Tekstuuri

Tekstuurilla tarkoitetaan pinnan työskentelyn kuvallista, esimerkiksi värien muodostamaa jälkeä. Kuvion rytmitys, tiheys tai harvuus antaa kuvalle vaihtelevan tekstuurin. Ruutupaperin tekstuuri on tiheämpää verrattuna pihalaatoituksen ruudukkoon.

Struktuuri

Kuvapinnan tasaisuutta tai rosoisuutta kutsutaan struktuuriksi. Maalaustaiteessa esimerkiksi öljy- tai akryylimaalaukset voivat olla pinnaltaan hyvin sileitä tai karkeita. Erityisesti akryylivärien tehokeinona käytetään väriaineen seassa struktuuriin vaikuttavia aineita, vaikkapa hiekkaa tai muovirakeita. Karkeissa akvarellipapereissa maalausjälki näyttää hyvin erilaiselta kuin sileälle paperille maalatessa. Kallioon piirretty kuvio on luonteeltaan erilainen kuin seinäpintaan tehty fresko. Akryyli- ja öljyvärimaalauksia läheltä tarkasteltaessa voi nähdä siveltimenjäljet ja maalauspinnan struktuurin, rypyläisyyden, joka tuo kuvalle oman luonteensa.

Lukiolaisen kankaanpainotyössä ankkurikuvio toistuu yksivärisenä vapaassa rytmissä.
Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)

 

Rytmi

Kuvapinnan rytmi syntyy samantapaisten asioiden toistuessa epäsäännöllisessä vapaassa tai säännöllisesti toistuvassa, sidotussa rytmissä. Kankaanpainoteollisuudessa puhutaan toistuvasta kuviosta eli raportista. Painokankaiden, lahjapapereiden ja tapettien kuvioinnissa on usein säännöllistä eli sidottua rytmiä.

Piparkakkuenkelit muodostavat tasaisen rytmin käytetylle kuvapinnalle.
Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)

 

Valöörit

Tummuusasteita kutsutaan valööreiksi. Tummuusasteet muodostuvat harvan tai tiheän tekstuurin avulla. Maalatessa valööriä voi vaihdella akvarelleissa veden käytöllä tai peittävimmillä maaleilla työskennellessä sekoittamalla valkoista tai mustaa käytettävään väriin.