Phoenixin esittämän miehen ja Scarlett Johanssonin näyttelemän tekoälyhahmon välille syntyy rakkaussuhde.

Abosch ottaa puhelimensa esiin ja selaa Instagramista sinne lataamiaan tekoälyn generoimia muotokuvia ihmisistä, joita ei oikeasti ole. Hän tulkitsee omat tunnereaktionsa kuvia kohtaan sijaistunteiksi.

”Tällainen kuva on kuin kanava, jonka kautta saan yhteyden niihin tunteisiin joita tunnen oikeita ihmisiä kohtaan. Näen erään ystäväni herkkyyden, jonkun toisen huumorintajun ja niin edelleen. Nämä tunteet ovat lähtöisin minusta. Joku toinen reagoi samoihin kuviin toisella tavalla. Mutta minusta on kiinnostavaa juuri se, että tällainen on mahdollista. Eikä se ole edes mitään uutta, samalla tavalla voi reagoida vaikka maalauksiin”, Abosch sanoo.

Irlantilainen Kevin Abosch (s. 1969 Los Angelesissa) on jo pitkään ollut kiinnostunut teknologiasta taiteen luomisessa. Hän kouluttautui aluksi mikrobiologiksi, mutta ryhtyi 1990-luvulla valokuvaajaksi ja keräsi mainetta muotokuvillaan, joita hän otti monista Hollywoodin julkkiksista. Tunnettu nimi hänestä tuli, kun hän vuonna 2015 myi perunasta ottamansa muotokuvan Potato #345 hyvin korkeaan hintaan – tiettävästi miljoonalla eurolla.

2010-luvun loppupuolella hän käytti taideteoksissaan lohkoketjuteknologiaa ja teki sen tiimoilta muun muassa Priceless-nimisen yhteisteoksen kiinalaisen nykytaiteen supertähden Ai Weiwein kanssa.

Viime vuosina hän on toteuttanut tekoälyavusteisia kuvaprojekteja, kuten Civics-teossarjan, jossa nähdään kuvia mielenosoituksista ja mellakoista, tai Somewhere in Los Angeles -sarjan, jossa tekoäly on luonut fiktiivisiä maisemakuvia, pohjamateriaalinaan satoja tuhansia Los Angelesista otettuja valokuvia.

AI Helsinki poikkeaa niistä siten, että kuvien keskeistä sisältöä ovat ihmisten kasvot.

”Teen kuvista tarkoituksella ilmiselvästi tekoälymäisiä, käyttämällä korruptioita, kuten niitä kutsun.”

Tällä hän tarkoittaa, että kuvat eivät ole fotorealistisia vaan niissä on yksityiskohtia jotka paljastavat niiden keinotekoisuuden. Esimerkiksi Inkeri-nimisessä kuvassa naishahmon ylävartalo tuntuu leijuvan ilmassa, eikä hihojen alapuolella nähdä alaruumista lainkaan. Muissa projekteissa, kuten Civics-sarjassa, korruptiot ovat vielä ilmeisempiä.

”Pystyn luomaan groteskejakin korruptioita, jotka ovat myös todella mielenkiintoisia, mutta AI Helsinki -projektissa halusin pitää ne kohteliaina.”