21.
a. sulaminen
b. tiivistyminen
c. sublimoituminen

23.
a. Vesi höyrystyy märästä pyyhkeestä. Höyrystyminen vaatii energiaa, joka siirtyy lämpönä sekä ilmasta että pullosta.
b. Kuumassa ihminen hikoilee ja iholta haihtuu vesihöyryä. Höyrystyminen sitoo lämpöä. Pintaverenkierron kiihtyminen tehostaa kehon lämmön siirtymistä ilmaan.
(Myöhemmin opimme, että ilma johtaa myös huonosti lämpöä. Siksi lämpöenergia siirtyy hitaasti ilmasta kehoon ja 100 ℃ saunassa voi oleskella, vaikka 100 ℃ vesi aiheuttaisi heti pahan palovamman.)
c, Ilma jäähtyy kylmän pinnan vieressä ja ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy nestemäiseksi vedeksi.

24.
a. kiinteä
b. neste
c. aine on sulanut kokonaan nesteeksi
d. kiinteä kappale alkaa sulaa
e. neste alkaa kiehua
f. 630 kJ – 52 kJ = 578 kJ
Vaiheet:

A	Aine on kiinteää. Lämmittäminen alkaa.
B =A-C	Aine lämpenee mutta pysyy edelleen kiinteänä.
C	Aine alkaa sulaa. Aineen sulamispiste on 79 ℃.
D = C-E	Aine on osin kiinteää, osin nestettä.
E	Aine on sulanut kokonaan nesteeksi.
F	Neste lämpenee. Höyrystymistä
G	Neste alkaa kiehua. Aineen kiehumispiste on 436 ℃.
H	Kiehuminen jatkuu, kunnes kaikki neste on höyrystynyt.

25.
a. Jään ominaissulamislämpö on [[$ s=333 \,\rm{kJ/kg} $]]​.
Se tarkoittaa, että 1 kg:n sulattamiseen tarvitaan 333 kJ energiaa.
Puolen kilon sulattamiseen tarvitaan
[[$ E=sm=333 \,\rm{kJ/kg}\cdot 0{,}5\,\rm{kg} = 166{,}5 \rm{kJ} \approx 170 \rm{kJ} $]]
b. Veden jäätyessä energiaa vapautuu saman verran kuin jään sulaessa sitoutuu, eli 170 kJ.