”Oot mun puuttuva palanen,
mun sydämestä puuttuva palanen _ _”
(Robin 2012; Puuttuva palanen).

Musiikki on aina ollut merkityksellinen osa elämääni. Aikuisikään tullessa sen rooli kuitenkin pieneni vähitellen, pääasiassa kiireisen työelämän seurauksena, kunnes sitten omien lasten myötä löysin ikäänkuin musiikin uudelleen. Lasteni, sekä opettajaopintojen mukanaan tuoman musiikin opiskelun, kautta suhteeni musiikkiin on muotoutunut selvästi uudelleen. Merkityksellisimmäksi suhteessani musiikkiin on noussut halu jakaa omaa osaamistani, ja nimenomaan mahdollistaa muille vastaavanlaisia positiivisia ja innostavia kokemuksia, kuin mitä itse olen saanut kokea musiikin kautta lapsuus- ja nuoruusiässä. Opettajan oman innostuksen merkityksestä puhuu myös kuopiolainen eläkkeellä oleva musiikinlehtori Matti Sariola, jonka ajatukseen oppilaiden musiikin opiskeluun sitouttamisen mahdottomuudesta ilman omaa innostusta yhdyn täysin (Ronkainen 2017).

Nykyisessä opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä, minkä edistäminen musiikin keinoin oli myös opettajaopintojemme tavoitteissa (OPS 2014). Musiikin mahdollisuudet hyvinvoinnin lisäämisessä liittyvät niin tunteiden käsittelyyn, kuin myös sen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Ajattelenkin, että opettajan tulisi rohkeasti hyödyntää omia kokemuksiaan ja musiikillisia elämyksiään laaja-alaisesti opetuksessaan ja sen ideoinnissa. Musiikin käyttäminen opetuksessa voi mahdollistaa oppilaille tunnekokemuksia, joiden kautta syventää oppimistaan tai synnyttää sisäinen motivaatio opiskeluun. Lisäksi esimerkiksi yhteismusisoinnin mahdollistamien vuorovaikutuksellisten oppimiskokemusten sekä yhteenkuuluvuuden tunteiden kautta oppilaat voivat saavuttaa oppimista edistäviä onnistumisenkokemuksia.

Innostuksen lisäksi koen opettajuudessa merkitykselliseksi ammattitaidon. Musiikin opettamisessakin on ensisijaisesti kyse pedagogiikan taitamisesta, ei omasta virtuoosimaisesta taidosta soittaa eri soittimia. Siitä huolimatta ymmärrän muun muassa Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professorin Marja-Leena Juntusen esittämän kritiikin alakoulun musiikinopetuksen kuulumisesta pelkästään luokanopettajille (Puukka 2017). Yliopisto-opetukseen on kohdistunut viime vuosina paljon säästötoimia, joiden myötä opetuksen määrää on useissa yliopistoissa vähennetty ja sen myötä riittävän ymmärryksen hankkiminen oppiaineen sisällöstä ja pedagogiikasta on siirtynyt entistä enemmän opiskelijoiden itsensä vastuulle. Pohdinkin opintojen aikana sitä, etten varmasti kokisi itseäni valmiiksi opettamaan musiikkia, jos en olisi omannut jo valmiiksi kohtalaisen suurta määrä musiikkitietoutta ja näin voinut kasata omaa ”työkalupakkia” jo olemassa olevan tiedon varaan.

Ajattelen, että pedagoginen osaaminen kehittyy koko ajan opettajan työtä tehdessä, eikä näin ollen osaaminen ole samantien huipputasolla pelkkien pedagogisten opintojen myötä. Opettajan ammatti on kuitenkin eräänlainen käsityöammatti, jossa opettajan persoonallisuus yhdessä hankittujen tietojen ja taitojen kanssa muodostavat opettajan oman kädenjäljen, eli tavan opettaa ja toimia ammatissaan. Yhdeksi hyvään opettajuuteen kuuluvaksi seikaksi ajattelen sen, että opettajan tulee uskoa omaan työhönsä. Lisäksi ajattelen, että opettajan on tärkeää päivittää koko ajan tietojaan ja osaamistaan, josta jaan Matti Sariolan ajatuksen musiikinopettajan ajan hermolla pysymisen tärkeydestä (Ronkainen 2017).

Olen aiemmin hyödyntänyt musiikkia omassa työssäni neurologisen fysioterapian parissa, mutta nyt opettajaopintojen aikana olen päässyt käyttämään musiikkia työkaluna myös perusopetuksessa. Sain muun muassa opetusharjoittelussa mahdollisuuden hyödyntää musiikkia yhtenä englannin opetuksen keinona, ja näin samalla käyttää omiin vahvuusalueisiini kuuluvaa musiikkiliikuntaa, eli tuoda esille omaa opettajuuttani.

LÄHTEET

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014: 96. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_ perusteet_ 2014.pdf. Luettu 6.12.2017.

Puukka, P. 2017. Musiikkia opetetaan vastoin tahtoa ja ilman ammattitaitoa – peruskoulun musiikinopetuksen taso heittelee. https://yle.fi/uutiset/3-9919098. Luettu 3.12.2017.

Robin. 2012. Puuttuva palanen. Chillaa. Helsinki: Universal Music Finland.

Ronkainen, A. 2017. Pitkän linjan ammattilainen kertoo, mikä suomalaisessa musiikinopetuksessa mättää: "Omaan työhön on uskottava, muuten on parempi lopettaa". https://yle.fi/uutiset/3-9959907. Luettu 3.12.2017.