29A. Tarkista tietosi

1. Jännitteen tunnus on
b) U


2. Jännitteen yksikkö on
d) voltti


3. Mittari, jolla mitataan jännitteen suuruutta, on
b) volttimittari


4. Jännitteen mittaus tapahtuu siten, että jännitettä mittaava mittari kytketään virtapiiriin
a) rinnankytkennällä


5. Pariston jännite on
b) tasajännitettä


6. Virtapiirissä olevan sähkövirran aiheuttaa
b) jännite


7. Sormipariston jännite on
c) 1,5 V


8. Suurimman käyttöjännitteen tarvitsee
b) sähköliesi


9. Kuvan paristot ovat kaikki samanlaisia 1,5 V:n paristoja. Kuvan jännitemittarin näyttää lukemaa

a) 4,5 V

10. Kuvan paristot ovat kaikki samanlaisia 1,5 V:n paristoja. Kuvan jännitemittarin näyttää lukemaa

c) 1,5 V


29B. Täydennä lauseet

Paristo on esimerkki jännitelähteestä|Jännitelähteestä, joka tuottaa sähkövirran virtapiiriin. Jos 1,5 voltin jännite tuottaa virtapiiriin 25 milliampeerin sähkövirran, niin silloin 3,0 voltin jännite tuottaa samaan virtapiiriin 50 milliampeerin sähkövirran. Siten voidaan todeta, että mitä suurempi jännite on virtapiirissä, sitä suurempi on myös sähkövirta|Sähkövirta|virta|Virta.

Paristojen jännite on tasajännitettä|Tasajännitettä, joten ne tuottavat virtapiirin tasavirtaa, DC. Pistorasian jännite on vaihtojännitettä|Vaihtojännitettä ja se tuottaa vaihtovirtaa, AC. Tavallisen sormipariston jännite on 1,5 volttia. Paristoissa jännitteen saa aikaiseksi kemiallinen|Kemiallinen reaktio.

Jännitteen yksikkö voltti|Voltti. Sen tunnus on U. Jännitettä mitataan jännitemittarilla|Jännitemittarilla, jonka kytkentätapa on rinnankytkentä.

29C. Sanaristikko

vaakaan:
1. sarjaankytkentä: Kytkentätapa, joka kasvattaa kokonaisjännitettä
3. rinnankytkentä: Jännitemittarin kytkentätapa
4. vaihtojännite: Verkkojännite on sellaista.
5. sormiparisto: Sen jännite on 1,5 volttia
6. volttimittari: Mittari, jolla mitataan jännitettä.
7. vaihtovirta: Verkkojännitteen tuottama virta on sellaista
10. tasavirta: Paristojen tuottama virta on sellaista
11. jännitelähde: Esimerkiksi akku ja paristo ovat sellaisia.
13. voltti: Jännitteen yksikkö

pystyyn:
2. jännitemittari: Mittari, jolla mitataan jännitettä.
8. tasajännite: Pariston jännite on sellaista.
9. AC: vaihtovirta
12. DC: tasavirta

29D. Onko jännitettä?

Näyttääkö jännitemittari jotain lukemaa kuvan tilanteessa?

a) ei

b) kyllä

c) ei

Huomioita: a-c kohdat: jännitemittarin tulee olla kytkettynä paristoon, jotta se näyttäisi lukemaa. a-kohdassa katkaisija on auki, joten mittari ei näytä mitään lukemaa. c-kohdassa ei ole jännitelähdettä, joten ei ole mitään lukemaa.


d) kyllä

e) kyllä

Huomioita: d- ja e-kohdat: vaikka piiri on avoin, niin silti mittari näyttää lukemaa. Mittari on molemmissa kohdissa kytketty suoraan pariston napoihin.


29E. Paristot sarjassa vai rinnan?


