Kuinka tärkeä osa taiteella (musiikki, kuvataide, elokuvat, kirjallisuus...) on sinun elämässäsi? Voiko taide auttaa elämässä tai tuottaa sille arvoa, jota muuten ei olisi? Miksi ihmiskunta käyttää aikaa ja rahaa taiteen tekemiseen ja kokemiseen?

Katutaidetta Ateenassa.

Taide vaikuttaa katsojaan

Elämässä oman lohdutuksen, inspiraation ja merkityksen kokemuksen antaa myös taide ja siihen liittyvät esteettiset kokemukset. Estetiikka on filosofian osa-alue, jonka kohteena on taideteosten ja kauniin kanssa kosketuksissa olevan inhimillisen elämän rakenteen ja arvon reflektointi.

Yksi estetiikan tutkimuskohde on taide tunteiden ilmaisun välineenä. Taideteoksen moraaliset ominaisuudet määrittävät, tapahtuuko teoksessa jotain paheksuttavaa tai suositettavaa. Teoksen moraalisia puolia arvioitaessa voidaan tutkia, miten teos vaikuttaa katsojan toimintaan. Kaunis taulu maalaismaisemasta voi tuoda katsojan mieleen lapsuuden mummolan ja saa hänet soittamaan isoäidilleen. Väkivaltaelokuva taas voi tietyissä tilanteissa aktivoida katsojan aggressiivista toimintaa ja saada katsojan toimimaan väkivaltaisesti. Tällöin on kyse mallioppimisesta.

Aristoteles piti taiteen yhtenä ominaisuutena katharsista eli kokijan puhdistautumista patoutuneista tunteista, kun näytelmän loppukohtauksessa kaikki roolihahmoja piinanneet ongelmat ratkeavat ja katsoja kokee helpotuksen tunteen. Aristoteleen katharsis-käsitettä soveltaen aggressiivinen elokuva ei välttämättä lisäisi katsojan aggressiivisuutta, vaan se voisi olla hänelle väylä aggressiivisista tunteista puhdistautumiseen.

Kopiointi ja taiteen arvo

Estetiikassa pohditaan myös taiteen arvoa. Voidaan tutkia esimerkiksi, miten kopioitavissa oleva eli uusinnettava taide vaikuttaa esteettiseen kokemukseen. Onko kopiointimahdollisuus (elokuvat, Netflix, mp3) vaikuttanut ihmisten tapaan kokea taidetta? Ennen uusintamismahdollisuutta taideteokset olivat aina autenttisia eli alkuperäisiä töitä oli vain yksi (ainutkertainen näytelmä, sinfoniakonsertti, veistos, Mona Lisa -maalaus). Tällaiset teokset olivat nähtävillä ja kuultavissa vain taidemuseoissa ja konserttisaleissa, eikä kaikilla ihmisillä ollut mahdollisuutta mennä kokemaan esteettisiä elämyksiä.

Walter Benjamin (1892–1940) on teoksessaan Messiaanisen sirpaleita (suomennettu 1989) pohtinut, miten elokuva mursi taideteosten autenttisuutta kopioimismahdollisuudella. Koska samasta elokuvakelasta oli olemassa monta eri kopiota, oli aiempaa useamman ihmisen mahdollista päästä osalliseksi taide-elämyksestä. Samalla ajatus autenttisesta elokuvakelasta kävi merkityksettömäksi. Uusintamismahdollisuus on heikentänyt taideteosten arvoa autenttisina entiteetteinä mutta samalla lisännyt ihmisten mahdollisuutta päästä osalliseksi taidemaailmasta ja taide-elämyksistä, koska pääsylippu elokuviin oli edullisempi ja useamman saatavilla kuin sisäänpääsymaksu hienoon taidemuseoon tai teatteriin.

Uusintamisesta kaupallisuuteen?

Uusintaminen mahdollisti taide-elämysten kokemisen aiempaa useammalle ihmiselle mutta lisäsi samalla taidemaailman kaupallisuutta. Muun muassa pop-taiteilijat, kuten amerikkalainen Andy Warhol (1928–1987), ovat hyödyntäneet kopiointimahdollisuutta töissään ja tehneet uusinnettavasta taiteesta oman tavaramerkkinsä. Warhol kuvasi muun muassa arkisia esineitä, kuten säilykekeittopurkkeja, ja kopioi kuvaa erivärisinä sarjoina. Warholin taidetta on pidetty sekä mainiona korkeakulttuurisen taiteen kritiikkinä että tyhjänpäiväisenä sisällöttömyytenä. Kuitenkin edelleen Warholin taidenäyttelyt keräävät katsojia ympäri maailman, ja hänen taideteoksistaan maksetaan huimia summia.

Kopiointimahdollisuus on synnyttänyt myös autenttista taidetta jäljittelevän massataidemuodon, kitschin. Tyypillistä kitschiä ovat koriste-esineet tai matkamuistot, joissa on kuvattu jokin Mona Lisan kaltainen tunnettu taideteos, julkisuuden henkilö tai tunteita herättävä kuva, kuten auringonlasku. Harjoittele estetiikan käsitteitä tehtävän 1 avulla.

Käy tutustumassa Louvren taidemuseon internetsivujen sähköisessä galleriassa alkuperäiseen Leonardo da Vincin Mona Lisa -maalaukseen ja sen jälkeen pop-taiteilija Andy Warholin Mona Lisa-työhön. Kummasta teoksesta pidät enemmän? Onko kopioitu taide mielestäsi hyvää taidetta? Sisustustuotteissa, esimerkiksi julisteissa ja esineissä, kuvataan usein tunnettuja taideteoksia. Onko matkamuistokahvimukin kylkeen kuvattu Mona Lisa taidetta? Voiko ihminen kokea esteettisen elämyksen kahvimukin kuvasta?