Tehtävän tarkoituksena on harjoitella sarjaan- ja rinnankytkettyjen jännitelähteiden tunnistamista.

a) rinnan

b) sarjaan

c) sarjaan

d) sarjaan

e) rinnan

29F. Mikä on kokonaisjännite - 1

Tehtävän tarkoituksena on harjoitella kokonaisjännitteen määrittämistä sarjaan- ja rinnankytkennöissä. Kaikki paristot ovat 1,5 voltin sormiparistoja.

a) 1,5 V

b) 3,0 V

c) 6,0 V

d) 4,5 V

e) 1,5 V

29G. Mikä on kokonaisjännite - 2

Kaikki paristot ovat 1,5 voltin sormiparistoja.

a) 1,5 V

Eripäinkytketty paristo vähentää kokonaisjännitettä: 1,5 V + 1,5 V - 1,5 V = 1,5 V

b) 3,0 V

c) 3,0 V

d) 6,0 V

e) 4,5 V

Tehtävän tarkoituksena on harjoitella sarjaan- ja rinnankytkettyjen jännitelähteiden kokonaisjännitteen laskemista. Haastavampia kytkentöjä kuin edellisessä tehtävässä.


29H. Mikä on kokonaisjännite - 3


Vertailupiirin jännitemittarin lukema on 9,0 V.

a) Jännitemittarin lukema on 3,0 V

Jännitemittarin lukema on 3,0 V.


b) Jännitemittarin lukema on 6,0 V.

c) Jännitemittarin lukema on 9,0 V.

d) Jännitemittarin lukema on 12,0 V.

Tehtävän voi laskea seuraavasti: kokonaisjännite on 2 · 9,0 V = 18 V. Siten jännite yhden lampun yli on 18 V : 3 = 6,0 V. Kahden lampun yli jännite on 2 · 6,0 V = 12,0 V.


e) Jännitemittarin lukema on 18,0 V.

Tehtävän tarkoituksena on harjoitella tietoa, että virtapiirin komponenteissa tapahtuvien jännitehäviöiden summa on jännitelähteen jännite.

29I. Vastaa kuvan perusteella

a) n. 1,1 V

b) n. 3,95 V

c) n. 4,5 V

d) Miten kyseiset jännitteet on muodostettu paristojen avulla?

29K. Ota selvää - 1

Tutki kotoasi löytyviä paristokäyttöisiä laitteita. Minkälaisia paristojen kytkentöjä ja jännitteitä niistä löytyy?

Esim. kaukosäätimet, herätyskellot, seinäkellot, lämpömittarit, langattomat kuulokkeet, lasten lelut, laskimet, palohälyttimet jne. Jännitteet vaihtelevat 1,5 voltista 9 volttiin. Laitteissa käytetään sekä sarjaan- että rinnankytkentöjä.


29L. Ota selvää - 2

Selvitä, missä koulussasi on paristojen ja akkujen kierrätyspiste. Hae internettiä apunasi käyttäen tietoa, minne käytetyt paristot ja akut toimitetaan kierrätyspisteestä.

Jokaisessa koulussa pitäisi olla paristojenkeräyspiste. Jos sitä ei ole, sellaisen voi helposti perustaa. Valmistakaa tunnilla kyltti koulun palautuspistettä varten. Tiedottakaa koulun oppilaita ja opettajia paristojen akkujen palautuspisteen olemassa olosta.

Lisätietoa esim.

http://www.recser.fi/

http://www.kierratys.info/laji_paristot.php


29M. Ota selvää - 3

Tutustu internettiä apunasi käyttäen muiden maiden verkkojännitteiden suuruuksiin. Miten sähkölaitteesta voi tunnistaa, että sitä ei voi käyttää Suomessa?

Esimerkiksi osoite:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkovirta

Maissa, joissa on erilainen verkkojännite, eroaa sähkölaitteiden pistotulpat toisistaan. Laitteen pistotulppa ei sovi Suomessa käytettäviin pistorasioihin.